Aika puhua vaatteista. Lastenvaatteista.
Jokainenhan sen tosiasian varmasti on jo tiedostanut, että lapset kasvavat järkyttävän nopeasti. Sitä ehtii tottua uuteen vaatekokoon ja mieltyä tiettyihin housuihin. Sitten jo huomaatkin, että nilkat vilkkuvat paljaina. ”Vastahan napsaisin näistä hintalapun pois…”
Aika moni äiti tuntuu olevan jollain tasoa hurahtanut lastenvaatteiden ostoon. Ei kaikki, mutta moni kuitenkin. Tulee tuhlattua kaupoissa, kirppisteltyä ja lahjoituksenakin saa monta pussillista. Vaatetta vain kertyy ja kertyy. Mihin siis laittaa kaikki pieneksi jääneet vaatteet?
Säilyttää seuraavalle? Lahjoittaa hyväntekeväisyyteen? Antaa kaverille? Myydä eteenpäin?
Vaihtoehtojahan on monia ja jokainen löytää varmasti jonkun ratkaisun. Toiset lahjoittaa, toiset myy. Toivon kyllä henkilökohtaisesti, että kukaan ei ainakaan heittäisi roskikseen…
Hyväntekeväisyysjärjestöjä on monia erilaisia. Keltaisia UFFin laatikoita näkyy varmasti siellä täällä; helppo vaihtoehto. Useimmat järjestöt saattavat puolestaan noutaa vaatteet jopa kotoota. Mikä onkaan hienompaa, kun tietää ilahduttavansa vähävaraisia?
Kuva TÄÄLTÄ |
Moni kyllä ei tunnu tajuavan sitä asiaa, että lahjoituksellakin on rajansa. Moni ei tajua sitä, että UFFin laatikko ei ole roskis. Hyväntekeväisyyttä ei ole roudata likaisia, rikkinäisiä ja kulahtaneita vaatteita minnekään lahjoitettavaksi. Vai haluaisitko sinä tiukan hetken tullessa välttämättä paitaa, joka on saumasta revennyt ja rinnusta korostaa keltainen tahra? Laatikkojen kyljissä on jo tarkat ohjeet siitä, mitä niihin oikeastan edes saa pudottaa.
On myös se toinen ääripää. Ihmiset, jotka eivät oikeastaan edes tarvitse vaatetta ja hakevat niitä silti lahjoituspisteistä. Toivon täysillä, ettei tämä ole mahdollista, mutta joskus lukiessani näihin liittyviä juttuja harmittaa ihmisten ahneus.
Lahjoituksen ei tietenkään tarvitse tapahtua järjestöille. Onko joku sukulainen, kaveri tai tuttu saamassa lapsen? Siinä on ainakin henkilökohtainen mahdollisuus tarjota vaatteita juuri kenelle itse vain haluaa. Minäkin käytin noin ekat 3kk tutultani saatuja vaatteita Topilla. Olisinko ostanut ehkä maksimissaan alle 10 vaatetta itse?
Itse antaminen on jo suuri lahja. Kuva TÄÄLTÄ |
En tiedä, mitä muut ajattelevat säilyttämisen suhteen. Kannattaako vaatteita makuuttaa kaapin perällä, jos sitten ei teekään ikinä lapsia? Tai jos niitä ei suoda? Haluaako sitä kuitenkin ostaa uudet henkilökohtaiset vaatteet sitten seuraavalle?
Itse tulee usein ajateltua luontoa kaikissa asioissa. Ahdistaa luonnonvarojen tuhlaus, saastuttaminen ja elävän maapallon pilaaminen. Onko meillä paikkaa tulevaisuudessa? Kierrätän, kulutan vähän vettä… mutta vikansa kullakin. Vaatteiden suhteen olen suurkuluttaja. Toki ostan PALJON kirppareilta, mutta liikaa uutenakin. Pärjättäisiin varmaan vähemmälläkin helposti.. Seuraavalle voisin säästää Topin vaatteet, jolloin kulutus vähenisi. Näen kuitenkin asian vähän mustavalkoisesti ja haluan pukea lapseni lähinnä omiin vaatteisiinsa. En halua, että toinen lapsi MAHDOLLISESTI miettii joskus, että hänellä ei ollut ikinä mitään uutta.
Vaatteet ovat mielestäni henkilökohtainen juttu vauvasta aikuiseen. Jokaisella on oma tyylinsä. Toiselle sopii sininen ja toinen näyttää pieneltä porsaalta vaaleanpunaisessa. Voi olla pinnallista ajatella, että vauvalla olisi tyylinsä, koska eihän niin pieni edes tajua vaatteiden päälle mitään. Toisaaltaan itse näen asian niin, että vauva ei myöskään kärsi siitä, että äiti pukee lapsensa omalla tyylillään.
Uskon monella muulla olevan poikkimielistä sanottavaa ajattelutapani suhteen. Halusin vain myöntää, että minäkin osaan joissain asioissa olla hieman pinnallinen. Mielipide asia tämäkin lopulta on eikä niistä voi oikein edes kiistellä.
Voiko vauvoilla olla oma tyyli? Kuva TÄÄLTÄ |
Olen kyllä säästänyt Topin vaatteista parhaimpia äitiyslaatikkoon, joka on kukkuralleen täynnä. Osaan liittyy paljon muistoja ja osaa en jaksa metsästää sitten uudelleen enää. Suurimman osan kuitenkin myyn eteenpäin.
Myymiseenkin on monia tapoja. Voi myydä kavereilleen livenä; helppoa. Voi laittaa huutonettiin ja toivoa, että joku bongaa ilmoituksesi monen sadan muun joukosta. Voi liittyä Facebookin kirppareille ja myydä vaatteita salamavauhtia. Voi varata kirpparipöydän ja päästä helpolla.
Itse olen tykästynyt Facebookkiin. On helppoa ladata kuva, kirjoittaa kuvaus ja yleensä vaate on myyty hetkessä. Hankalinta on hinnoittelu. Moni tuntuu maksavan älyttömiä summia vaatteista netissä. Oikeuttaako se siis järkyttäviin hintapyyntöihin? Myönnän kyllä, että ainahan sille rahalle on käyttöä. Jos joku maksaa enemmän, niin miksi ei myisi siihen hintaan? En kyllä itse kehtaa ihan kiskureita vedellä mistään vaatteista. Yleensä tarkistelen vastaavien tuotteiden hintoja ja lasken loppusummaa aavistuksen alemmas.
Kuvan omistaa Facebook! |
Ongelmaksi muodostuu vain joka vuosi nousevat postikulut. Koon 86cm housuille tulee kuluja jo 1,80e toisessa luokassa ja LISÄKSI paketoimiskulut. Ihmiset eivät tunnu tajuavan, että jos netissä laittaa uudenveroisien pöksyjen hinnaksi 3,80e niin käteen siitä jää vain 2e myyjälle. Ottaen huomioon sen paketoimisen ja postittamisen vaivan. Kahden euron takia?
Onko netissä kaupittelu sitten luotettavaa? Maksaako ostaja aina ostokset, lähettääkö myyjä tuotteen? Itselleni ei ole vielä osunut huijareita kohdalle, mutta olen kyllä hikoillut joskus kotisohvalla, kun pakettia ei kuulu. Vastaavasti omat pakettini ovat hukkuneet muutaman kerran, mutta onneksi AINA löytyneet. Sanoisin, että ostaminen ja myyminen on luotettavaa, jos sen tekee mahdollisimman järkevästi. Merkkivaatteissa pyytää kuvan, jossa päivämäärä -lappu vaatteen vieressä… tai postittaa tuotteen vasta maksun näkyessä jne.
En silti vieläkään jaksa tajuta Facebookissa vallitsevaa vaatteiden myyntiarvoa. Tuntuu, että ihmiset maksavat ihan päättömiä summia joistakin vaatteista. Monien jälleenmyyntiarvo saattaa vain kasvaa. Kilpailu lisääntyy, kun ryhmän seinälle jatkuvasti nousevat kuvat herättävät ihmisten mielenkiinnon. ”Pakko saada, kun tuokin halusi!” Merkkivaatteissa tahrallinen ja reiällinenkin voi maksaa yli kymmenen euroa. ”Koska se on hei Me&I…” Aina ei voi eikä tarvitsekaan tajuta..
Viime syksynä varasin ensimmäistä kertaa kirpputori pöydän. Silloin jännitti, että meneekö mitään kaupaksi ja saanko pöytävuokraa takaisin. Maksoin lopulta pöydästä vähän päälle 30 euroa ja sain myytyä vaatteita 440 euron edestä. Kyllä kannatti.
Suosin myyntipaikkana Espoon Nellaa ja Nuttua. Paikka on siisti, tilava ja toimiva. Ihmiset vierailevat siellä aktiivisesti ja lapsille löytyy hoitohuone sekä leikkipaikka. Tavara liikkuu oikeasti hyvin. Tilavan pöydän lisäksi (3 hyllyä ja rekki) voit jättää haalarit erilliseen rekkiin, kengät kenkähyllyyn, lelut leluhyllyyn, äitiysvaatteet vielä erilliseen rekkiin ja hoitotarvikkeet hyllykköön. Rattaita, syöttiksiä ja sittereitäkin voi toki myydä. Pöydän vuokra on tosiaan viikolta päälle 30 euroa eikä myyntiprovisiota ole.
Hinnoittelu on ehkä tässäkin suurin ongelma. Mitä uskaltaa pyytää, että ihminen maksaa? Tottakai jokaisen voisi laittaa vain eurolla menemään, jos haluaisi vain eroon. Mutta itselläni on yleensä NIIN hyväkuntoisia vaatteita, että olisi mukava saada niistä vähän enemmän takaisin. Omaisuushan niihin on laitettukin. Olen yleensä alkuun hinnoitellut vaatteet korkeammalle ja loppua kohti laskenut, jos tuntuu tavaran nököttävän pöydässä liian pitkään.
Huomenna vien taas monta pussillista poikien vaatetta myyntiin. 80cm –> Pöydästä löytyy tavallisia merkkejä sekä ihan Poppia, Meandia ja muutakin. Tavismerkeissä hinnat ovat 1-5 euron välillä ja seassa on ihan vain kerran pestyjä vaatteita, jotka eivät olleetkaan mieleen enää. Merkkivaatteet on hinnoiteltu 10-20 euron välille. Mukana on toki kenkiä, Racoonin haalari, Reiman vk-haalari sekä sukkia, hanskoja, pipoja ja kaikkea! En laita pöytään likaisia, nukkaantuneita enkä muutenkaan huonokuntoisia vaatteita. Melkein kaikki ovat kuin kaupan hyllyltä.
Olisin voinut pitää blogikirppiksen, mutta se vaatii niin paljon työtä. Haluan nyt alkuun kokeilla päästä suurimmasta osasta eroon näin. Katsotaan sitten vielä mitä jää jäljelle.
Sinne saa mennä penkomaan, jos on aikaa. Tämä ei ehkä ole ihan parhain erä vaatteita, koska tästä koosta ne helmet olen säästellyt seuraavalle. Mukana on muutamia lahjoituksena tulleita myös, jotka eivät olleet makuuni. Miikkaria löytyy useampi. Mutta kaivelkaa rauhassa, ne jotka sinne menette! Ehkä löydätte jotakin kivaa!
Miten tästäkin saa näin kovan stressin aikaiseksi? Miten joku hinnoittelu ahdistaa näin paljon? Facebookissa ihmiset tosiaan maksavat varmaan 60% enemmän vaatteista, kun kirppareilla. Huolestuttaa, että ylihinnoittelin. Mietin asiaa varmaan koko seuraavan yön… Huspois ajatukset!
Tässä tuli nyt vähän ajatuksia vaatteiden ”hävittämisestä”. Mitä sinä teet pieneksi jääneille?
— — — — —
Täytyy vielä loppuun laittaa, että olen ollut kipeänä tämän viikon. Liittyy ilmeisesti ihaniin rakennevikaisiin munuaisiini. Tuomio tule huomenna… Siksi on ollut hiljaisempaa blogin puolella ja jaksaminen vähissä.
Arvontakin on suoritettu! (SkipHop) Lähipäivinä latailen teille videon tänne blogin puolelle ja paljastan voittajan. Jännää?
Olen myös työstämässä isompaa kertausta raskausajoilta. Kirjoitin silloin toista pienempää blogia, joten siltä ajalta ette löydä juuri mitään infoa täältä. Uskoisin, että monia saattaisi silti kiinnostaa ensimmäisen lapsen odotuksen aikaiset hassut ajatukseni?
Nyt Hyvää Yötä JA OSTAKAA TOPIN VAATTEET!! Pääsen sitten hankkimaan niillä rahoilla haalaria kevääksi 😉
Kommentit (30)
Joo uffi vie parhaimmat myyntiin liikkeisiinsä eikä avusta ihmisiä! 🙁
Fida on hyvä!
Noita Nellin vaatteita oon aika paljon saanu eräältä ystävältäni, joten ne menee kiertoon aina sitten eräälle yhteiselle tutullemme. olen hälle laittanut myös muita lastenvaatteita (ite ostamiani), ellen oo sitten antanu niitä eräälle toiselle ystävälle. Välilä oon pitäny kirppistä/laittanu fb kirppikselle myyntiin, mutta aika heikosti menny kaupaksi. En enää ees jaksa yrittää kovin myyä, ehkä jotain miikkaria tms joskus. Isoveljen vaatteita oon antanu eteenpäin kaverille jolla on jo tyttö, ja nyt synty poika. Ja sitte osan vaatteista lahjottanu vanhempien kotipaikkakunnalla olevalle srk:n kirppikselle :). Kunhan vain pääsee eroon! Tietty jottain säästänki :). Jos ei nyt tuleville lapsile.. (niitei taija tulla) niin lastenlapsile :).
Tietty kantsii myyä jos menee kaupaks, mie vaan oon todennu ettei täälä mee tai sitte on vaan huonot hinnat/kamppeet 😀 (myös fb-kirppiksillä), ettei maksa vaivaa alkaa laittaan minneen 🙂
Lahjotus on kyllä oikeesti tosi jees 🙂 Varsinkin jos tietää kelle kannattaa tarjota ja kelle kelpaa! Mä oon miettiny usein että periaatteessa sitä itekin vois vaan lahjottaa.. mut sais olla se tuttu.
Niin kauan ku noi menee kaupaks niin myyn, koska sillä rahalla saa sitten seuraavan koon kuteet hankituks!
Mun mielestä myös toi osan säästäminen on kiva ajatus 🙂
Mä kans myyn facebookissa kaikki Nikon parhaimmat vaatteet (lue hyväkuntoisimmat/uudenveroiset) Loput sitten lahjoitan yleensä tutuille lapsille ja sellaiset joissa on tahroja jotka ei lähde pesussa tai on joku reikä niin heitän aika surutta menemään. Mitä sä muuten ajatellut sitten kun Topi rupee itse päättämään mistä vaatteista tykkää, tuleeko Topille koskaan Salama mcQueen tai Hevisaurus paitoja? Mä jo vähän jännityksellä odotan sitä aikaa kun rupee tulee sitä ”äiti mä en tykkää tästä” äidin mielestä maailman ihanimmasta paidasta 😀 -Johanna
Mäki heitän kyllä huonokuntoset pois 🙂 mitäpä niillä kukaan enää tekee…
Topi saa sitten mitä haluaa. Tottakai ostan niitä siistejäkin vaatteita, mutta enhän mä aio todellakaan pakottaa pitämään jtn mistä ei tykkää. Onneks tytöt on vissiin tarkempia tässä asiassa ku pojat? 😀
Tosta uffista tuli mieleen ku itekki sinne kasseja roudannu, ja kiinnittäny tohon kyljessä olevaan ohjeistukseen huomiota, niin et mihin ne vaatteet siis menee? niiden liikkeiden lisäksi?? Mä vaan mietin jotain venäjän ja afrikan katulapsia ja ihmettelen et mitä väliä jos vaatteessa on pieni reikä tai tahra? Mä haluaisin lahjottaa vielä paljon enemmän, mut haluaisin myös et ne vaatteet ohjattais suorinta tietä just mun haluamaan kohteeseen 😀 Tai siis oikeastaan niin et ois enempi valinnanvaraa noissa lahjotuskohteissa.. toi uff on oikeestaan tällä hetkellä ainut mun tietämä ”helppo” tapa lahjottaa mut kun siitäki on menny maku ku kuullu niin pal huonoa :/
Mä en kyllä IHAN kamalasti uffista tiedä enkä nyt kovin usein itse sinne mitään vie.
En osaa siis sanoa juuta enkä jaata koko juttuun 🙁 Googlettamallakin varmaan saa selville….. Mutta Meriannen vastasi ainakin kysymykseen, kiitos siitä 😀
Juuri meinasin heittää UFFista itse omaa kommenttia, mutta vastaankin tähän! Minulla ei ole mitään hyväntekeväisyyttä vastaan ja eritoten juuri, jos vaatteet menevät oikeasti niille, jotka niitä tarvitsevat. Tai että rahat, jotka hyväntekeväisyysjärjestö saamistaan lahjoituksistaan kerää, menee edes prosentuaalisesti avuntarvitsijoille. UFF ei valitettavasti sellainen ole. Ystäväni oli heidän kauttaan menossa hyväntekeväisyystyötä tekemään Afrikkaan, minne he väittävät apuansa välittävän. Valitettavasti.. Ei se ihan niin mene. Jos hyväntekeväisyyteen haluaa omia kuin lasten vaatteita lahjoittaa, itse veisin Punaiselle Ristille tai Unicefiin.. Näin esimerkiksi. Mutta UFF:ia en tukisi.
(Ystäväni henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva kirjoitus UFFista: http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/ilmaistyötä-pisteiden-keruuta/2700)
Mä säästin esikoisen vaatteita kolme isoo pahvilaatikollista. Siinä välissä muutama kaveri sai vauvat ja karsin vaatteita antaen niille osan. Osan olin pistäny eri pahvilaatikkoon ja ne on sellasia mitkä säästän pojalle itelleen, saa sitten joskus antaa mahdollisesti tuleville omille lapsilleen…?
Toinen lapsi meillä onkin sitten tyttö, joten esikoiselta säästetyt vaatteet olikin melkein kaikki ylimääräsiä meillä. Toki neutraaleja varsinkin pienempiä kokoja otin tytöllekkin käyttöö, mutta esikoiselle tuli ostettua hirveesti nimenomaan ”poika” vaatteita mitä en halunnu tytölle laittaa.
Nyt kun tyttökin on jo kohta 9kk, oon miettiny kanssa mitä teen noille vaateröykkiöille. Pieneks jääneet merkkivaatteet oon myyny fb:n merkkikirppiksillä, osan pistäny tytölle säästöön ja osa tuolla lojuu kaapissa. ehkä otan kesällä kirppispöydä jossa pääsen toivon mukaan hyvin niistä eroon 🙂
Mäki sain muuten mun äidiltä mun vanhoi vaatteita! Ihan sulonen ajatus 🙂
En mäkään pukis tytölle poikien vaatteita. Ei siinä siis mitään pahaa ole, mutta mielummin ostaisin uudet… Tai hakisin kirpalta 🙂 Samallalailla ostan Topille poikien vaatteita 🙂
Suosittelen kyllä kirpparipöytää, kun kasa kasvaa! Se oikeastaan tavallaan on ihan hauskaakin!
Näinhän se menee. Kirjotit ihan niinkuin itsekkin aattelen asiasta. Määkin oon nyt ostanut melko paljon uutena vaikka aiemmin se oli just toisinpäin. Nyt on ollutkin vähän enemmän rahaa käytössä, mutta nyt taas nekin ajat on ohite hetkeksi ennenkuin taas töihin menen. Kirppiksellä oon käynyt, mutta vähän sieltä mitään löytänyt. :/ Uutena vaatetta on tosiaan löytynytkin sitten jonkin verran. Mun motto on se, että ostan vaatteita mitkä mua jotenkin säväyttää. En hommaa mitään mistä aattelen, että on tää ihan kiva. Se jää varmasti käyttämättä (niin itsellä kuin neitilläkin). Siksi pyrinkin aina ostamaan sen mieluisan vaatteen ja aattelen myös tietty käytännöllisyyttä, mutta sillä välttää aika hyvin ettei mitään puutu, kun tietää vaan millasia vaatteita tarvii ja mitkä on käytännöllisiä. 🙂
Toivotaan, että saat hyvin vaatteita kirppiksellä myytyä. 🙂 Ite kuulun niihin, jotka ei yleensä osta mitään yli 2€ juttuja kirppikseltä. Poikkeuksena toki kengät ja haalarit. Täällä päin ainakin huomaa heti missä pöydässä on yli hinnoiteltua vaatetta. Se pöytä on ääriään myöten täynnä kivaa vaatetta, mutta hinnat vaan on liikaa. Harmi sinänsä. Kesällä kävin kirppiksellä ja yhessä pöydässä oli maailman ihanimpia vaatteita ja oisin halunnu ne kaikki ostaa! Hinnat vaan oli ihan hurjia +3€. Ja kuntokaan ei ollut kaikissa kovin hyvää tai ainakaan tuon hinnan arvoista. Harmitti kovasti, mutta ei auttanut.
Mää oon säästäny neitin vaatteista ne kaikkein mieluisimmat ja loput oon myyny sitten kirppiksellä. 🙂
Mäkin oon liikaa ostanut uutena! Pitäs välillä taas säästää 😉 Mäkään en halua ostaa turhaan jotakin vaatetta… sillonvaan, ku Topi oli pieni niin ostin kaikkia isoja vaatteita valmiiksi, kun en välittänyt miltä ne näytti. Sit aloin välittämään… ja nyt en tykkääkään kaikista. Eikä niitä ole käytetty :/ HARVEMMIN teen siis enää hutiostoja.
Mä myin viimeks samoilla hinnoilla ja sain sen yli 400e. Mutta tää ei ehkä oo ihan paras erä niin kattoo saanko laskea niitä vielä…. 🙂
Mä oon muutamia vaatteita myyny fb:ssä, mutku mä haluun myydä halvalla et ne varmasti menee ni sit mua alko rassaa se et en tosiaan jää juuri mitään voitolle ja siinä on kauhee homma!! Mä oon vieny mun serkun lapselle vissii kolme jätesäkillistä vaatetta 😀 Kokeilin myös fb:ssä meijän paikallista kirpparia, et ei ois tarvinnu postitella, mut ei ne siel menny kaupaks, vaika hinnat oli jotain 50senttiä-2euroa.. Paras tapa on siis lahjoittaa tutulle 😉
Paikalliset kirpparit toimii jossain, mutta ei kaikkialla…
Mulla muuten just toi, että ei viitti pienen rahan takia alkaa postittamaan. Siks pyydänki usein netissä myös enemmän. Jos menee niin menee, jos ei mee niin voivoi 😀 Mutta parista hassusta eurosta en postita. Piste!
Lahjottaminen olis varmaan jees, mutta en oo keksiny kelle antais viel :=)
Mä olen säästänyt äp laatikkoon vaatteet joilla on tunnearvoa. Heikkokuntoisimmat vaatteet oon lahjottanut kavereille ja paremmat myynyt eteenpäin.
Tunnearvo 🙂 Se on jännä juttu… on tullut säästettyä siitä syystä vaikka mitä ja joskus pitkän ajan päästä ei edes.muista miksi sen säästi… 😀
yksi asia jäi mietityttämään. miten on mahdollista, että mielesi muuttuu niin äkkiä, että ostaessasi vaatteen olet pitänyt siitä, mutta ekan pesun jälkeen enää et? 😀 käykö sinulle niin usein?
Haha… suurinosa vaatteista on ostettu etukäteen. Osan ostin jo sillonku Topi synty. Siis 86cm 🙂 Niin tässä on tää tyyli muokkautunu ajanmittaa mistä tykkää ja mistä ei.
Yleensä oon ne vaatteet kyllä kerran pessyt… en toki kaikkia! 🙂
Mä oon säästänny Kevinin uutena ostetut kaikkein ihanimmat vaatteet (okei niitäkin on ihan liikaa!) ja sitten jos meille joskus toinen lapsi suodaa niin katson mitä hälle niistä otetaan käyttöön ja ne mitä ei – saattavat päätyä sitten siinä vaiheessa pois kaapeista/säilytyksestä. Muita pieneksi jääneitä olen vienyt juurikin UFF:n lootaan, rikkinäiset, pinttyneet, nukkaiset on mennyt roskiin ja jotkut hyväkuntoset myynyt eteenpäin.
Jos joskus toinen lapsi tulee, hän saa osan Kevinin vanhoina vaatteina, kuten yllä mainitsin, mutta suuren osan ostan myöskin ihan uutena, koska minunkin mielestä on kiva, että lapsilla on omat vaatteensa, mutta tosiaan jotkut vaatteet on olleet niiin sydämeni vieviä, että haluan todella päästä niitä vielä joskus pukemaan pikkuiselle.
On joo mullakin oikesti monta Topin vaatetta säästössä… liikaakin. Kyllä niitä tulee karsittua ihan varmana 🙂 Ja aion käyttää niitä seuraavalla,vaikka ne Topin vanhoja onkin!
TOKI ostan myös uusia 😉
Meillä harvoin vaatteet menee rikki, mutta heitän ne aina sitten roskiin. Muut oon joskus laittanut uffiin jos en oo jaksanu myydä!
Minäkin tyhjensin vähän aikaa sitten kaappia pienimmistä vaatteista. Aika haikeaa joutua luopumaan niistä ihanan pienistä ja söpöistä pikku bodyista ja housuista yms :/ Suurin osa meni kaverille, joka saa vauvan. Kaikkein ihanimmat toki pidin itselläni. Ja loput tulen myymään kirppiksellä. Luultavasti Tuusulan Femmatorilla, sillä samalla voin myydä myös omat raskausajan vaatteet ym. turhaa tavaraa.
Olen myös miettinyt nuita facebook-kirppareilta, mutta se tuntuu niin aikaa vievältä alkaa paketoimaan jokaista bodyä omaan pikku pakettiin, jonka jälkeen paketti kiikutetaan vielä postiin. Ja voitotkaan sen jälkeen ei ole kovin suuret.
Kirjotat asiaa kyllä! Liityin lukijaksi 🙂 Käyhän säkin joskus vilkasee mun blogia 🙂 http://lovebeyondwordsblog.blogspot.com/
Mun mielestä pienet bodyt on juuri niitä joista on vaikea luopua… Niitä mulla on paljon säästössä ja 80cm ei varmaan yhtäkään. Jännä.
Facebook kirpuilla on kyllä oma hommansa.. en ehkä suosittele -.- toisaaltaan tavallaan sit taas nopeeta ja helppoa muuten.
Mä käyn kurkkimassa joku kerta sun linkin kun oon koneella! Kiitos.. 🙂
Ite säästin äp-laatikollisen kaikkea ensimmäisen vuoden tavaroita Aatulle. Aika paljon vaatteita siel oli. Oon nyt miettiny kun melkein jätesäkillnen on täynnä uudenveroisia vaatteita, että ottaisin selvää tarvittaisko ensikodeissa pk-seudulla vauvojen vaatteita 🙂 Nellassa&Nutussa saa hyvin kyllä myytyä ja suosittelen ite myös paikkaa. Täytyy käydä pyörähtämässä siel kun Aatu on terve.
Noi muistot on tärkeitä 🙂
Ja kannattaa tosiaan lahjottaa, jos siitä tulee hyvä mieli 🙂 Tai sit se Nella ja Nuttu!
Tähän mennessä olen laittanut kaikki pienet vaan laatikkoon ja vienyt varastoon, vaikkakin välillä mielessä käy, että ei meillä mitenkään ole tilaa kaikille pienille ja tuleville vaatteille. Lisäksi en usko, että käyttäisin kokonaan samaa vaatekokonaisuutta tulevilla lapsilla. Ehkä odottelen, että niitä pieniä vaatteita kertyy enemmän ja kun alkaa ahdistamaan riittävästi, niin sitten selkkoan niistä parhaat päältä säästöön ja loput joko myyn kirpparilla tai lahjoitan eteenpäin.
Jostain kumman syystä tuntuisi muuten mukavammalta antaa ne vaatteet käytettäväksi sellaisille vauvoille, kenen kanssa en ole tekemisissä. Kun jos vaikka joku sisaruksista saisi lapsen ja antaisin sille vaatteita, niin voisi ehkä olla rasittavaa ajatella jokaisesta annetusta kuteesta: ”Voi silloin, kun Anton vielä tuohon mahtui…” ja vastaavaa.
Toi on kyllä hyvä pointti,että ehkä on hyvä jos niitä tuttuja rakkaita vaatteita ei nää koko ajan! 😀
Mä säästin alkuun melkein kaikki. Kun sitä pursu joka paikasta niin alpin valikoimaan! 😀 On mullaki tooooosi paljon tuolla tallessa edelleen. Vaikka ne Topillakin on ollut 🙂
Mun piti mennä nukkumaa, mutta huomasin että oo kirjoittanut! Siihen jäis se nukkumaan meno. 😀
Mä säästän, myyn ja lahjoitan, etenkin lahjoituksia on tullut tehtyä hurjan paljon sen jälkeen kun Tomas on syntynyt. Itselle säästöön jää ne ”tärkeimmät” vaatteet, joista on eniten muistoja. Kuten juurikin kotiutumisvaatteet sairaalasta, niitä en hävitä mistään hinnasta vaikka perus henkkamaukkaa olivatkin.
Myyntiin on mennyt tosi vähän mitään nyt, mutta tarkoitus kyllä on pistää nuita vaatteita myyntiin, kun käyn kaikki läpi, mulla taitaa olla vielä 74cm koosta 86cm kokoon vaatetta jotka pitäs myydä, uusia haalareita ja kaikkea, mitä ei ole tullut käytettyä. Varastossa on pelkkiä käyttämättömiä haalareita laatikollinen. 😀 Tääl landella ei oo mahdollisuutta viedä kirpparille myyntiin mitään, vaan sitten pitäisi mennä jonnekkin kauemmas. Ehkä kerrytän tuota vaate/tavara määrää niin kauan, että kannattaa lähteä viemään kirpparille. 🙂
Voi eiii… sun pitää vaan mennä sinne sänkyyn niin se uni kans tulis aikasemmin! 🙂
Mäkään en voi hävittää Topin ekaa vaatetta, joka oli päällä. Ihana kirahvi shortsihaalari. Se on niin tärkeä ♡ Otin sen aina sairaalasta kotiin ja nuuskutin sitä iltasin kun itkin ikävää..
Mäkin kerrytän aina ensin vaatekasaa ja vien sitte kerralla 🙂 En jaksa kovin usein hinnotella 😀
Joo taitaa kyllä olla niinkin monen keräyksen kaa :/