Olen luonnonlapsi. En tiedä, mitä tuo sana KIRJAIMELLISESTI tarkoittaa, mutta yritän tässä sanoa rakastavani luontoa sekä luonnollisuutta. Pidän metsäkävelyistä, olen hulluna eläimiin. Elän luonnon pienistä ihmeistä ja näännytän tuskaani katsomalla kaikkea kaunista. Olen tyttö, joka pyytää miestään jättämään kukkakimput kauppaan, koska ne kasvit kuuluvat yksinkertaisesti vain maahan eivätkä maljakkoon. Haluan suojella luontoa, haluan vähentää saastuttamista.
Tämän lisäksi arvostan ihmisissä aitoutta, luonnollisuutta ja sitä oikeeta minää. Ihmisten kuuluu kelvata sellaisena, kun he sisimmissään ovat.
Nuorena tuli vietettyä pitkiä aikoja metsässä. Leikin siellä, kirjoitin siellä.. kuuntelin musiikkia kivellä istuskellen. Haistelin metsän kutsuvaa tuoksua, seurasin lehtien kasvamista keväällä ja ihailin kukkien loistoa kesällä.
Olen ollut aika pitkään eksyksissä rumassa betonihelvetissä. Askeleeni ovat käyneet eteenpäin asfaltti allani ja ympäristö on rakentunut harmaista taloista. Katulamppujen keinotekoinen valo valaissut yöt ja bussien hurina kulkeutunut korviini.
Nyt olen kuitenkin löytänyt tuon salaperäisen maailman uudelleen. Laittanut napit korviini ja eksynyt muutamaksi tunniksi haahuilemaan metsään. Joskus juosten, joskus kävellen.
Olen rehellinen. Tänään heräsin vasta kolmelta iltapäivällä. En harjannut hiuksia, en pessyt naamaa enkä kaivanut meikkejä laukustani. Nappasin ainoastaan vähän aamupalaa ja painuin pihalle. Tarkoitus oli mennä juoksemaan, mutta päädyinkin kuljeksimaan pitkin metsiä kamera kädessä. Tuli kuvattua itseäni, maisemia ja mitä kummallisempia juttuja.
Olen kuvaajana vähän sellainen, että en edes tiedä miksi haluan ikuistaa jotakin. En mieti sitä, että mistä seuraavaksi nappaisin otoksen, vaan menen täysin fiiliksen mukaan. Moni ei näe kuvissani mitään hienoa, koska tiedättekö.. kukaan ei voi nähdä minun silmieni kautta. Vain sillä, mitä itse näkee on merkitystä. Mielestäni kuvat heijastavat sitä ihmisen omaa persoonaa.
Kuten tuossa ylempänä jo sivusin; tänään oli tällainen röllipeikko -päivä. Olin vain tämmöinen minä. _Tavallinen_ kai sopisi tähän.
Päätin nyt vähän avata tätä sisäistä silmääni teille. Muokkasin kaikki päivän kuvat valmiiksi ja täten tämä postaus muuttuu kuvapostaukseksi. En selittele pahemmin otoksiani. En yritäkään saada teitä ymmärtämään. Nämä minä tänään näin. Näistä halusin jättää ikuisen merkinnän mieleeni.
 |
| Tämä kuva on omistettu ystävälle. Anna valon paistaa sydämeesi myös synkkyyden keskellä. |
No ehkä sanon sen verran, että huomasitte varmaan paljon pärstäkuvia seassa? Niin, tänään yritin rakastaa myös itseäni ja olla vain se oma ”kaunis” minä. Melkein onnistuin.
Mitä mieltä olette kuvista? Herättivätkö ne ajatuksia? Miten teillä sujui Naisten päivä?
Ps. Törmäsimme ihka aitoon ja oikeaan kettuun metsässä. Säikähdin kuollakseni, mutta lopulta pakko todeta; IHAN MAHTAVAA!
Kommentit (42)
Löysin tänne siun blogiin vasta tänään. Aivan ihania kuvia ja tosi kivalla tavalla kirjotat 🙂 <3 Jään seuraamaan 🙂
Hienoja kuvia! Aurinkoiset päivät on parhaita, onneksi kevät ja kesä tulee <3 Olet todella kaunis! 🙂
paradisesearching.blogspot.com
Kivoja kuvia! 🙂
Edelinen anonyymi kommentti kuulostaa siltä, että oli vaan pakko päästä sanomaan jotain ilkeää! 🙁 kauniita kuvia, kaunis sinä! Älä noista typeryksistä välitä!
Jep. Siltä se kuulosti.
Näitä tulee aika paljon. Osa lentää roskakoriin, osa pääsee läpi.
Ei jaksa välittää enää kaikista. Typerää tuollainen turha räyhääminen. Toki. Mielipiteensä jokaisella….
Kiitos sulle <3
Sinä luonnollisena, mutta kuitenkin vaivauduit muokkaamaan kasvokuvasi?
Pienistä mahdollisista kauneusvirheistä,kuten ihon värin epätasaisuudesta, pääsee eroon kuvanmuokkauksella – mutta onkos olemassa ohjelmaa töykeyden muokkaamiseen…? 😉
Oletko koskaan käynyt tekstin erittelystä käsittelevää kurssia? Eikös se kuulu peruskouluunkin jo?
”Niin, tänään yritin rakastaa myös itseäni ja olla vain se oma ”kaunis” minä. Melkein onnistuin. Olihan nuo kuvat ’pakko’ käyttää muokkauksen kautta, jotta sopii sitten postaukseen. Niinpä niin.”
Tänään yritin. – Pyrin siihen, että saisin itsevarmuutta myöntää mikä minä olen´ja hyväksyä sen.
Melkein onnistuin. – Jänistin viime hetkellä ja käytin kuvat muokkauksen kautta.
Olihan nuo kuvat ’pakko’ käyttää muokkauksen kautta, jotta sopii sitten postaukseen. Niinpä niin. – Syy ja tekosyy. Ei uppoa edes itselle.
Ei tässä muuta 🙂 Sopivat muutenkin paremmin kollaasiin, kun ovat samantyylisiä muiden kuvien kanssa. Pyrin toki luonnollisuuteen, mutta olen vasta nuori taimi matkalla itsevarmuuteen. Epäonnistuin tällä kertaa. Yritin kuitenkin.
Osaat kyllä pukea mahtavasti ajatuksesi sanoiksi! Sinun blogiasi on niin ihana lukea. 🙂
Kuvia oli mukava katsella, sillä olen itsekkin samantyylinen kuvaaja kuin sinä 🙂 Kuviani voi seurailla; http://www.elamankiekuroita.blogspot.com
Vaikka sinulla olikin tuollainen ”röllipeikko-päivä” , niin olet erittäin kaunis! Juuri omana itsenäsi.
Ihanaa kevään odotusta teille! <3
Hei, kiva kuulla tällaista palautetta! Se saa hymyilemään!
Ollaan siis samanlaisia. Kuvaamisen suhteen. Kiitos linkistä!
Kiitos myös sanoistasi!
Kiva postaus ja upeita kuvia 🙂
-m
🙂 🙂 !!
Minäkin liityin vasta nyt lukijaksesi, vaikka olen kauan jo sivuillasi pyörinyt 🙂
Kauniita kuvia ja kaunis sinä, ihan ilman lainausmerkkejä 🙂
Ihana, että liityit. Tervetuloa 🙂
Ja kiitos 🙂
Upeita kuvia! Ja oot tosi nätti 🙂
Kiiitos 🙂
Tosi hienoja kuvia Anette, oot niin nätti !! 🙂
Sinulle on haaste blogissani 😉
Kiitos, meen kurkkimaan!
Ja kiitti muutenkin! 🙂
Kauniita, tunnelmallisia kuvia. Hienoja ajatuksia kauniilta tytöltä. Itsekin rakastan luontoa, sillä me kaikki olemme osa sitä. Turhan moni sen tuntuu unohtavan :–) Aitous ja luonnonmukaisuus on kauneinta mitä tiedän! Lempeitä keväthetkiä sinulle, valoa ja onnellisuutta elämäsi poluille :–)
Voimakkaasta tunteesta nuo kuvat lähtivätkin! Kiitos!
Moni unohtaa luonnon… se on sääli. On itselläkin vielä matkaa luonnonmukaisuuteen, mutta oikealla tiellä ainakin olen.
Kiitos ihanasta kommentista!
Ihana postaus, ihania kuvia ja ihana sinä ♡
Ihana sinä <3
Ihania kuvia, mitä filtteriä käytit? Naistenpäivä meni valitettavasti riidellessä mutta tänään jo paremmin 🙂 Minua alkoi huolestuttaa tuo sinun nukkumisesi, etkö saa yöllä unta vai miksi nukut noin pitkään? Etkö herää Topin ääniin? Eikö Topi vaadi äitiä hereille? Hyvä että saat levättyä jos olet väsynyt, mutta jos olet noin väsynyt vaikka nukut yöllä niin olisi syytä mennä tutkimuksiin, kilpirauhasen vajaatoiminta kenties? Syötkö vitamiineja? Kovasti tsemppiä, olet ihana! 🙂
En aina saa unta. Joskus tulee nukuttua huonosti. Viikonloppuna otan sitten takaisin 🙂
Onhan täällä tuo iskäkin. Eihän mun tarvi aina Topin kanssa nousta!
Syön vitamiineja, kilpparit on kunnossa. Verenpaineet koholla, mutta muuten ok muu.
Kiitos, viimeinen lämmitti mieltä 🙂
Aivan mielettömän upeita kuvia! WAU!
Aikoinaan, kun auttiin rivitalossa metsän keskellä, meidän takapihalle eksyi ketun poikanen. Ei se ihan pieni ollut, mutta ei aikuinenkaan. Äitini vaan laittoi viestiä (kun olin naapurissa), että nyt äkkiä meidän takapihalle. Raasu ei uskaltanu liikkua 😀
Siinä se kettu toljotteli hetken ja lähti pois 🙂
Kiitos ihana! 🙂
Voi… ketunpoikanen on varmaan jotain TOSI suloista :’)
Loistavia kuvia, näitä katsoo yllä ihan ilokseen 🙂
Ja ihanan pohdiskeleva, rehellinen postaus taas 🙂
Kiva kuulla, että tykkäsit!
Rehellisyys on mun toinen nimi! 😉
Tosia ihana postaus! Ja ihan mahtavia kuvia :> Mä kans pienenä olin aina metsässä ja nyt oon ihan innoissani ku meijän takapiha rajottuu metsään! 🙂 se ei toki oo iso metsä, mut on kumminki! 🙂
Kiitos kiitos 🙂
Metsä kuitenkin!!! 🙂
Mäkin oon aina rakastanut metsiä ja niissä kuljeskelua 🙂
Noi on niin mahtavia asioita! Heh, ollaan samanlaisia 🙂
Tosi ihania kuvia 🙂 Ja ihana sinä<3
<3 Kiitos <3
Ihania kuvia 🙂 Rakastan myös luontoa, metsää ja valokuvausta!
Kiva kuulla. ollaan siis samanlaisia! 🙂
Olet kyllä hyvä kuvaaja. Hienoja otoksia! 🙂
Kiitos!! 🙂
Moikka 🙂 Liityin lukijaksi 🙂 Mun mielestä sä kirjoitat erittäin kauniisti ja osaat ottaa oikeesti hienoja kuvia!! 🙂
Oi wau! Tervetuloa 🙂
Ihana saada palautetta!
Tosi ihania kuvia ja ajatuksia. 🙂
Kiva kuulla 🙂