Vaikea jotenkin uskoa, että sunnuntaina vietettiin tärkeää päivää tämän raskauden suhteen. Yksi iso virstanpylväs saavutettiin; 30+0. Tämä tarkoittaa montaa asiaa samaan aikaan:
– Viimeinen kymmenluku, joka alkoi.
– Noin kaksi kuukautta jäljellä vauvan tuloon.
– Kirjaimellinen mahan kasvatus käynnistyi.
– Pahimmat riskiviikot takana.
Nyt uskon, että lapsi selviäisi, vaikka sattuisikin syntymään aikaisemmin. Ehkä se on typerää taikauskoa, mutta vihdoin huoli hellittää edes hieman. Normaalisti vauva olisi erilaisten kalenterien mukaan näillä viikoilla 1500-2000g välillä, mutta tämä tyttöbaby tuntuu laahaavan vasta alle puolessatoista kilossa. Se on ehkä ainut asia, jonka takia olen hetkittäin huolissani. Ei ne viikot aina kerro selviytymisprosentista mitään, vaan siihen vaikuttaa paljolti myös paino, sitkeys ja kehitys.
Sairastan perinnöllistä sairautta nimeltä diabetes. Tämä ei ole verrattavissa radiin (=raskausdiabetes), vaan kyseessä on käytännössä kaksi täysin erilaista sairautta. Kroppani ei pysty tuottamaan insuliinia nyt eikä tilanne koskaan tule muuttumaan. Sokeritasapaino on reippaasti korkeampi ja kasvualusta vauvalle huonompi. Huonon kasvualustan takia synnytyksen käynnistyminen rv30 jälkeen on käytännössä mahdollista milloin tahansa. Teetin kyselyn diabeetikkoäitien ryhmässä ja siellä suurinosa vauvoista oli syntynyt rv31-37 välillä.
Lyhyesti sanottuna tämä tauti hankaloittaa raskautta loppua kohden. Tasapainon huonous saattaa kasvattaa vauvan painoa liikaa, jolloin puhutaan sokerivauvasta. Lopussa voi tulla myös ongelmia lapsen hapensaannissa ja äidin jaksamisessa, koska diabeteksen takia kroppa on muutenkin huonommassa jamassa. Diabetes altistaa myös helposti muille raskauden rasitteille, kuten raskausmyrkytykselle.
Tästä syystä raskaus käynnistetään ennakkoon ja halutaan taata äidin sekä vauvan terveys. Itselleni on asetettu aikarajaksi rv38. Käynnistyksen ainut huono puoli on se, että diabeetikon lapsi kehittyy kohdussaan aavistuksen hitaammin, joten kehitys voi olla hieman viikkoja nähden myöhässä.
Käynnistys pelottaa. Viimeksi raskaus käynnistettiin rv36+4 ja Topi syntyi kiireellisellä sektiolla rv36+6. Edeltävän sektion takia olen nyt siinä tilanteessa, että spontaani synnytyksen käynnistyminen olisi toivottavin tilanne. Käynnistyksessä voi joskus esiintyy rajuja supistuksia, joiden riskinä on kohdun repeäminen.
Toisaalta pelkään synnytystä myös. En ole koskaan tehnyt sitä ja olen ihan uuden urakan kynnyksellä. Pitäisi mennä noviisina saliin ja hoitaa homma kotiin. Joinain päivinä toivon, että aika matelisi eteenpäin.
Sitten tulee myös niitä päiviä, että en malta odottaa. Tuijotan kalenteria, hypistelen vaatteita ja ravaan ympäri kämppää. Tulee niitä öitä, kun selässä oleva kipu puskee unen läpi ja niitä hetkiä, kun makaaminen ei missään asennossa tunnu enää hyvältä. Ja sitten iskee se fakta päin naamaa, että eihän tässä vielä edes olla valmiita. Lipasto on kasaamatta, vaatteet pesemättä ja osittain hankkimatta, sairaalakassi pakkaamatta ja suunnitelmat tekemättä. Pitäisikö sitä pistää vipinää kinttuihin?
Pitäisi. Pari viikkoa sitten maha muuttui omituiseksi. Yhtäkkiä oli helpompi hengittää ja kaikki tuntui paremmalta. Olen ollut jo tovin sairaslomalla supistusten ja paikkojen pehmenemisen takia, mutta nyt päätti kaiken tämän päälle vauvakin pudota lähtökuoppiinsa. Siellä se köllii raivotarjonnassa ja puskee päällään kohdunsuuta niin kovasti, että joskus luut tuntuu halkeavan. Ei ole kiviin kirjoitettu, että tämä raskaus menisi lähellekään loppua. En myöskään oleta, että vauva olisi vielä tulossa. Tulevaisuus näyttää!
Tässä vaiheessa odotellaan ja ihmetellään. Kohta hän on täällä. Voitteko kuvitella?!
Kommentit (8)
Näkkileivässähän on ihan hirveesti hiilareita! Ei ihme että vauva kasvaa jos pelkkiä hiilareita syö! Eipä auta että on ns. Terveellisiä hiilareita, ne pompsauttaa sokrut nopeasti korkeelle ja se sitä makrosomiaa juuri aiheuttaa!!!
tuleeko sun äiti jälleen mukaan synnytykseen, eiks hän ollut Topinkin synnytyksessä?
Luultavasti ehkä joo, katsotaan ensin miten edes synnytän ;D
Case closed. KUKAAN ei jaksa kissa ja hiiri leikkiä. Eiköhän molemmat ymmärtäny toisensa asian. Se säpö on: operaatioaiti@gmail.com 😉
Tsemppiä! Toivottavasti jäljellä oleva odotusaika ja edessä häämöttävä synnytys sujuvat hyvin 🙂
Kiitos! Peukut jopa itellä pystyssä 😀
Plus oot väärässä, että näkkäri nostais nopeasti sokerit. Sehän juuri on hidasvaikutteinen eikä nosta. D1 hieno puoli on se, että siinähän seurataan verensokeria jatkuvasti. Kyllä olisin itse huomannut, jos verensokerit olis aterioiden jälkeen ”pompsahtaneet” ylös. Silloinhan se olisi selkeää, mutta käyrä on kyllä ollut tasaista 🙂
Siis diabeetikkona ei voi vetää hiilaritonta ruokavaliota, koska milläs pidät sokerit ylhäällä? Kannattaa tutustua vaikkapa netistä diabetekseen ja sen hoitoon. Karppaus ei ole vastaus. Muistathan myös, että D1:stä ei hoideta ruokavaliolla pääsääntöisesti vaan ruokavaliolla/insuliinilla. D2 voi taas parantaa ruokavaliolla niin, että se kokonaan myös lähtee. D1 ei ole ”lihavien” tauti, vaan perinnöllinen sairaus, jossa kroppa ei tuota nyt eikä koskaan insuliinia. Näkkäri on leivistä parhaimpia vaihtoehtoja ruokapöytään 🙂