On se hauska, että samaan aikaan voikin olla niin ristiriitainen olo. Sitä kuivuu ihan totaalisesti kasaan välillä ja toisaalta kädet eivät riitä sitten mihinkään! Tervetuloa vauva-arki! Moni onkin kysellyt meidän kuulumisia ja miten kaikki on alkanut sujumaan. Ajattelin hieman kirjoitella meidän päivistä ja tästä kaikesta, kun tuo pieni otus nukkuu sylissäni. Eipä tällä hetkellä oikein olisikaan muuta kirjoitettavaa, kun elämä pyörii syöttöjen, vaippojen ja puhtaiden vaatteiden ympärillä.
Ensinnäkin olen kaikesta huolimatta mahdottoman onnellinen. Osaan olla tässä arjessa tosi rento ihan erilailla, kun aikanaan esikoisen kanssa. En revi hiuksia päästäni jatkuvasti tai kiipeile seiniä pitkin. Kai se on se toisen lapsen varmuus? Sitä tietää, että vauva ei hajoa itkusta ja yövalvominen todella on sitä itseään joskus. Väsyttävää ja rankkaa tämä kyllä osaa olla, mutta pääasia on se oma asennoituminen.
Helpottavaa on, että tämä vauva on todella kiltti. Hän ei itkeskele juuri ollenkaan, vaikka valvookin useita tunteja vuorokaudesta. Yleensä Pikku E toljottelee nappisilmillään ja avaa suunsa vasta maidon toivossa. Toki jokaista vauvaa joskus vaivaa masu tai väsymys, mutta mitään super-itkuja ei olla vielä käyty läpi. Nälän iskiessä tytöllä kuitenkin on vahva tahto ja ruokaa vaaditaan aikamoisen kipakalla äänellä. Huuto – tauko – huuto – tauko. Tuntuu, että neiti ihan komentaisi maitoa paikalle.
Yöt menee kivasti. Alkuun tyttö valvoi aina yhden syklin yöllä ja se saattoi olla esimerkiksi neljästä seitsemään. Otin asian rennoin mielin ja pestiin öisin paljon pyykkiä tai ihan vain höpöteltiin. Nykyään valvominen menee noin klo 23-03 välille ja sen jälkeen nukutaan parin pysähdyksen taktiikalla puoleen päivään asti. Vielä ei voi sanoa, että yöt olisivat jotenkin tuskaa.
Arki yleisesti on siis ihan jees. Vauva itkee joskus, mutta hyvin vähän. Yöllä saa unta ja sitä jaksaakin ihan hyvin elää sekä olla. Ainoastaan täytyy todeta, että sanonta ”kaksi lasta siinä missä yksikin” on ihan puppua. Ihan kamalaa melkein kuinka kiinni sitä on vauvassa eikä kädet tunnu millään riittävän muualle. Lasi vettä, pojalle leipä.. mistä saisin kolmannen käden? Vähän jännittää tuleva, kun tuo auttava osapuoli palaa isyyslomalta töihin.
Pikku E on isoveljen sanoin sylihiiri. Hirveän vaikea nukuttaa muualla, kun sylissä. Silmät aukeavat heti, kun lasken vauvan sänkyynsä tai muualle nukkumaan. Eipä siinä mitään, koska rakastan perhepetiä ja kannatan sitä muutenkin. Nukutaan melkein aina niin, että vauva nukkuu mahani päällä öisin. Joku saattaisi kommentoida, että lasta ei saa opettaa syliin ja lasta pitää totuttaa yksinoloon.. mutta pöh! Mielestäni vauva pyytää mitä tarvitsee ja saa sen. Tuon pienen otuksen tärkeimmät tarpeet ovat läheisyys, ruoka ja turvantunne. En usko, että lapsesta voi ”opettaa” riippuvaista sylittelemällä ”liikaa”.
Ruokailut menee nyt hyvin. Kaikki ravinto saadaan rinnalta ja olenkin oppinut uuden käsitteen ”tissi-mararoni”. Joskus baby roikkuu rinnalla monta tuntia putkeen tilaamassa lisää maitoa. Sekin rajoittaa paljon tekemisiäni, mutta onhan tämä toki tavallaan helpompaa kuin pullojen kanssa pelaaminen. Lapsi itse päättää ruoan tarpeensa ja syömisensä eikä tarvitse arvuutella paljon pullosta kuuluu antaa. Paino on nousussa ihan reippaasti ja nenämahaletkusta päästiin eroon sunnuntaina. Tällä hetkellä vaivaa kuitenkin niinkin ärsyttävä asia, kun sammas. Voin sanoa, että se tekee imetyksestä kivuliasta!
Olen uskaltautunut hieman jo ulkomaailmaankin. Enää ei tarvitse ajoittaa menemisiä ruokintojen mukaan, vaan imetys onnistuu helposti nälän iskiessä. On helpottavaa, ettei sitä tarvitse jatkuvasti tuijottaa roskasarjoja telkusta ja juurtua kiinni sohvaan. Lauantaina ajateltiin lähteä lahjaostoksille ensimmäistä kertaa pidemmäksi aikaa ja vähän jo jännittää pärjääminen. Kyllä se tästä pikkuhiljaa..
Vauva-arki on juuri sitä, mitä oletin sen olevan. Maitotahraisia paitoja, harjaamattomia hiuksia, täysien käsien tunnetta, yöheräilyä ja haukotuksia. Toisaalta se on myös hyväntuoksuista, täynnä rakkautta ja uuden elämän onnea. En vaihtaisi tätä ikinä mihinkään, vaikka kaikki voi vielä vaikeammaksi muuttuakin.
Kommentit (28)
Ihanalta kuulostaa teidän vauva arki, hyvä kun otat rennosti <3 ihan tulee mieleen oma arki puoli vuotta sitten kun kuopus syntyi. Ja liikaa syliä ei voi antaa, vauvalle äiti on ollut koko maailma odotusajan ja vauva tarvitsee läheisyyttä vielä kohdun ulkopuolellakin. Tsemppiä teille jatkoon <3
Juuri niin, syliä ja läheisyyttä ne vauvat tarvii, eikä mitään omaa sänkyä ym..
Oikein 🙂
Minä noudattaisin tarkemmin tuota liikkumattomuutta jos olisi kyseessä pikkukeskonen. Itse en edes miellä +35 rv syntynyttä lastani keskoseksi.
Pikkukeskonen toki tosi eri asia 🙂
Moi! kiva kuulla sujuvasta vauva arjesta 🙂 Mulla on ollut molempien lapsien kansa just toi sammas rinnassa ja oli kyllä ihan kauhean kipeä! Mutta jos ei sulla vielä hoitoa? niin puolukka poistaa ongelma. Siis ihan murskattua puolukkaa sivellään 🙂 Kyllä helpotti! Mulla sammas tuli silloin rintaan antibiooteista joita sain synnytyksen yhteydessä, aiheuttivat tod näk sen.
Mullaki ab-kuuri! Johtu varmaan siitä… puolukkaa oon kokeillu, täytyy lisätä sen käyttöä 🙂 Kiitos vinkistä!
Jos sammas ei lähde parissa viikossa kotikonsteilla, kannattaa käydä lääkärissä. Meillä lähti Mycostatin-lääkkeellä. Sitä käytin myös rintoihin. Hyvä lääke, eikä vauvakaan ollut siitä moksiskaan.
Kiitos, saatiin kyl lääkettä onneks jo 🙂
Jos ei ole pakko niin älä vie pientä vauvaa ( erityisestikeskosvauvaa) mihinkään ostoskeskuksiin tuossa vaiheessa. Ihmiset aina kuvittelee että pieni vauva on turvassa vaunuissaan kun ei vielä koskettele pintoja niinkuin isommat lapset,mutta se ei pidä ollenkaan paikkaansa.Ostoskeskukset voimakkaina ilmastointeineen pyörittää tosi tehokkaasti kaikki pöpöt ja virukset ja siltä ei välty kukaan. Ei sitä aina älyä hoito-ohjeissa erikseen mainita ettei se ”normaali” elämä tarkoita ruuhkissa pyörimistä vauvan kanssa.Ihan saa käyttää sitä maalaisjärkeä! Yksinhuoltajan on tietty joskus ihan pakko jos tukiverkkoa ei ole – muut voi valita!
Eihän siinä toki muuta, mutta joululahjat on vähän pakko hommata johonkin väliin ja mielellään toki ajoissa :/ Eihän täällä ole koristeita tai kuusta.. entä seuraavan koon vaatteet?
Eikös sinne ostoksille voi mennä yksi aikuinen kerrallaan? Ja blogistasi päätellen vaatteitakin riittää kyllä joulun yli jokaiselle;-)
Tuota, muutenkin ihmettelen, että jos on mahdollista, niin miksi pitää tunkea ostoksille lasten kanssa juuri niinä ruuhkaisimpina mahdollisina päivinä (joulun alla viikonloppuna). Luulisi, että olisi mukavampi mennä arkisin aamupäivällä kun se kerran on mahdollista?
No höps. Enhän mä ole edes kirjoitellut tämän neidin vaatteista täällä blogissa. En ehtinyt hankkimaan kaikkia vaatteita, kun tyttö tuli liian aikasin. Ja alkaa koko vaihtua. Nytkin pesen kerran päivässä vaatteet, että seuraavalle päivälle olisi sopivia puhtaita 🙂 Ja mä hoidin siis jouluostoksia, mutta vaikea jättää beibi kotiin ja tissit viedä muualle 😀
Aamupäivisin me nukutaan yli puolenpäivän, on helpompaa käydä ostoksilla kun esikoinen isällään ja meillä vietettiin joulua sunnuntaina niin siksi piti lahjat hommata lauantaina 🙂 Mukavaa joulun odotusta!
Kuulostaa oikein kivalta! Meille odotellaan toista lasta saapuvaksi reilun kuukauden päästä ja vähän tietysti jännittää pärjääminen kahden kanssa. Tämän jutun lukeminen oli kyllä rohkaisevaa, kiitos siitä! Tsemppiä teille jatkoon.
Jännitys on hyvästä 🙂 Se valmistaa aina tulevaan! Zemppiä 🙂
Saanko kysyä, millaisia Sf-mittoja sulla oli odotusaikana?
Mulla raskausdiabetes ja sf-mitta huutelee pitkällä yläkäyrällä. Sokerit kuitenkin ok.
Mun mielestä viimesin, joka ehdittiin mitata oli 31cm. Kauheesti tota ei seurattu, ku kävin ultrassa tosi usein :/
Vauvan kanssa voi toki liikkua ulkona ja ruokakaupoissa, mutta ihan näin kokemuksesta itse en veisi keskoslasta alle 2kk iässä ihmishulinaan . Lauantai päivällä kauppakeskukset on täynnä ihmisiä. Arkisin aamupäivällä on ihanan rauhallista, samoin sunnuntaina 18-21 🙂
Totta sekin. Siksi ollaan tosi vähän liikuttu vielä missään. Saatiin tosin lupa liikkua normaalisti jo viime vkl, joten ehkäpä sitä pikkuhiljaa uskaltautuu 🙂
Oot aivan oikeassa, lapselle ei voi koskaan antaa liikaa syliä!! Kuulostaa tuo teidän arki niin ihanalta ja vauvantuoksuiselta! Onnea paljon ihanasta perheestä <3
Kiitos! Ihana vaan kun saa sylitellä <3
Miten isoveikka ottaa pienen sisaruksen? Miten koet itse riittäväsi molemmille?
Isoveikka rakastaa, mutta jännittää ihan pirusti. Paijaa ja lohduttaa, mutta rääkäisyjä pelkää ja juoksee aina karkuun. Ei koskaan oo pitänyt kovista äänistä.
En koe riittäväni ollenkaan kahdelle. Se onkin suurin haasteista, mutta kuulemma pitäisi helpottaa ekojen kuukausien jälkeen ”)
Kirjoitit ihanan positiivisesti vauva arjesta, tuli hyvä mieli 🙂 ja syli on paras paikka lapselle,täällä 10kuinen joka nukahtaa/nukkkuu vieläkin sylissä ♥
Syli on paras <3
Miks sä aiemmin sanoit ettette nukuta sylissä kun keskosta ei saa nukuttaa sylissä, sairaala antanut ohjeen teile, ja täs kerrot et nukutat yöt sylissä. Sekavaa, mut niinhän sä aina.
Koska niin vain kävi, että rupesin nukahtaa vauva tissille. Alkuun seurasin ohjetta kyllä tunnollisesti, mutta kuten sanoin.. niin vain kävi. Mahoton pysyä joka syötöllä hereillä 😀 Ohjeeseen myös vaikuttaa vauvan paino ja jäntevyys, joissa ei enää ole ongelmia. Että äläpäs siellä viisastele ristiriitaisuudesta 😉
Kiitos zempeistä! Paremmin sitä jaksaa itsekin, kun asennoituminen arkeen on rennompi 🙂