Näin kului kuukausi siitä, kun neiti tupsahti elämäämme. Nämä neljä viikkoa ovat sisältäneet paljon vaikeita asioita, mutta lähinnä kuitenkin hymyllä höystettynä. Vauva-arki on oikeasti edelleen aika ihanaa. Joskus koti näyttää sotkuiselta enkä poistu sohvalta koko päivänä, mutta eipä tässä kiire mihinkään olekaan.

Kuukauden ikäisen vauvan sanotaan nukkuvan paljon.. jopa 20 tuntia vuorokaudesta. Sanoisin, että meillä valvoskellaan sellaiset 4-8 tuntia vuorokaudessa, joka on mielestäni aika paljon! Onneksi tyttö on kuitenkin suurimmilta osin kiltti ja rauhallinen, joten valvomisesta ei ole muulle perheelle meluhaittaa. Näin pieni myös kuulemma syö jatkuvasti ja tämä pitää paikkansa. 2-4 tunnin välein saan raottaa paitaa ja sujauttaa babyn tissille.

Etsin netistä tietoa 0-1kk ikäisistä ja siellä edellisten seikkojen lisäksi mainittiin, että vauva tarvitsee paljon syliä, hellyyttä ja läheisyyttä. Sitä ehdottomasti pyritään antamaan jatkuvasti. Kenenkään ei tässä talossa tarvitse itkeä yksin sängyssään.

Fyysiseen kehitykseen kuuluu katseen kohdistaminen ja kyllähän ne kasvot kiinnostavat hurjasti. Moni muista liikkeistä on vielä refleksinomaisia. Makuullaan Pikku E on nostanut päätään jo päälle viikon, vaikka ei kovin kauaa jaksakaan niskaansa pidellä.

Isoveli on alkanut tottua siskoonsa ja sisko on kovin kiinnostunut isoveljen äänestä. Koira on ihan myyty vauvan ihanuudesta ja Tifa hakeutuu usein E:n seuraan. Äiti on välillä väsynyt, mutta hymyilee tyhmän onnellisena jatkuvasti. Isäkin saa olla vielä hetken kotona perheen kanssa.

Ristiäisiä vietetään vasta tammikuun lopussa. Joko arvaat mikä tulee nimeksi?