Nyt olisi ehkä hyvä väli muistuttaa omia lapsia sellaisesta asiasta, kun maasta löydetyn esineen arvo. Jos maasta siis löytyy tavara, vaate tai lelu.. se tuskin on siihen hylätty tarkoituksella. Joskus tavarat eksyvät vääriin paikkoihin, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö esinettä joku jäisi kaipaamaan.
Tuossa yksi päivä käveltiin pikkusiskon kanssa kerholle hakemaan isoveljeä kotiin. Sisko oli lainannut veljen lelua mukaan rattaisiin, mutta vahingossa sitten meni pudottamaan sen kesken matkan. Käännyttiin melkein heti takaisin lelua hakemaan, mutta löydettiin vain siitä rikottu osa. Missä lienee loput? Palasina ympäri saarta? Varastettu omiin leikkeihin? Kiusallaan piilotettu?
Lelua jäi kovalla surulla ja harmilla kaipaamaan neljä vee poika. Kyseessä oli harvinainen Avenger ukkeli.
Miksi se nykyään menee näin? Miksi maassa lojuvaa lelua ei voi nostaa ylös tai sivuun, jotta sen pudottaja löytäisi sen? Itse opetan aina, että toisten tavaroihin ei saa koskea, niitä ei saa rikkoa ja varsinkaan varastaa viemällä kotiinsa. Se, että löydät lelun tieltä ja viet kotiisi on varastamista. Vielä vähemmän ymmärrän tavaroiden rikkomista. Mikä saa pienen tai isomman lapsen tahalleen rikkomaan pudonneen esineen? Onko kyse kasvatuksen puutteesta, hölmöilystä vai puhtaasta ilkikurisuudesta?
Haluan siis pyytää teitä vanhempia muistuttamaan lapsia, ettei toisen omaa kuulu rikkoa saati varastaa. Ei siinäkään tapauksessa, että se löytyy maasta. Ei missään tapauksessa! Se aiheuttaa vain pahaa mieltä ja tärkeän lelumenetyksen toiselle. Meillä tästä asiasta tuli tosi iso harmi, vaikka Topi lopuksi totesikin: ”Kyllä mä silti tiedän, ettei Elsu sitä tahalleen tehnyt. Se oli vaan vahinko.” Niin vahinko äidiltä, joka ei katsonut tarkemmin lelun perään. Vahinko siskolta, joka lelun pudotti. Mutta ei vahinko siltä tyypiltä, joka sen mahdollisesti hajotti ja varasti.
Kommentit (4)
Onpa tylsä, että teidän lelu oltiin paitsi viety, myös rikottu!
Meiltä on myös viety rattaista tippuneet lelut, vaikka on todella pian kulkenut takaisin etsimässä. Mutta liikuttavaa oli, kuinka kyydistä tippunut hellehattu oli sidottu puuhun niin, että sen näki helposti ja rusetilla kiinni, jottei lennä tuulen mukana pois. Näiden lelujen häviämisten jälkeen tuo hattukerta tuntui tosi hyvältä.
Olisi mukava lukea enemmän vaatteista ja muodista.
Kiitos toiveesta 🙂 Meinaat varmaan lasten?
On jooo tylsä! Olis kiva, kun useempi jaksais nostaa lelun esimerkiksi puuhun tai johonkin korkeemmalle 🙂