operaatio äiti - Banneri

Sä istut terveyskeskuksen luukulla eikä sua ymmärretä. Sä istut lääkärinhuoneessa terveyskeskuksessa ja lekuri lähinnä pyörittää peukkuja. Sä istut uuden ihmisen huoneen penkillä ja se ihminen kysyy sulta ärsyttävän yliempaattiseen sävyyn ”miltä susta tää tuntuu.” Kun kyse ei ole siitä, että masentaa eikä siitä, että mieli flippaa. Kyse on siitä, että melkein jokaiselle vanhemmalle tulee joskus se hetki, kun bensa käy vähiin koneistossa.

Onko mulla oikeus pyytää apua?

Moni ihminen päätyy miettimään, että onko oma tilanne tarpeeksi akuutti. Kehtaako sitä rassata sosiaalipuolen ihmisiä huolillaan ja tarpeillaan? Milloin on se hetki, kun voi vaatia apua vähän pontevammin? Osa ihmisistä pelkää avun hakemista ja sitä mörköä, että sossu tulee ja vie lapset. Näissä hetkissä kannattaa pysähtyä ja miettiä rauhassa hengitellen.. miksi koskaan olisi väärin kertoa huolistaan tai miksi kukaan haluaisi viedä lapsia pois ihmiseltä, joka vain hakee tilanteeseensa apua?

Ennakoiminen on fiksua

Meillä on ollut astetta työläämmät vuodet takana tässä perheessä. Paikasta paikkaan pomppimista, valvottuja öitä ja tuskaisia hetkiä. Sinänsä perus lapsiarkea, mutta joskus joissain tilanteissa puhti on vähän loppu ja ideat on hukassa. Miten tästä jatkaa järkevästi eteenpäin? Miten saada väsymystä taltutettua? Vanhempi on parhaimmillaan, kun voi itse hyvin. Ei täällä kukaan pohjalla ole missään nimessä, mutta miksi pitäisi päätyä pohjalle asti? Eikö ennaltaehkäiseminen ole paljon fiksumpaa?

En pelkää avun hakemista, jos havaitsen särön voinnissa tai vaikkapa perhedynamiikassa. En pelkää kaavakkeen täyttöä ja lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Sillä taataan se, ettei särö repeä railoksi ja lopulta halkaise koko tukipilaria. Niinpä me yhdessä istuttiin alas pitkän pohdinnan jälkeen ja kirjattiin ilmoitus ammattihenkilön kanssa. Johan helpotti heti, kun tiesi tulevaisuuden varmasti pilkistävän kirkkaampana.

Apua väsyneille vanhemmille

Meistä ei tullut varsinaisesti lastensuojelun asiakkaita. Lapsilla on perusasiat hyvin eikä tässä tikittäviä aikapommeja olla. Meistä tuli sosiaalipuolen asiakkaita eli käytännössä saadaan nyt syksyllä apua kotiin. Minkälaista se apu on? Se on vanhemman kuormituksen väliaikaista keventämistä, lasten haastekohtien tarkastelua ja niissä tukemista sekä yleistä jutustelua tilanteesta. Joillain se tarkoittaa sitä, että työntekijä tulee leikkimään lasten kanssa pari kertaa viikossa, joillain se tarkottaa mahdollisuutta aloittaa joku oma harrastus ja joillain taas sitä, että voi vähän nukkua.

Jokaisella vanhemmalla on kipukohtansa

Tässä asiassa pidän meidän yksityisyydestä kiinni enkä kerro enempää. Sen verran voin sanoa, että omat kipukohtani on joka yö iskevä pelko siitä, etten pärjää seuraavaa päivää lasten kanssa. Hikinen stressi takertuvissa lakanoissa, koska käyn kaikki kauhuskenaariot läpi vaikeista tilanteista, joissa en riitäkään lapselle. Erityisen lapsen ja päälle vauvan tarpeisiin vastaamisen vastuu painaa hartioilla. Elämä ei maistu ihan niin makealta, kun päivät menee jännittäen omaa pärjäämistä. Eikä asiaa helpota yhtään ympäristöstä tuleva paine.

En usko, että on täydellisiä vanhempia. Täydelliset vanhemmat on urbaani legenda, koska jokaisella todella on ne kipukohtansa. Toiset pärjää mörköjensä kanssa ja toiset tarvii niihin tukea. Ei pidä koskaan hävetä sanoa ääneen, että hei.. olen vähän kriisissä ja tarvitsen jeesiä. Sitä se vanhemmuus on.. vastuullisuutta myös omasta jaksamisesta.

Kommentit (12)

Meillä sama tilanne, erityislapsi sekä taapero + että yritän opiskella tän kaiken keskellä.. Apuja ollaan saatu perhetyöstä, mm. Tukiperhe. 🙂 Tsemppiä!

Sun voimat on vähissä mutta toisaalla kerrot pakkaavasi kirpparilla myytyjä vaatteita öisin? Jos lopettaisit lastenvaaterallin niin aikaa ja energiaa jäisi tärkeämpään.

Niin, että kun susta tulee äiti sä et saa pyhittää ittelles mitään? Sä vaan heräät lasten kaa, laitat ruokaa ja siivoot? Sehän varmaan palveleeki sitä onnellisuutta, kun ei koskaan pääse irti arjesta.. Kyllä JOKAISEN äidin pitää saada aikaa itselleen ja omille kiinnostuksenkohteilleen. Henkinen väsymys harvoin tulee lyhyistä yöunista, vaan se tulee siitä, että oma aika ja kiinnostuksenkohteet jää sivuun. On äärimmäisen tärkeää äitinä huolehtia myös siitä, mikä tuo sitä iloa puuduttavan arjen keskelle. Jokaisen harrastukset on erilaiset ja sitä on hassua lähteä arvottamaan.

Rohkea kirjoitus! Todellakin kannattaa pyytää apua hyvissä ajoin. Oma esikoiseni on osapäivähoidossa, josta on ollut kyllä suuri apu jaksamiseen.

Terveisin, kohta 3 -vuotiaan ja 8 kk:n ikäisen vauvan äiti.

🙂

Tuttua asiaa. Meillä myös kolme lasta, jotka suht samanikäisiä kun omasi. Viimeisimmän lapsen syntymän jälkeen maaliskuussa pikkuhiljaa oma jaksaminen alkoi olla kortilla. Yöt meni valvoessa ja miettiessä miten sitä ikinä pärjää surkeilla yöunilla lasten kanssa. Vauva on onneksi aina ollut hyvä nukkumaan, mikä tietysti lisäsi sitä omaa tuskaa siitä kun ei pystynyt itse nukkumaan kunnolla. Lopulta yliväsyneenä ja mieli maassa hain vihdoin apua. Nyt käyn juttelemassa mielenterveysvastaanotossa ja lääkitykskin on.. Yhtä vuoristorataa tämä kyllä vieläkin on ollut. Sieltä kautta meille on tulossa perhetyöntekijä kartoittamaan avun tarvetta. Eiköhän ne asiat siitä pikkuhiljaa paranemaan päin.

Meillä myös vauva nukkuu.. minä en. Eli tuttua. Oon tosin aina pärjänny aika vähillä unilla jostain syystä. Toivottavasti saatte apua ja tulevaisuus näyttää paremmalta! Voimia syksyyn!

Ihanaa että pyysit apua, se kannattaa <3 ihminen on vahva kun uskaltaa sanoa tarvitsevansa apua ja ottaa apua vastaan. Mun mielestä myös se on juuri noin ku sanoit että kaikilla on mörkönsä, mutta toiset selviää ehkä tukiverkostolla, toiset tarvitsee lisää.

Tsemppiä ja jaksamista! Lapset ei tarvii täydellistä äitiä tai isää

Näin juuri 🙂 <3

Tuttu pelko tuo seuraavan päivän pelko. Se on lamaannuttava. Siihen ei lopulta auttanut mikään muu kuin avun hakeminen. Olette rohkeita ja varmasti oikealla tiellä! Toivottavasti saatte teille sopivaa apua, saat levättyä ja koottua ajatuksia ja voimia.

No se kyllä on aika tuskanen pelko..

Toi on tärkeä, että saa apua!

Kaupallinen yhteistyö

Anette - Operaatio Äiti.

Anette - Operaatio Äiti.

Lauttasaarelaisen perheen elämää ja arjen kiemuroita höystettynä lastenvaatteilla sekä lukemattomilla kuvilla. Blogi sisältää paljon pohdintaa sekä realistisen katsauksen perheen arkeen.

Äiti -90. Isi -96. Poika 10/12. Tyttö 11/15. Tyttö 12/17. Poika 02/21. + 🐕🐕🐰🐰🐹

Arkisto

X