Raskauden keskeytys sikiöpoikkeavuuksien vuoksi rv 15-20

Tästä en löytänyt otsikkoa, joten aloitan uuden.

Eli onko täällä ketään, joka olisi joutunut keskeyttämään raskauden saatuaan tietää sikiön rakenne tms. poikkeavuudesta? Jonkun trisomian tai muun vakavan kehityshäiriön vuoksi? Miten selvisit, mitä ajatuksia herätti ja miten lääkkeellinen keskeytys sujui? Miten toivuit ja oletko kuinka pian raskautunut uudelleen?

Täällä nyt painiskellaan lisätutkimuksien tarpeen kanssa ja keskeytysaikataulun kanssa, suuren niskaturvotuksen vuoksi jouduttiin lapsivesipunktioon ja pikatestissä tulos T18. Sikiö näyttää kuitenkin täysin terveeltä, viimeisin ultra tehtiin rv 15+6, mitään merkkejä tästä vakavasta kehitysvammaisuudesta ei ole löydetty vaikka luulisi jo jotain merkkejä näkyvän. Keskeytys pelottaa, mutta kai se meilläkin on pian edessä...
 
Me jouduimme tekemään parisen vuotta sitten geneettisen keskeytyksen rv23. Sikiö itsestään oli täysin terve, mutta istukassa oli pahan vajaakehitys...Vauva kasvoi todella huonosti ja sydämeen alkoi kertyä nestettä...tiesimme ettei tämä pieni tulisi kestämään loppuun koska olimme kokeneet täysin saman istukan vajaakehityksen edellisessäkin raskaudessa jossa lapsi kuoli kohtuuni rv25 :( Meillä ei ole löydetty sikiöistä koskaan mitään vikaa ja lääkäritkään eivät osaa sanoa miksi näin tapahtuu...meillä mieheni kanssa 4 raskautta takana ja kaikki ovat epäonnistuneet. Vei todella paljon aikaa miettiä ja käydä näitä asioita läpi. Me olemme jo luopuneet toivosta saada biolapsi koska syytä ei ole löydetty eikä sitä näin ollen voi mitenkään hoitaa. Kannattaa pyytää kivunlievitystä ja varautua, että synnytys kestää aikansa...molemmilla kerroilla me halusimme nähdä pienet ihmeemme ja olemme haudanneet heidät.

Voimia sinulle ja puolisollesi!
 
Kiitos pure love vastauksestasi, ajattelin jo että eikö kellään muulla ole vastaavaa tilannetta ollut, kun kukaan ei ole vastannut. Rankkoja asioita nämä, ei olisi ikinä voinut kuvitellakaan, mitä vastaan tulee.

Ikävää kuulla, että on todettu tuollainen häiriö, johon ei edes syytä ole löydetty. Luulisi, että nykylääketiede olisi jo sen verran kehittynyttä, että syyt tuollaiseen saataisiin selville ja olisi sitten myös mahdollista hoitaa!!

Meillä keskeytys edessä tällä viikolla, sunnuntaina kaiken pitäisi olla jo ohitse. Pelottaa se itse synnytys ihan kauheasti ja todella aion kyllä kaikki kivunlievitykset ja rauhoittavat pyytää ja ottaa, mitä vaan saan! Tällä hetkellä en vielä edes pysty ajattelemaan jatkoa, toipumista enkä mitään tulevaisuuteen liittyvää.

Kiitos toivotteluista ja jaksamista myös teille!!!
 
Päivä kerralla kannattaakin elää näiden kokemuksien jälkeen. Vaikka synnytyksistä on vuosia niin edelleen muistan molemmat kerrat kuin eilisen...Ajan myötä se tuska helpottaa ja sen asian kanssa oppii elämään vaikka aikaahan se vie toipua. Kannattaa miettiä haluatteko nähdä pienokaisenne ja teillä on mahdollista tavata sairaalapastori synnytyksen jälkeen. Muutenkin jos kokemus alkaa synnytyksen jälkeen ahdistaa niin kannattaa hakea keskusteluapua herkästi.

Voimia koitokseen :(
 
^Kiitos, voimia tarvitaan kyllä.

Vauvaa ei haluta nähdä, siihen tulokseen ollaan päädytty jo ajat sitten. Ei vaan pysty eikä kykene ja miksi pitäisikään?? Ja sairaalapastoria en halua tavata, tästä on nyt usko ja Jumala kaukana... Meille on aika turhaa tulla pastorin lausumaan sanoja Jumalan armosta ja hyvyydestä tähän saumaan. Muuta keskusteluapua otan kyllä ilolla vastaan, pakko päästäkin juttelemaan jonkun ulkopuolisen kanssa, muuten pää halkeaa. Mutta se oikea väylä ei ole sairaalapastori..
 
Myös itselläni usko ja jumala hävisi tuolloin...halusin silti saattaa pienokaiset hautaan papin myötä. Minuunkaan ei kolahda ihminen joka saarnaa hyvyydestä ja siitä, että lapsella oli tärkeämpi tehtävä taivaassa ym...just, tuonko pitäisi saada olon paremmaksi ja mikä voisi olla tärkeämpää kuin elää ja kasvaa rakastavien vanhempien ympäröimänä..itselläni helpointa oli jutella ihmisten kanssa jotka olivat kokeneet ja käyneet saman surun läpi. Näin tiesi, että he oikeasti tiesivät miltä minusta tuntui.
 
Tuo on ihan totta, vain saman kokeneet voivat ymmärtää täysin, miltä tuntuu. Voi kun sais tavata kasvotusten jonkun tai kaupunki järjestäisi jotain tukiryhmiä tms. Enkelinkosketus suljettu palsta on myös hyvä apu ollut!
 
Toivottavasti voit Indico hyvin ja kaikki meni niin helposti kuin vain voi.
Itse en kuulu kirkkoon enkä ole uskossa, mutta jutteleminen sairaalapastorin kanssa oli hyvä juttu. Hän ei todellakaan puhunut uskosta mitään, vaan kertoi esim. hautausmahdollisuuksista. Puhuimme pitkään myös keskenmenosta toipumisesta (sain siis keskenmenon rv 15+) ja muista asioista ihan yleisellä tasolla.

En nähnyt pientä enkeliämme, mutta pyysin miestä ottamaan kuvan, jos minulla on vielä joskus voimia katsoa. Oli ollut kaunis vauva, ei mitenkään verinen tms, vaan pesty ja aseteltu kauniisti. Miestä helpotti nähdä lapsi konkreettisesti.
Enkelimme myös haudattiin ihan kirkkomaalle. Emme pitäneet varsinaisia hautajaisia, läsnä oli vain meidän pieni perhe. Valitettavasti suntio halusi laulaa yhden virren, ainoastaan se vähän ahdisti, mutta selvisin siitäkin!

Muistaakseni odottavien puolella on ketju sikiöseulonnoissa "kiinni jääneille".

Voimia, iloa ja valoa elämään.
 
Toivottavasti Indico kaikki on sujunut "hyvin"...jos nyt voi noinkaan oikein sanoa. Myös minä purin silloin menetyksieni aikoihin tunteitani enkelinkosketus palstalle. Helpotti päästä kertomaan tunteistaan ihmisille jotka olivat kokeneet saman menetyksen. Jos haluat niin minulle voit kirjoittaa yksityisviestinä. Voimia!
 
Kiitos teille viesteistänne!!

Kaikki ihan ok, keskeytyksestä tulee huomenna viikko. Keskeytys meni muutamaa kömmähdystä lukuunottamatta ihan jees (mm. sairaanhoitaja ei osannut laittaa kohdunsuulle niitä pillereitä oikeaan paikkaan aamulla eikä päivällä, joten kohdunsuu ei avautunut ja kivut olivat aivan järkyttävät, ym.). Meidän rakas enkelimme syntyi raskaan päivän jälkeen, illalla n. klo 20.20, itse synnytys sujui rauhallisesti ja kauniisti. Ei katsottu pientämme, ei pystytty. Jäi hänestä eheä ja hyvä muisto vain.

Halusimme jättää pienemme sairaalan hoidettavaksi, yhteistuhkaukseen ja tuhkien sirotteluun, mutta pari päivää itkettyäni kotona tulinkin siihen tulokseen, että haluamme hoitaa hänet viimeiselle matkalleen itse. Olemme sen meidän rakkaallemme velkaa, kun ei vanhempia hänelle saatu koskaan olla. Haluamme hyvästellä rakkaamme kaikessa rauhassa. Itkettää tämän ajattelukin, mutta se on tehtävä. Tuhkien sirottelu muistolehtoon tapahtuu ensi viikon alussa. Saamme jättää pienellemme viimeiset hyvästit.

Raskasta tämä on ollut, on jotenkin tyhjä olo, loputtoman surullinen, kaipaan raskaana oloa ja pientä myttyräämme masussani. Hän tulee olemaan aina ajatuksissani ja sydemessäni, se on aivan varmaa. Kohtaamme sitten joskus, kun meidänkin aika koittaa. Tämä toipuminen tulee kestämään kauan, todella kauan...
 
Itku tulee väkisin sinunkin tarinasi lukiessa. Paljon paljon voimia sinulle ja miehellesi. Sure rauhassa ja niin paljon toivon, että uusi myttyrä mahassa vielä tulee piristämään arkeanne, kun olette siihen valmiita.
 
Kiitos annaliinu ihanista sanoistasi!

Pikkuhiljaa tässä palataan elävien kirjoihin, nyt keskeytyksestä on reilu kolme viikkoa. Tuhkien sirottelu tapahtui viime lauantaina, haikea hyvästien jättö, pienen rakkaamme saattaminen viimeiselle matkalleen.
 
hei!

Pahoittelut sinulle indico. :hug: Vaikeita valintoja ja hyvin samanlaisia tuntemuksia kuin sinullakin... :( Toipumiseen menee aikansa. Itse en unohda koskaan kahta enkeliäni, joista toinen syntyi rv 20 ja toinen rv 22.

Meille on tehty kaksi kertaa geneettinen keskeytys, syynä eräs harvinainen sairaus (MRKH/MURCS) jossa sikiöllä ei kehity munuaiset ja virtsatiet kunnolla, jonka takia taas lapsivettä ei muodostu. Lapsivesi on ehdottoman tärkeää sikiön kehitykselle... Uusiutumismahdollisuudet ovat kuulemma jotain 5-50% välillä. :(

Kirjoitan blogia, jossa käsittelen näitä asioita sekä toiveita uudesta raskaudesta, joten jos haluat lukea niin tervetuloa: Hopeaa iholla

Ja voit laittaa myös yv:Tä jos haluat.

Voimia sinulle talveen. :heart:
 
Kiitos ElinaMaria viestistäsi!! Tämä ketju on ollut niin hiljainen, ettei ole tullut katsottua kovin usein onko viestejä tullut!!

Sinulla on ollut raskasta kyllä, kaksi enkeliä ja noinkin myöhäisillä viikoilla keskeytykset. Itse ajattelin, että toista en enää kestäisi! Toivottavasti uusi raskaus toteutuu ja kaikki sujuisi hyvin loppuun saakka, saisit arvokkaan lahjan käsivarsillesi.

Olen jo päässyt pikkuhiljaa taas elämänmakuun kiinni, keskeytyksestä tulee tulevana sunnuntaina 7 viikkoa. Nyt pystyn jo puhumaan asiasta, suru ja ikävä on edelleen mutta tulee varmaan olemaan aina! Suru on kuitenkin muuttanut muotoaan, se on lähinnä nyt muisto rakkaasta enkelistä, sen kanssa olen oppinut elämään. Yritämme jo parhaillamme enkelille sisarusta, toivottavasti seuraavalla kerralla kaikki menee hyvin!

Itse olen kirjoittanut enkelinkosketus palstalle, se on auttanut kovasti. Olen siellä kirjoittanut myös päiväkirjaa, alusta saakka aina tähän päivään saakka. Kirjoittaminen kyllä tosiaan auttaa toipumisessa!

Voimia sinulle ElinaMaria, rauhallista joulunaikaa!
 
Kiva että täällä on muitakin joilla samoja kokemuksia. Mulla on pelko päällä kun odotetaan täs tuloksia kun 50% sikiö on sairas. Meillä on perinnöllinen tauti kysees jonka ei pitänyt olla perinnöllinen mutta kävin nyt varmuudeksi testeissä ja paljastu että oon geenivirheen kantaja.. Nyt siis pitää varmuuden vuoksi valmistautua pahimpaan kun päätös keskeytyksestä pitää näin isoilla viikoilla tehdä samantien kun testitulos saadaan.

Eniten mietityttää onko yli rv20 jotain riskejä myöhempiä raskauksia ajatellen? Ootteko päässyt puhumaan millekkään alan ihmiselle asiasta vai pitääkö itse hankkia apua jos tuntuu liian rankalta? Nythän on helppo ajatella et menee sinne ja unohtaa koko asian mut nytkin jo kärsin nukkumisvaikeuksista/painajaisista.
 
Minä olen myös joutunut tämän kamalan kokemuksen läpikäymään vuonna 2007 :( meidän pieneltä pikkukakkoselta puuttui pikkuaivot ja synnytin hänet rv23. Käyn aina välillä lukemassa tätä palstaa ja nyt huomasin Princessan kirjoituksen. Kysyin kanssa tuota riski hommaa ja vastaukseksi sain, ettei ole mitään suurempaa riskiä seuraavan raskauden kanssa. Olen tuon keskeytyksen jälkeen saanut pojat 2009 ja 2010.
Minä pääsin juttelemaan neuvola psykologille ja oma neuvolatätini oli myös todella hyvä kuuntelija. Kannattaa kysyä neuvolasta.

Voimia teiile kaikille ja toivottavasti saatte yhtä hyvää keskustelu apua tarvittaessa kuin minä aikoinani.

t. orchid 1 enkelin ja 3 viikarin äiti
 
Viimeksi muokattu:
Voimia Princessa tuloksien odotteluun!!! Meillä ainakin sikiötutkimuspolilta /äitiyspolilta voi pyytää keskusteluaikaa erikoislääkäriltää /perinnöllisyyslääkäriltä tarpeen mukaan, kannattaa kysyä tätä jos vähänkään jokin epäilyttää tai jää mielen päälle.

Meillekin annettiin yhteystiedot terveyskeskuspsykologille, kävin kerran juttelemassa keskeytyksen jälkeen, mutta ei se oikein ollut mun juttu. Enemmän olen saanut lohtua ja tukea enkelinkosketus.net foorumilta ja olen sitä kautta myös saanut tavata toisen lapsensa menettäneen äidin. Juttelu hänen kanssaan ja palstalle on auttanut kovin!!

Kiitos kirjoituksestasi Orchidx2, on lohduttavaa ja ihanaa kuulla että on mahdollisuus keskeytyksen jälkeen vielä saada terve lapsi / terveet lapset syliin!!! Tätä kovasti toivon myös omalle kohdalle ja kaikille muillekin esikoisensa menettäneille. Vielä se tuntuu jotenkin niin kaukaiselta ajatukselta, mutta ehkä vielä jonain päivänä se meillekin suodaan!
 
Viimeksi muokattu:
Olen viime päivät etsinyt netistä samankaltaista tilannetta tai kokemuksia. Saimme tietää 19.12 rakenneultrassa ettei vauvalla olekkaan kaikki hyvin. Vauvalla oli nestettä suuri määrä vatsaontelossa. 23.12 olimme jo oulussa perinnöllisyys polilla tutkimuksissa. Oulussa löydettiin lisäksi turvotusta päästä ja niskasta. Lisäksi kaikutiiviit keuhkot. Minulta otettiin paljon verikokeita. Onko jokin virus joka aiheuttaa tai se kun veriryhmäni on O- eli jos minun ja vauvan veri jotenkin päässyt sekottumaan ja alkanut kertyä vasta-ainetta joka on vaaraksi vauvalle. Kuulin tulokset ennen seuraavaa aikaa joka oli eilen. Niistä ei löytynyt mitään. Eilen oli uusi ultra. Vauvan tilanne näytti heikommalta. Nestettä oli kertynyt vatsaonteloon enemmän, keuhkot olivat laajentuneet eivätkä kehittyneet normaalisti,lapsivesikin oli lisääntynyt. Paikalla oli erittäin kokenut lääkäri. Hän epäili että vauvalla on henkitorvi kokonaan tukossa tai siinä on ahtauma.Tai ruokatorven ja henkitorven välissä on yhteys. Ennuste on tosi huono eikä mitään ole tehtävissä. Jos raskaus jatkuu vauva voi kuolla millon tahansa. Minun oloni huononee koko ajan kohdun nopean kasvun vuoksi. Lapsivettä joudutaan punkteeraamaan olon helpottamiseksi. Voi myös käydä niin että raskaus on pakko käynnistää jossain vaiheessa minun terveyteni takia. Jos raskaus etenee loppuun,synnytys voidaan hoitaa vain helsingissä. Vauvan pitää olla synnyttyään kiinni napanuorassa koko ajan että lääkärit voivat koittaa korjata vauvan tilaa.Kuitenkaan ei tiedetä ovatko keuhkot voineet kehittyä siihen mennessä niin että vauva voisi hengittää vaikka keuhkoputki/ruokatorvi saataisiin korjattua. Minun on päätettävä huomiseen mennessä haluanko keskeytyksen. Perjantai on viimenen päivä tehdä se. Tilanne on niin kauhee..Tuntuu etten voi tehdä sellasta päätöstä ja elää sen kanssa että itse päätän koska pikkuisen sydän lakkaa lyömästä. Koko ajan kuitenkin tuntee vauvan liikkeet. Raskauden jatkuminenkaan ei ole helppoa..odottaa ja kuulostella vieläkö vauva on elossa.Oma olo huononee koko ajan. Nyt on jo kauheat liitoskivut,supistelut,vatsa niin iso että olo tosi raskas.Joudun käymään oulussa joka viikko(matkaa liki 200km) Minulla on entuudestaan 8 ja 9 vuotiaat pojat. Heille en kerro mitään ennen kun on pakko. Vaikka kauheaa on ajatella näin,mutta toivon että pikkuinen nukkuisi pois pian..kun on vaikea enää odottaa ihmettäkään..Tuntuu että tästä toipumisen kannalta on parempi että tämä loppuu luonnollisesti eikä keskeytykseen..Ristiriitainen olo kun toisaalta haluais että tämä tuska ja kärsimys loppuisi pian..Ei tätä pysty ymmärtään..eikä haluais uskoo todeks..Miten tästä kaikesta selviää :`(
 
Voi Myy, ymmärrän täysin mitä koet ja käyt läpi. Minä synnytin viime torstaina pienen enkelitytön viikoilla 21+4. meidän tilanteessa ei kuitenkaan tainnut valinnanvaraa olla, sen verran vakavat olivat löydökset rakenneultrassa.
Pahinta on varmasti se pelko että jos vaikka tekeekin keskeytyspäätöksen turhan takia, jos vaikka lapsi olisikin selvinnyt tai terve...
Mutta jos kyseessä on myös sinun terveytesi, kannattaa päätöstä pohtia siltäkin kantilta että sulla voisi tulevaisuudessa olla vielä mahdollisuus uuteen terveeseen ja eläväiseen pienokaiseen, vaikka enkelivauvoja ei toinen voikaan korvata.
Sä osaat kyllä tehdä oikean ratkaisun, oli se mikä hyvänsä.
vaikka oma maailmani romahti kun tultiin kotiin sairaalasta, se lohdutti että minä kärsin ja kestän kivun ja tuskan jottei mun pienen enkelini tarvitsisi. olen saanut apua myös enkelinkosketus.net palstalta..
jos haluat, laita mulle vaikka yksityisviestiä. voimia ja halauksia sinulle Myy!
 
Ilmoitin tänään perinnöllisyyspolille etten halua keskeytystä. Se on tuntuu liian vaikealta minulle. Jossittelisin loppuelämäni että mitä jos vauva olisikin selvinnyt ja syyttänyt itseäni että minä päätin milloin pikkuisen sydän lakkaa lyömästä. Nyt koitan elää päivän kerrallaan. Ensi viikolla on taas ouluun meno. Huomenna menen äitiyspolille varmistamaan kohdunsuun tilanteen. Supistuksia ollut viime aikoina niin paljon ja ne on tuntunu jo vähän kipeiltä. Tuntuu koko ajan niin pahalta..Pikkuinen melskaa mahassa ihan kuin kaikki ois hyvin..kuitenkin on valmistauduttava siihen että hetkenä minä hyvänsä hän on poissa :`( Niin vaikeana tilannetta pidetään mutta kukaan ei kuitenkaan voi sanoo täysin varmaksi ettei vauva selviäis..Kaikki tuleva pelottaa ja ahdistaa..kun ei tiedä miten käy ja milloin..Kumpa kaikki ois vaan pahaa unta..mutta ei..
 
Olipa surullinen tarina sinulla myy. Rohkean ratkaisun olet tehnyt, mutta ymmärrän tuon, aivan täysin varma pitää olla keskeytyspäätöksestä, jotta sen kanssa voi elää. Toivotan kovasti voimia ja toivon ihmettä, toivon että vauvallasi voisi vielä olla kaikki hyvin!!
 
Minä liityn joukkoon. Olen tuolla enkelinkosketus-foorumilla myös mukana, niin kuin muutamat teistä myös, mutta tänään nuo sivut ei toimi mulla ollenkaan. Siis häh??? Toimiiko teillä muilla?? Olen ihan ihmeissäni! ja harmissani kun ei pääsen kirjottelemaan eikä lukemaan mitään. Siis sivut on tavallaan kokonaan pois käytöstä, niin kone mulle herjaa. WTF??

terveisin DreamOn :)
 
^joo jotain häikkää siellä on ollutkin, mullakaan ei oo toiminut tänään pariin otteeseen ollenkaan. Sinne adminille on jo jätetty näköjään viestiäkin asiasta. Toivottavasti sivut taas pian toimivat normaalisti!!!

Tuulispää
 

Yhteistyössä