Lapsi ikävöi kavereitaan: asiantuntija kertoo, miten lasta voi auttaa korona-ajan yksinäisyydessä
Monella lapsella on edessä viikkokausia ilman kavereiden näkemistä. – Nyt lapsi saattaa tarvita muutaman iltasadun lisää, erikoispsykologi neuvoo.
Koronaviruksen jylläämisestä johtuva eristäytyminen koteihin voi saada aikaan yksinäisyyden tunteen. Varsinkin yksinäinen leikki-ikäinen kaipaa seurakseen toista lasta, jonka kanssa voi hypätä mielikuvituksen maailmaan.
– Me aikuiset olemme joskus surkeita leikkimään. Nyt meidän tarvitsee kaivaa itsestämme leikkisä puoli ja asettua sille vaihteelle, korostaa kasvatuksen ja kehityksen erikoispsykologi Anna-Elina Leskelä-Ranta. Hän työskentelee Pilke-klinikalla.
Kaivaminen voi vaatia työtä – varsinkin vallitsevassa tilanteessa, jossa stressin taso saattaa nousta etätöissä ja taloushuolten painaessa.
– Muistan kerran, kun työpäivän jälkeen leikin viisivuotiaan poikani kanssa legoilla. Hän rakensi ritarilinnan ja minä pitkän pätkän punaisia ja keltaisia legoja putkeen. Havahduin miettimään, missä oli leikkisyyteni. Olin mekaaninen, etäinen ja stressaantunut.
Mahdollista etäyhteys
Jos yksinäisyys jäytää lasta, aikuisen tulee vastaanottaa lapsen tunne eikä pelkästään kääntää hänen huomiotansa muualle. Kannattaa myös mahdollistaa etäyhteydenpito kavereihin. Leskelä-Ranta vinkkaa ehdottamaan näköpuheluita vanhemman avustuksella.
– Etäyhteydessä ei voi leikkiä, mutta voi vaikka hassutella ja näyttää kaverille, mitä on puuhaamassa: täällä leivotaan pullaa tai askarrellaan.
Teini-ikäisillä lapsilla etäyhteydenpito on ollut hallussa jo ennen korona-aikaa. WhatsAppissa, TikTokissa ja muilla sosiaalisia alustoilla on totuttu juttelemaan kavereiden kanssa.
– Pelit voivat olla myös hyvin sosiaalisia tapahtumia, psykologi huomauttaa.
Ota yksinäinen syliin
Pienten lasten kanssa yksinäisyyden tunnetta voi käsitellä erilaisilla tavoilla, kuten vaikka satujen kautta. Leskelä-Ranta kannustaa etsimään satuja, joissa pureudutaan jollain tavalla yksinäisyyden teemaan, tai keksimään sadun yhdessä lapsen kanssa.
Lapselle voi myös tarjota hoivaa ja lohtua tavallista herkemmin. Leskelä-Ranta näkee, että helposti aikuiset saattavat vähätellä lapsen suruja. Ei tullut iso pipi, sanomme monesti, kun lapsi kolauttaa itsensä.
– Nyt lapsi saattaa tarvita enemmän syliä, muutaman iltasadun lisää ja pidempään silittelyä sängyn vieressä.
Tunnustele olotilaa kysymyksin
Aina ei löydy sanoja tai tapoja ilmaista yksinäisyyttä, etenkään pienillä lapsilla. Yksinäisyys voi olla myös vieras kokemus, jos arki on aiemmin ollut sosiaalista.
Siksi aikuisen kannattaakin olla kuulolla ja kysymyksin tunnustella lapsen olotilaa. Onkohan sinulla yksinäinen olo? Soitettaisiinko kaverille? Vaikka tunteiden nimeämiselle on paikkansa, Leskelä-Ranta varoisi liikaa päivittelemästä lapsen yksinäisyyttä.
– Aikuisen motivaatio on usein lapsen opettaminen eri tilanteissa. Mutta jos se on pääasiallinen tavoite, aito hellyys saattaa jäädä pois.
Yksinäisyys: pitkästyminen on myös terveellistä
Ei mitään niin pahaa, ettei hyvääkään. Erikoispsykologi löytää lapsen yksinolosta myös valoisan puolen. Ilman koronaakin tämän ajan haaste on jatkuva ohjelmarumba kaverikyläilyineen ja harrastuksineen.
– Nyt kun meneminen ja tuleminen on tauolla, tarjoutuu mahdollisuus terveeseen pitkästymiseen, joka on tärkeää lapsen kehityksen kannalta, Leskelä-Ranta painottaa.
– Aina ei kannata keksiä virikkeitä. Lapsen on hyvä olla oman mielikuvituksen, tunteiden ja ajatusten äärellä. Tämä vaatii harjoitusta.
Arjen sirkuksen jäätyä pois avautuu myös tilaisuus perheille löytää uusia tapoja olla yhdessä. Lapset ja nuoret tekevät nyt vanhempien kanssa asioita, joita ennen olisivat tehneet kavereiden kanssa. Parhaimmillaan yksinäisyys ikätovereista lähentääkin perheitä.
Lue myös: 9 X korona, raskaus ja synnytys – vastaukset polttaviin kysymyksiin
Jaa oma kokemuksesi