Lapsen kehitys 02.05.2021 Päivitetty 05.04.2024

Mistä tietää, onko lapsen puheen kehitys myöhässä? Puheterapeutti: R-viasta ei kannata murehtia vielä päiväkoti-iässä

R-vika ja muut äännevirheet ovat lapsilla erittäin yleisiä. Puheterapeutti kertoo, mitkä merkit viittaavat siihen, että lapsen puheen kehitys on myöhässä.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Puhumattomuus tai huomattavan epäselvä puhe ovat merkkejä siitä, että lapsen puheen kehitys on myöhässä. Yksittäisen äännevirheen, kuten r-vian, perusteella ei tällaista voi kuitenkaan päätellä.

Puheterapeutti Tuire Vimpari kertoo, että kielellisten ja äänteellisten taitojen oppiminen on vaiheittaista.

– Ensimmäisinä ikävuosina yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

Vaikka jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, joitain yleistyksiä puheen ja kielen oppimisesta voi tehdä. Puhe kehittyy normaalisti, jos lapsi saavuttaa tietyn ikäisenä tiettyjä kielellisiä taitoja. Vaikeimpien äänteiden opetteluun ei ole kiire ennen eskarin aloitusta.

– Kolmevuotiaille on tyypillistä, että puheesta puuttuu joitain äänteitä.

”Suulain” ja ”minun huoneesi” – kielelliset taidot kehittyvät vaiheittain

Lapsen ensimmäiset, 1–2 tavuiset sanat ilmaantuvat noin 1-vuotiaana. Lauseet opitaan 2–2,5 ikävuoden paikkeilla. Aluksi lauseet sisältävät kahdesta kolmeen sanaa.

Kielen opettelun alkuvuosina lapsen suusta kuullaan suloisia väännöksiä, koska kaikki äänteet eivät välttämättä ole vielä hallussa. ”Sydän” voi olla ”suulain” tai ”yö” jokin epäselvä äännähdys, koska y-, ä– ja ö-vokaalit voivat olla vaikeita tuottaa 3-vuotiaaksi asti.

– Muut vokaalit sen sijaan opitaan tyypillisesti varhain.

Konsonanteista helpoimpia omaksuttavia ovat p-, k-, t-, n– ja m-äänteet. K-konsonantti on vedenjakaja: toiset oppivat sen ensimmäisten joukossa, mutta samalla se kuuluu niihin äänteisiin, jotka tuottavat pikkulapsille eniten haasteita.

Muita yleisesti vaikeita äänteitä ovat s-, r-, d- ja l-konsonantit, jotka äännetään kielenkärjellä. Jos niiden ääntäminen osoittautuu vaikeaksi, voi syypäänä olla liian kireä kielijänne.

Sanojen taivuttamisen logiikan lapsi oivaltaa aikaisintaan parivuotiaana. Tätä ennen pieni lapsi saattaa ehdottaa, että ”juoksetaan”, tai hän mainitsee katselevansa autoita (autoja).

– Lapsi opettelee sanojen taivuttamista noin nelivuotiaaksi asti.

Alle kouluikäisen r-viasta ei tarvitse murehtia

Tietyt äänneviat ovat pienillä lapsilla niin yleisiä, että niitä voidaan pitää ikään kuuluvina. R-vikaa ei ole edes tarpeen kitkeä, ennen kuin lapsi on 5–6-vuotias.

–  Siihen ikään mennessä lapsella on tarvittavia pohjataitoja ja motivaatiota r:n oppimiseen, Vimpari toteaa.

Suurin osa lapsista oppiikin r:n ja s:n viimeistään 5–7 vuoden iässä.

Äännevirheet eivät ole terveydelle haitallisia, mutta hyvät äänteelliset taidot tukevat lasta itseilmaisussa sekä lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa. Jos s– tai r-vika on lapsella tiukassa vielä eskari-ikäisenä, asia on hyvä tutkituttaa.

Äännevirheet ja muut puheviat on ihanteellisinta korjata jo lapsuusaikana, koska äänteet korjaantuvat pienillä lapsilla vanhempia lapsia nopeammin. Uuden äänteen opetteleminen ei kuitenkaan ole koskaan liian myöhäistä.

– Motivoituneella harjoittelulla voidaan korjata äännevirhe, joka on ollut puheessa jopa vuosia.

Lähes joka viidennen lapsen puheen kehitys on myöhässä

Jopa 19 prosentilla lapsista puheen kehitys viivästyy. Joskus kyse on kehityksellisestä kielenhäiriöstä, joka voidaan luotettavimmin diagnosoida 4–6-vuoden ikäisillä.

Vimpari painottaa, että kielellisen kokonaiskehityksen mittarina eivät ole vain puheen tuottamisen taidot, vaan myös puheen ymmärtämisen taidot. Vanhemman on hyvä tarkkailla, kuinka taitavasti lapsi osaa kuvailla asioita ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on.

Jos lapsi ei puhu ollenkaan, mutta hän ymmärtää puhetta ja elehtii, kyseessä voi olla myös hyvänlaatuinen viive. Asia on kuitenkin syytä tutkituttaa, koska taustalla voi olla jokin vakavampi puheen tuottoon liittyvä vaikeus.

Lue myös: Mitä tehdä, jos lapsi ei puhu? 6 kysymystä puheen viivästymisestä

r-vika ei kerro sitä, onko lapsen puheen kehitys myöhässä
Syömiseen tai juomiseen liittyvät vaikeudet voivat merkitä sitä, että lapsen puheen kehityksessä on ongelmia.

Tietyt merkit viittaavat siihen, että lapsen puheen kehitys on myöhässä

Jos lapsi käyttäytyy näin, hän todennäköisesti tarvitsee tukea kielen ja puheen opetteluun:

1-vuotiaat:

  • lapsi ei reagoi ääniin tai seuraa ympäristöään
  • lapsi ei jäljittele tai jokeltele, tai jokeltelu on vähäistä
  • lapsi ei osaa noudattaa yksinkertaisia ohjeita
  • ensimmäisiä sanoja ei ilmaannu
  • imemisessä tai pureskelussa on vaikeuksia

2-vuotiaat:

  • lapsi kommunikoi ympäristönsä kanssa vain vähäisesti
  • lapsella on käytössä vain muutama sana, tai ei sanoja ollenkaan
  • lapsi ei ala yhdistellä sanoja lyhyiksi lauseiksi
  • lapsi ei toimi ohjeiden mukaan tai ymmärtää ne väärin

3-vuotiaat:

  • lapsi puhuu vähän
  • puhe on epäselvää eikä sitä ymmärretä
  • lapsi ei ymmärrä yksinkertaisia kysymyksiä
  • lapsi ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita, tai ymmärtää ne väärin
  • lapsi ei taivuta sanoja
  • lapsi turhautuu kommunikointitilanteissa

4–6-vuotiaat:

  • puhe on epäselvää myös tutuille ihmisille
  • lapsella on vaikeuksia kysyä kysymyksiä tai löytää oikeita sanoja
  • sanavarasto on suppea
  • lapsi nimeää tuttuja asioita toistuvasti väärin
  • sanojen taivutus on virheellistä

Syömisvaikeudet ovat varoitusmerkki

Kieli ja puhe kehittyvät vuorovaikutustilanteissa. Lapsen puheen kehitystä voikin edistää lukemalla ja loruilemalla hänelle sekä sanoittamalla lapsen tekemisiä ja tunteita.

Aina ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että myös syömisen taidot ovat yhteydessä puheen kehitykseen. Vanhempien kannattaa tarkkailla lapsensa ruokailua sen ohella, että vuorovaikutusta ja puhetta seuraillaan.

– Imetykseen, juomiseen ja pureskeluun liittyvät vaikeudet voivat merkitä sitä, että puheessakin on tai tulee olemaan hankaluuksia, Vimpari kertoo.

Jos ruokailutilanteissa ilmenee vaikeuksia, asia kannattaa ottaa esille neuvolassa. Syömisvaikeudet on syytä hoitaa kuntoon ajoissa – ei pelkästään normaalin arjen sujumista ja lapsen hyvinvointia ajatellen, vaan myös puheen normaalin kehityksen turvaamiseksi.

Lähteet: puheterapeutti Tuire Vimparin haastattelu, Aivoliitto, Terveyskirjasto

Lue myös: Mitä tehdä, kun lapsi änkyttää? Asiantuntija kertoo

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X