Onko lapsen päästävä syliin aina halutessaan? Läheisyyttä ei saisi käyttää palkintona, kieltää asiantuntija
Aina läheisyyden tarjoaminen lapselle ei onnistu, mutta tietyt seikat on tärkeää pitää mielessä.
Läheisyys sekä turvalliset ja hellät kosketukset ovat lapselle elintärkeitä. Joskus vanhemmasta saattaa kuitenkin tuntua siltä, ettei syliä syystä tai toisesta pysty tarjoamaan juuri sillä hetkellä, kun lapsi sitä kaipaisi.
Psykiatri Jukka Mäkelä on todennut Ylen artikkelissa, että lapsen on päästävä syliin silloin, kun hän sitä toivoo. Ennen kaikkea Mäkelä korostaa, että lapsen ei tarvitse kiistatilanteessakaan saada rauhoitettua itseään ennen kuin hän pääsee syliin. Syliä ei voi verrata palkintoon, vaan se auttaa lasta tasaamaan tunnemyrskyä.
Traumatisoituuko lapsi, jos hänelle joutuu sanomaan, että juuri nyt syliin pääseminen ei ole mahdollista? Kysyimme asiaa Anna Weckströmiltä, joka työskentelee vastaavana asiantuntijana auttavien palveluiden tiimissä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.
Lue myös: Riehaantuvatko lapset nukkumaan mennessä? Näillä yksinkertaisilla kikoilla tilannetta voi helpottaa
Odottaminen silloin tällöin ei aiheuta traumoja
Weckström on samaa mieltä Mäkelän kanssa siitä, ettei syliä saisi nähdä palkitsemisvälineenä. Lapsi voi halutessaan tulla vanhemman syliin rauhoittumaan, vaikka olisikin tehnyt jotakin kiellettyä tai väärää.
Kun kierrokset ovat tasaantuneet, voi lapsen kanssa rauhallisesti käydä tilannetta läpi.
Elämässä on kuitenkin vääjäämättä hetkiä, joissa vanhemman kädet saattavat olla niin sanotusti sidotut juuri silloin, kun lapsi haluaisi syliin. Pienemmän sisaruksen vaipanvaihto saattaa olla juuri kesken tai ruoka on tehtävä loppuun ennen kuin se palaa pohjaan.
– Lapsi kestää kyllä odottaa hetken syliin pääsemistä, jos hänen perusturvallisuutensa on kunnossa ja tarpeisiin yleensä vastataan.
Weckström muistuttaa, että pienellekin lapselle voi sanoittaa tilannetta ja kertoa, että vanhempi hoitaa kesken olevan asian loppuun ja ottaa sitten syliin. Toki jos lapsi satuttaa itsensä tai on muuten suuren tunnekuohun vallassa, kannattaa vanhemman tilannekohtaisesti harkita, olisiko syliin pääsy juuri kyseisellä hetkellä hyvin tärkeää.
Entä jos vanhempi on äreä, eikä halua lasta lähelleen?
Jos vanhempi on äreä tai kaipaa tilaa rauhoittuakseen, ei lapsen syliin kiipeäminen välttämättä tunnu hyvältä.
Tällöinkin Weckström kehottaa punnitsemaan tilannekohtaisesti, mikä on parasta.
– On inhimillistä, että vanhemmallakin välillä tunteet kuumenevat. Silloinkin vanhempi voi sanoittaa lapselle, että tarvitsee hetken omaa tilaa rauhoittuakseen. Lapselle on todella hyödyllistä, että vanhempi sanoittaa myös omia tunteitaan.
Kun vanhemman kierrokset ovat laskeneet, voi hän tilanteen laannuttua palauttaa yhteyden lapseen.
Jos vanhemman pinna on kuitenkin toistuvasti kireällä ja olo on ärtynyt, kannattaa punnita, onko arki liian stressaavaa ja voiko asialle tehdä jotain.
Weckström vinkkaa MLL:n matalan kynnyksen palveluista, joissa vanhemmat voivat purkaa tuntojaan myös anonyymisti.
– Moni yhteydenotto alkaa niin, että vanhempi kertoo, että ei ole uskaltanut ottaa asiaa puheeksi neuvolassa tai ehkä edes kertoa siitä puolisolleen.
Weckström korostaa, että tilanteessa on tärkeää ymmärtää, että ei ole ainoa vanhempi, joka kokee negatiivisia tunteita omia lapsiaan kohtaan. Apua kuitenkin kannattaa hakea.
Lisää tietoa MLL:n vanhempainpuhelimesta ja muista palveluista löydät täältä.
Jaa oma kokemuksesi