Vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen taapero kaipaa loputonta huomiota
Lapsen taitoja ei kannata vertailla liikaa ikätovereihin – jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.
Vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen on usein kovatahtoinen ja paljon huomiota tarvitseva taapero, joka ei pelkää ilmaista tunteitaan. Lapsen kehitys alkaa tässä iässä tasaantua, mutta vanhempien on hyvä muistaa, että jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.
Taaperon puheen kehitys | Lapsi ymmärtää puhetta ja sanoo yksinkertaisia sanoja
Vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen lapsi ymmärtää usein todella paljon, mutta ei välttämättä osaa vielä puhua muutamia sanoja enempää. Vaikka yksilölliset erot ovat suuria, osaa lapsi usein tässä iässä sanoa keskimäärin noin viisi sanaa, jotka ovat yksinkertaisia ja arjessa aktiivisesti mukana, kuten ei, isä, äiti tai koira.
Vuoden ja kolmen kuukauden iässä lapset myös usein ymmärtävät hyvin helppoja käskyjä kuten tule tänne tai katso.
Jos lapsesi ei vielä tässä iässä puhu paljoa tai lainkaan, siitä ei kannata huolestua. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan. Lapselle kannattaa kuitenkin lukea ja jutella yhtä paljon kuin aikaisemminkin, jotta kielellinen kehitys jatkuu.
Puheen kehitystä voi tukea myös kuuntelemalla lasta hyvin. Vaikka et ymmärtäisikään mitä lapsi yrittää sanoa, osoita hänelle, että kuuntelet ja vastaa mahdollisuuksien mukaan. Tämä antaa lapselle lisää motivaatioita puhumiseen.
Suhde vanhempiin | 1 v 3 kk ikäinen taapero haluaa jakamattoman huomiosi
Vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä lapsen huomio jakautuu kahteen osaan eli vanhempaan ja leikkeihin. Kun vanhempi lähtee huoneesta, jossa lapsi leikkii, taapero usein huomaa sen heti ja lähtee aikuisen perään. Lapsi kaipaa tässä iässä kokoaikaista huomiointia, joka voi vanhemman näkökulmasta välillä käydä myös raskaaksi.
Lapsi saattaa yrittää saada aikuisen huomion itseensä monilla tavoilla, kuten huutamalla, itkemällä ja tönimällä. Näillä keinoilla hän myös kokeilee, miten toinen ihminen reagoi ja millä keinolla hän saisi tahtonsa läpi. Samalla lapsi opettelee reaktioista, mikä on oikein ja mikä väärin.
Lue myös: 1-vuotiaan uhma: Auta säätelemään ja sanoittamaan kiukkua
Sama huomion hakeminen toistuu myös positiivisissa asioissa. Kun taapero huomaa, että aikuinen reagoi hauskoihin tanssiliikkeisiin ilahtuneesti, hän tekee niitä uudestaan. Tämä johtuu siitä, että lapsi haluaa olla huomion keskipisteenä.
Tässä iässä lapsi oppii, miten eri ihmiset reagoivat erilaiseen käytökseen ja alkaa vähitellen käyttää oppimaansa hyväkseen. Tästä syystä lapsi saattaa kohdella myös sinua ja kumppaniasi eri tavoin. Usein lapsi vaatii enemmän vanhemmalta, joka viettää lapsen kanssa enemmän aikaa. Se on normaalia, sillä lapsi testaa suhdettaan molempiin vanhempiinsa eri tavoin.
Taaperon hampaat | Uusia hampaita tulee vauhdilla
Reilu vuoden ikäiselle lapselle puhkeaa paljon uusia hampaita ja toisen ikävuoden aikana hän saa suuren osan maitohampaistaan. Ensin puhkeavat ensimmäiset poskihampaat, sitten kulmahampaat ja toiset poskihampaat. Lähemmäs kaksivuotiaalla on yleensä 16–20 hammasta, mutta hampaiden kehitys ja puhkeaminen on hyvin yksilöllistä.
Lapselle hampaiden puhkeaminen saattaa aiheuttaa hänelle erilaisia oireita kuten ärtyneisyyttä sekä lisääntynyttä syljen eritystä. Maitohampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa myös pientä lämmönnousua, mutta ei kuumetta. Jos hampaita saava lapsi on kovin ärtyisä tai hampaiden puhkeaminen vaikuttaa yöuniin, voit antaa hänelle kipulääkettä oireiden helpottamiseen.
Taaperon tärkeimmät ihmiset | Lapsi ymmärtää olevansa vanhemmastaan erillinen ihminen
Usein vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen lapsi alkaa hahmottaa uudella tavalla olevansa vanhemmastaan erillinen ihminen. On normaalia, että lapsi saattaa silloin alkaa käyttäytymään vastahakoisesti ja käymään valtataisteluita arkisista asioista kuten hampaiden pesusta ja ulos lähtemisestä.
Valtataisteluihin liittyy usein myös raivokohtauksia ja riitatilanteita, joita voi olla vaikea välttää. Näitä raivokohtauksia saattaa tulla myös julkisilla paikoilla, koska lapsi voi olla ylikuormittunut ympäristöstään, kuten ruokakaupan valoista ja ihmisjoukoista.
Jos riidan aihe ei ole vakava, voit antaa lapsen tehdä asian omalla tavallaan, jotta tilanne muuttuisi sinulle helpommaksi.
Usein raivokohtaukset voivat johtua myös siitä, että lapsi kokee saavansa liian vähän huomiota. Lapsi kannattaakin yrittää huomioida mahdollisuuksien mukaan myös kodin ulkopuolella esimerkiksi leikkimällä ja jutustelemalla hänen kanssaan.
Raivon keskellä olevaa lasta voi koittaa rauhoitella esimerkiksi fyysisellä lempeällä läheisyydellä ja rauhallisesti puhumalla. Jos aikuisen hermot meinaavat kiristyä liikaa, kannattaa ottaa hetki itselleen ja poistua tilanteesta hetkeksi rauhoittumaan mahdollisuuksien mukaan.
Lähteet: BabyCenter, Hammaslääkäriliitto ja MLL
Jaa oma kokemuksesi