Tiesitkö tätä maitohampaista? Asiantuntija kertoo kuusi tärkeää faktaa
Lasten hampaiden hoito on vanhempien vastuulla. Mikäli suunterveyttä on laiminlyöty pienenä, voi se heijastua tulevaisuuteen.
Maitohampaat on tarkoitettu väliaikaisiksi hampaiksi, jotka auttavat pitämään leuan oikeassa asennossa pysyvien hampaiden kasvaessa vielä ikenissä. Maitohampailla on vaikutusta myös esimerkiksi pureskelun ja puhumisen opettelussa.
Joillain on maitohammas nähtävissä jo syntyessään, kun taas joidenkin vauvavuosi ehtii mennä ohi ennen ensimmäisten hampaiden puhkeamista. Yleensä kaikki maitohampaat ovat puhjenneet viimeistään 3-vuotiaana.
– Yleensä tytöillä puhkeaa ensimmäiset hampaat ennen poikia, Terveystalon suuhygienisti Anni Savolainen kertoo.
Lapsen hampaiden harjaukseen tulee osallistua 7 ikävuoteen asti
Yleensä ensimmäiseksi puhkeavat vauvavuonna alaetuhampaat ja sitten yläetuhampaat. Noin vuoden iässä etuhampaat saavat yleensä kaveriksi niin sanotut kakkoshampaat, joista ensimmäisenä puhkeavat ylähampaat.
Lue myös: Hampaiden puhkeaminen – tässä järjestyksessä vauvan suu alkaa hohtaa valkoista
Maitohampaista, kuten suun terveydestä yleensäkin, huolehtiminen on tärkeää pienestä pitäen. Maitohampaat pestään pehmeällä harjalla ja lasten hammastahnalla aamuin illoin. Hampaita harjataan läpi elämän, ja tapa on tärkeä aloittaa viimeistään jo ensimmäisen hampaan puhjetessa suuhun.
– Ennen hampaiden puhkeamista voi jo käyttää silikonista ”vauvaharjaa”, jolla saa hierottua ikeniä ja totutettua vauvaa tuleviin hampaiden harjauksen rutiineihin. Olen huomannut tämän silikonisen harjan toimivan hyvin myös puruleluna ja tuovan helpotusta kutiseviin ikeniin, Savolainen vinkkaa.
Vaikka sähköhammasharja on tutkitusti normaalia tehokkaampi, suositellaan siihen vaihtamista vasta 3-vuotiaasta alkaen. Tärkeintä hammasharjasta riippumatta on kuitenkin oikea harjaustekniikka. Manuaaliharjalla harjausliike pitää tehdä luonnollisesti itse, mutta myös sähköhammasharjalla pitää muistaa liikkua pinnalta pinnalle hitaasti ja ienrajat mukaan lukien, jotta harja ehtii puhdistamaan hampaat kunnolla.
– Lapsen hampaiden harjaukseen tulee osallistua seitsemään ikävuoteen asti, jolloin motoriikka on tarpeeksi hyvää. Ja lapsen harjaustulos kannattaa tarkistaa vaikka hän harjaisi suun jo itsenäisesti, koska vastuu on edelleen vanhemmalla. Monella on taktiikkana esimerkiksi, että lapsi pesee hampaat itse aamuisin, mutta vanhemmat tekevät iltaisin ”tarkemman” kierroksen, Savolainen kertoo.
Puhkeavat hampaat reikiintyvät helpommin
Sekä maitohampaat että pysyvät hampaat reikiintyvät helpommin puhjetessaan, kun kiille ei ole kovettunut vielä kunnolla. Savolainen kertoo, että siksi maitohampaiden reikiintymisen kannalta kriittinen ikä on 0,5–2 vuotta, jolloin maitohampaat puhkeavat ja mutans-streptokokkien tartuntavaara on suuri.
– Niiden lasten hampaat reikiintyvät keskimäärin nuorempana, joiden suusta löytyy jo kaksivuotiaana mutans-streptokokkeja, kuin lasten, joiden tartuntaa on saatu siirrettyä myöhempään ikään. On erityisen tärkeää välttää sylki-kontaktia vauvojen ja lasten kanssa, eli ei pusuja suulle tai samalla lusikalla syöntiä.
Myöskin 5–7 vuoden iässä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota hampaiden hoitoon, kun pysyvät poskihampaat puhkeavat – niiden kun tulisi säilyä suussa koko elämän ajan.
Hammastahnojen ikäsuosituksilla on merkitystä
Maitohampaita harjatessa lasten hammastahnat kannattaa valita ikäsuositusten mukaan. Kaikki tietävät lasten tahnoissa makujen olevan miedompia, mutta lisäksi fluoripitoisuus on matalampi kuin aikuisten hammastahnoissa.
Tarvittava fluorin määrä vaihtelee eri ikävuosina. Alla on kuvattu fluoridipitoisuuden tarve kerralla, kun hampaat harjataan kahdesti päivässä.
Kuinka paljon hammastahnaa on hyvä määrä lapselle?
- Alle 3-vuotiaat: riisinjyvän verran hammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia
- 3–5-vuotiaat: herneen verran hammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia
- 6–vuotiaasta alkaen: 1450 ppm fluoridipitoista hammastahnaa
Lasten sähköhammasharjat on helppo valita paketeissa lukevien suositusten mukaan, kuten yli 3- tai 6-vuotiaille. Lasten harjoissa oleva musiikki tekee harjauksesta mielenkiintoisempaa ja motivoi elämän mittaiseen rutiiniin.
– Hyvän harjauksen lisäksi on tärkeää huolehtia säännöllisestä ateriarytmistä, napostelun välttämisestä sekä ksylitolin käytöstä. Säännölliset hammastarkastukset ovat myös olennainen ja tärkeä osa lapsen suunterveyttä, Savolainen muistuttaa.
Lapsuuden huono suuhygienia voi johtaa hampaiden menettämiseen
Mitä pidempään maitohampaat ja myöhemmin pysyvät hampaat saadaan pidettyä terveinä ja ehjinä, sitä parempi. Aamuisin ja iltaisin harjaamisen lisäksi ruokailun jälkeen tulisi muistaa tarjota lapselle imeskeltävä xylitol-pastilli happohyökkäyksen pysäyttämiseksi. Tämäkin tulisi ottaa tavaksi vauvasta lähtien.
– Vauvan voi totuttaa xylitol-pastilliin murskaamalla sen alkuun pienemmäksi. Yleinen suositus on 1–2 pastillia ruokailun jälkeen, eli viisi grammaa päivässä. Vanhempien ksylitolin käytön on todettu vaikuttavan positiivisesti lasten suunterveyteen, Savolainen kertoo.
Lapsuuden huono suuhygienia vai pahimmillaan johtaa hampaiden menetyksiin myöhemmällä iällä. Jos esimerkiksi ensimmäiset poskihampaat ovat lapsella reikiintyneet syvälle, on juurihoidon riski tulevaisuudessa isompi.
Maitohampaat irtoavat ajallaan – niitä ei kannata itse irrotella
Maitohampaat alkavat irrota keskimäärin 5–7-vuotiaana, jotta pysyvät hampaat pääsevät tilalle. Maitohampaiden juuret resorboituvat eli sulavat pois ennen irtoamista, kun pysyvä hammas työntää sitä pois tieltä. Siksi irtoavissa hampaissa on nähtävissä ainoastaan kruunuosa eikä juuria.
Maitohampaan alkaessa heilumaan saattaa kestää pitkäänkin ennen kuin se irtoaa. Hampaiden vaihtumistahti on yksilöllinen.
– Maitohampaat alkavat heilumaan yleensä luonnostaan ja niiden vaihtuminen etenee omaan tahtiinsa. Maitohampaita ei ole tarpeen alkaa irrottelemaan omatoimisesti, Savolainen korostaa.
Maitohammasta voi kuitenkin heilutella puhtailla käsillä edestakaisin tai myötä- ja vastapäivään. Savolainen neuvoo, että irtoamisesta voi tehdä miellyttävämpää pitämällä heiluvan hampaan ikenessä jääpalaa muutaman minuutin ajan.
– Verenvuoto on maitohampaiden irrotessa normaalia ja yleensä pientä. Lapsen kannattaa purskutella suu vedellä. Lisäksi sideharson palalla voi painaa vuotavaa kohtaa muutaman minuutin ajan.
Aina maitohampaat eivät irtoa odotetusti
Mikäli maitohampaan juuret eivät resorboidu, voi pysyvä hammas puhjeta maitohampaan viereen. On yleistä, että etuhampaiden takaa alkaa puhkeamaan jo rautahammas, kun maitohammas on vielä tiellä. Savolainen kertoo rautahampaan menevän usein omalle paikalleen sitten, kun maitohammas lähtee pois ja se saa tilaa kasvaa.
– Mikäli tilanne huolettaa, kannattaa olla yhteydessä hammaslääkäriin tai suuhygienistiin. Hammaslääkäri voi tarvittaessa poistaa maitohampaan esimerkiksi pintapuudutusta käyttämällä.
On mahdollista, että maitohampaita on suussa vielä aikuisenakin. Tällöin on yleensä kyse siitä, että pysyvää hammasta ei ole kehittynyt suuhun jostain syystä ollenkaan. Maitohampaiden juuret eivät näin ollen ole sulaneet, ja pienet juuret saattavat pitää maitohampaan suussa useita vuosia.
– Olen nähnyt maitohampaan 50-vuotiaallakin. Yleensä pysyvän hampaan puutos on perinnöllistä, Savolainen kertoo.
Jaa oma kokemuksesi