Yksivuotiaan kavereiden määrä ennakoi kuinka paljon ystäviä hänellä on tulevaisuudessa
Perheen ulkopuolisten henkilöiden kohtaaminen on merkityksellistä jo aivan taaperoikäisille, toteaa tuore tutkimus.
Jopa yksivuotiaiden lasten sosiaalisilla suhteilla on merkitystä tulevaisuuden kannalta.
Turun yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalisten kontaktien määrä 13 kuukauden iässä ennakoi sitä, kuinka paljon lapsella on neljävuotiaana ystäviä.
Yksivuotiailla kohtaamisia perheen ulkopuolisten kanssa tapahtuu monesti kerhoissa, päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja vanhempien ystävien kautta.
– Aiempien tutkimustulosten mukaan lasten ja heidän vanhempiensa sosiaaliset verkostot kietoutuvat usein yhteen: lapsi muodostaa monesti kaverisuhteita vanhempiensa ystävien lasten kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin painottuneet vanhempien lasten sosiaalisiin suhteisiin. Me halusimme selvittää pienempien lasten sosiaalisia suhteita ja vanhempien verkostoja. Niitä ei maassamme ole juuri tarkasteltu, kertoo tutkija Marita Neitola tiedotteessa.
Tutkimuksessa vanhemmat arvioivat kyselyssä myös omia sosiaalisia verkostojaan ja toimintaansa niissä.
Keskeinen havainto tutkimuskoordinaattori Piia af Ursin mukaan on se, että vanhempien omat sosiaaliset kontaktit vaikuttavat myös lasten sosiaalisiin suhteisiin.
– Mitä laajempi äitien ja isien tai näiden puolisoiden sosiaalinen verkosto oli, sitä enemmän heidän lapsillaan oli kavereita sekä päiväkodissa että kotona.
Sosiaalisilla verkostoilla tutkijat viittaavat perheen ulkopuoliseen, merkitykselliseen lähipiiriin; ystäviin, kavereihin ja sukulaisiin, joiden parissa viihdytään, ja joilta voi saada erilaista tukea ja apua tarvittaessa.
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla enemmän kavereita
Tutkimus paljasti myös, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapsilla oli enemmän kavereita kuin matalammin koulutettujen huoltajien lapsilla.
Tutkijat arvelevat, että koulutetummat huoltajat osaavat käyttää varhaiskasvatuksen ja kotiin tarjottavia palveluja oman kotikasvatuksensa tueksi ehkä paremmin kuin muut vanhemmat.
Sen sijaan perheen tulotasolla ei ollut yhteyttä lasten kavereiden määrään.
– Vanhemmat näyttävät arvostavan lasten sosiaalisia kokemuksia kartuttavia toimintamuotoja. Erilaiset sosiaaliset ympäristöt kerryttävät lasten sosiaalista pääomaa, jonka soisi olevan kaikille lapsille saavutettavissa. Varhaiskasvatuksen ja kotien keskinäistä yhteistyötä tarvitaankin luomaan lapsille myönteistä sosiaalisia ja tunnetaitoja kehittävää ympäristöä, Neitola sanoo.
Tutkimus on osa Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteistä, monitieteistä Hyvän Kasvun Avaimet -tutkimuskokonaisuutta. Vuonna 2007 käynnistyneessä tutkimuksessa on mukana noin 1800 Varsinais-Suomessa vuosina 2008–2010 syntynyttä lasta perheineen.
Jaa oma kokemuksesi