Miksi kuumemittari joskus näyttää alle 36 astetta? Lääkäri kertoo, onko alilämpö oikea ilmiö ja milloin on syytä huoleen
Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kehon alilämmöstä? Mistä ilmiö johtuu ja onko alilämpö vaarallista? Selvitimme asiantuntijalta faktat mielipiteitä jakavaan aiheeseen.
Lapsen olo on huono ja viluinen, mutta yllättäen kuumemittari näyttääkin kuumeen sijaan 35,6 astetta. Kysyimme lääkäriltä, mitä siitä voi päätellä ja onko alilämpö oikeasti todellinen ilmiö.
Lapsen kehon lämpö on normaalisti yli 36 °C. Toisinaan on mahdollista mitata myös tämän alittavia lämpötiloja. Normaalioloissa esiintyvää alilämpöä ei lääketiede kuitenkaan terminä tunne. Miksi sitten kuumemittari näyttää joskus flunssankin aikana jopa 35 asteen lämpötiloja?
– Lääketieteessä ei tosiaankaan normaalioloissa tunneta termiä alilämpö. Usein näissä tapauksissa kyseessä on väärä mittaustapa. Oleellista on, millä laitteella, mistä ja miten lämpötilan mittaa, toteaa lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalosta.
Lämpötilan mittaustulos riippuu monesta asiasta
Mittaustulokseen vaikuttaa moni asia. Alilämpö voi johtua esimerkiksi pintaverenkierron heikkenemisestä.
– Jotkin taudit voivat olla sellaisia, että ne eivät nosta kuumetta, mutta niiden seurauksena elimistön pintaverenkierto häiriintyy. Jos tänä aikana mitataan kuume esimerkiksi digitaalisesti otsasta, se voi näyttää alhaisempaa lämpötilaa kuin normaalisi. Pintaverenkierto voi siis muuttua, mutta keho ei kuitenkaan oikeasti ole kylmempi, toteaa Csonka.
Esimerkiksi kainalolämpö tai korvalämpö voi olla paljon alhaisempi kuin tarkempi, peräsuolesta tai suusta mitattu lämpötila.
– Limakalvolta mitattu lämpö on aina tarkempi ja luotettavampi kuin iholta mitattu, sanoo Csonka.
Ero voi myös olla suurempi, jos kainalo on hikinen tai kyseessä on hoikka lapsi, jolta on vaikea saada mittaustulosta tiiviisti kainalosta.
Alilämpö vois siis johtua monesta kuumeen mittaamiseen liittyvästä tekijästä. Myös kuumemittareissa on eroa.
– Nykyisin käytetään paljon digitaalisia kuumemittareita, joita ei ole kalibroitu ottamaan tuloksia limakalvoilta, mistä tulos olisi aina tarkin, toteaa Csonka.
Kehon lämpötila vaihtelee yksilöllisesti vuorokauden aikana
Csonkan mukaan kehon lämpötila vaihtelee yksilöllisesti vuorokauden aikana ja siihen vaikuttaa moni eri asia.
– Pelkästään lapsen koolla, vaatetuksella ja aktiivisuudella voi olla kehon lämpötilaan iso merkitys.
Normaali kehon lämpötila voi vaihdella yksilöllisesti 36–37 °C tuntumassa. Kainalosta tai korvamittarilla mitattuna kuumeena voidaan pitää 37,5 °C:n ylittäviä arvoja.
– Lapsilla myös pintaverenkierto saattaa vaihdella herkemmin kuin aikuisella ja se voi antaa lapsille useammin alhaisempia mittaustuloksia kuin aikuisella, toteaa Csonka.
Alilämpö lapsella – koska lääkäriin?
Mikäli lapsi on pitkään kylmettynyt, esimerkiksi lumihangessa tai kylmässä vedessä, hän ei enää ole toimintakykyinen vaan vaatii pikaisesti ensiapua sairaalasta. Tällöin puhutaan jo vakavasta kehon alilämmöstä, hypotermiasta.
Äkillinen hypotermia on vaarallinen tila, jonka takia on syytä hakeutua nopeasti hoitoon: ihminen ei siedä kovin pitkään alilämpöä.
Normaalin flunssan yhteydessä esiintyvä ihon pinnalta mitattu alilämpö ei kuitenkaan aiheuta lisätutkimuksia.
– Mikäli kuumemittari toistuvasti näyttää 35 astetta, ilman muita oireita sekään ei anna aihetta lisätutkimuksiin. On kuitenkin hyvä tarkistaa, onko mittari varmasti kunnossa, ja mitata lämpö kahdella eri mittarilla. Tärkeintä on tarkastella lapsen yleisvointia ja jaksamista, sanoo Csonka.
Lähteet: Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Péter Csonka, Terveyskirjasto
Kommentit (1)
Olin n. 50 vuotias kun tunsin olevani tosi kipeä.
Mittasin kuumeen mitä oli 35 astetta. Palelin ja vedin pari peittoa päälleni.
Ei ollut mittarissa vikaa.
En kyennyt töihin.
Olen ollut mielestäni yleisesti ottaen tosi terve.
Ei joka vuosi yhtään poissa oloa töistä.
Nyt 72 v.