Lapsen terveys 23.07.2023

Ensimmäisestä ampiaisen pistosta on tärkeää tiedostaa yksi seikka – Näin hoidat pistokohtaa oikein

Lastentautien erikoislääkäri kertoo, miten toimia, kun lasta on pistänyt ampiainen.

Teksti
Anna Huuhtanen
Kuvat
iStock

Lapsen ensimmäinen ampiaisen pisto ei aiheuta allergista reaktiota, koska kaikki allergiat kehittyvät altistuksen kautta.

– Kukaan ei ole synnynnäisesti allerginen millekään, kiteyttää lastentautien erikoislääkäri Tero Kontiokari Lääkärikeskus Mehiläisestä.

Kontiokarin mukaan allergian puhkeaminen vaatii aina etukäteen tapahtuvan altistuksen, eli ampiaisten tapauksessa sen, että elimistöön joutuu ampiaisen myrkkyä. Allerginen reaktio syntyy, kun elimistö tunnistaa myrkyn ja alkaa muodostaa sitä vastaan vasta-aineita.

– Lopulta immunologinen reaktio, jonka tarkoitus on puolustaa elimistöä ampiaisen piston vaikutuksilta, onkin liian voimakas ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vaikkei ensimmäinen ampiaisen pisto aiheuta vielä allergista reaktiota, siitä voi seurata ikäviä oireita.

Näin ampiaisen pisto oirehtii

Ampiaisen pisto aiheuttaa pistoalueella paikallista kipua ja turvotusta sekä urtikariaa eli nokkosrokkotyyppistä ihottumaa. Jos pisto osuu suun tai kurkun limakalvoille, voi limakalvoturvotus olla pahimmillaan hyvin voimakasta.

– Joskus turvotus voi olla ihollakin niin laaja-alaista, että koko iho tuntuu kukkivan. Silloin reaktiota olisi hyvä hoitaa antihistamiinilla tai kortisonilla ja käydä lääkärissä, Kontiokari kehottaa.

Jos lasta on pistänyt ampiainen jonnekin päin kehoa, pistokohta kannattaa nostaa koholle ja välttää liikkumista, jottei myrkky pääse leviämään ympäröiviin kudoksiin. Kylmäpakkaus tai iholle levitettävä kylmägeeli on tehokas paikallishoito.

Jos iholla on voimakasta kutinaa, voidaan käyttää kortisonivoidetta ja antihistamiinitabletteja. Lisäksi lapselle voi antaa särkylääkettä, jos pistokohta on kipeä. Oireet kestävät yleensä päivästä pariin.

– Ampiaisen piikki ei jää ihoon kiinni. Sen sijaan mehiläisen pistäessä piikki jää yleensä ihoon. Se kannattaa vetää mahdollisimman nopeasti pois pinseteillä. Muuten vaarana on, että elimistöön voi joutua piikin kautta lisää myrkkyä.

Lue myös Kotilieden juttu: Pidä häiriköivät ampiaiset loitolla – listasimme 6 kokeilemisen arvoista konstia

Milloin ampiaisen pisto vaatii lääkärikäynnin?

Ampiaisen pisto voi olla vaarallinen, jos pistokohta sijaitsee kaulassa tai suussa. Riskit kasvavat, jos pistoksia tulee kymmeniä tai satoja.

– Jos käy niin ikävästi, että kävelee ampiaispesään ja saa lukuisia pistoja, on syytä hakeutua lääkäriin, jossa seurataan, miten elimistö reagoi isoon myrkkyannokseen.

Kontiokari  kertoo, että myrkyllisistä hyönteisistä ampiainen, herhiläinen ja maakimalainen voivat pistää monta kertaa. Sen sijaan mehiläinen kuolee iskettyään pistokeihäänsä nahkan alle.

Pahimmillaan ampiaisen pistosta aiheutunut allergia voi johtaa anafylaktiseen reaktioon, joka aiheuttaa sydän- ja verenkierto-oireita, kuten verenpaineen romahtamisen ja sykkeen nousun, limakalvojen turvotusta kurkussa ja tajunnanhäiriöitä. Tila vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Lääkäriin pitää hakeutua välittömästi, jos on hengitysvaikeuksia, turvotusta limakalvoilla ja suun alueella tai jos yleiskunto heikkenee eivätkä jalat kanna.

– Jos tällaisia oireita ilmenee ampiaisen piston seurauksena, kannattaa soittaa ambulanssi, jos sairaala ei sijaitse aivan kulman takana.

Ampiaiselle allergisoituminen ei ole kovin yleistä. Vain yksi tuhannesta suomalaislapsesta allergisoituu ampiaisen myrkylle.

Jos kyse ei ole allergiasta, yleensä lasten paikallisreaktiot ampiaisen pistoihin ovat Kontiokarin mukaan suhteellisen lieviä.

– Ampiaisen piston myrkkyannos on lapsen kohdalla kuitenkin suurempi suhteessa painoon kuin aikuisella.

Kontiokari sanoo, että ampiaisen piston aiheuttama allergia on pahimmillaan henkeä uhkaava tila sekä lapselle että aikuiselle. Hänen mukaansa ampiaiset ja mehiläiset ovat kuolintilastoissa toisena tapaturmaisten, eläinten aiheuttamisen kuolemien aiheuttajana.

Anafylaktisessa reaktiossa adrenaliini on ensimmäinen hoitokeino. Lääkärissä adrenaliinia annetaan lihaksen tai ihon sisäisesti tai tiputuksessa. Lisäksi annetaan tarvittaessa kortisonia, jota yleensä tarvitaan anafylaktisen shokin hoidossa.

Mikäli kyse on anafylaktisesta reaktiosta, vointia tarkkaillaan käytännössä aina sairaalassa.

Opeta lapsi noudattamaan varovaisuutta ampiaisten läheisyydessä

Mikäli ampiaisen pisto aiheuttaa lapselle voimakkaita oireita, on syytä tehdä allergiatesti. Testistä ilmenee, onko lapsi allerginen vai onko kyseessä tavallista voimakkaampi paikallisreaktio.

– Käytännössä kaikille, joilla testi on positiivinen ja oireet ovat lievään tai voimakkaaseen anafylaktiseen reaktioon sopivia, määrätään adrenaliinikynä.

Kontiokarin mukaan adrenaliinikynää on syytä kuljettaa jatkossa mukana, jotta sen voi tarvittaessa ottaa ampiaisen piston saadessaan.

– Vaikka lääkettä ei välttämättä koskaan tarvita, on tärkeää huolehtia siitä, että lääke on voimassa ja annostus on iän ja painon mukainen. Lapsen kasvaessa lääkkeen annosmäärä nousee isommaksi, Kontiokari toteaa.

Ampiaisen pistolta voi yleensä välttyä siten, että noudattaa varovaisuutta pistiäisten läheisyydessä. Kontiokari suosittelee muistuttamaan lapsia siitä, että ampiaisten tai mehiläisten ollessa lähistöllä ei kannata ruveta huitomaan.

– Vaikka ampiainen istuisi kädelle, se ei pistä, jos sitä ei ruveta hätistelemään. Jos ampiainen säikähtää, se voi puolustautua pistämällä.

ampiaisen pisto
Mehiläisen, kimalaisen tai ampiaisen pisto on ikävä käänne kesä- tai syyspäivänä.

Loppusyksystä ampiaiset saattavat hakeutua sisätiloihin kylmää pakoon. Silloin ne voivat olla sen verran pökkeröisiä, että päätyvät lämmittelemään esimerkiksi saappaaseen.

Jotta välttyisi pistokselta laittaessaan kenkiä jalkaan, saappaat kannattaisi säilyttää ulkoterassin sijaan sisällä. Kontiokari lisäksi huomauttaa, että syksyllä ei kannata mennä grillaamaan tai mehukesteille parvekkeelle, sillä ampiaiset tulevat ruuan ja makeiden hajujen perässä.

Ampiaisen piston aiheuttamasta allergiasta voi päästä eroon siedätyshoidon avulla. Sen jälkeen 80–90 prosenttia allergikoista saa enää korkeintaan lieviä oireita ja valtaosa ainoastaan lieviä paikallisoireita. Lapsille siedätyshoitoja tehdään harvemmin.

– Lasten kohdalla siedätyshoitoa ampiais- tai mehiläisallergiaan käytetään vähemmän siksi, että lasten reaktiot ovat yleensä suhteellisen lieviä verrattuna pidempään altistuneeseen henkilöön. Allergiareaktiot saattavat pikkuhiljaa pahentua, jos niitä tulee toistuvasti.

Kuitenkin myös lapsille voidaan harkita siedätyshoitoa, jos reaktiot ovat olleet sairaalahoitoa vaativia ja niitä on ollut useampia.

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X