Asiantuntija listaa energiajuomien karut haitat: ”Keskushermostoon vaikuttavaa psykoaktiivista piristettä”

Energiajuomien haitat ovat etenkin lapsille ja nuorille selvät: moni ei kuitenkaan ymmärrä, että turvaraja ylittyy jo yhdestä energiajuomasta.

Teksti

Eeva Pettersson

Vuonna 2022 noin joka toinen nuori joi energiajuomia, vaikka niistä ei ole lapselle ja nuorelle mitään hyötyä, pikemminkin päinvastoin – energiajuomien haitat ovat kiistattomia.

Energiajuomien käyttö on kasvanut suomalaisnuorten keskuudessa viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana erityisesti nuorten tyttöjen keskuudessa, selviää Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavan koululaistutkimuksen raportista.

– On hälyttävää, jos lapsi tai nuori kokee tarvitsevansa energiajuomaa jaksaakseen, toteaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Maija Puupponen.

Lasten ja nuorten energiajuomien käyttöä ja käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä on tarkasteltu osana Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa tutkimusta, joka Suomessa tunnetaan nimellä WHO-Koululaistutkimus.

Energiajuomien haitat lapselle ja nuorelle

Energiajuomien pääasiallinen aktiivinen vaikuttava aine on keskushermostoa stimuloiva kofeiini, jonka vaikutukset välittyvät adenosiinireseptorien kautta.

– Adenosiini on kehon unihiekkaa, jonka vaikutusta kofeiini estää. Tämän takia energiajuomien merkittävimmät mahdolliset haittavaikutukset liittyvät nukahtamisvaikeuksiin, unen laatuun ja pituuteen, sanoo Puupponen.

Uni on tärkeää erityisesti lapsen ja nuoren kehitykselle ja jaksamiselle. Energiajuomia käyttävät nuoret nukkuvat tutkitusti muita vähemmän ja kokevat unen myös useammin riittämättömäksi kuin nuoret, jotka eivät käytä energiajuomia. Tutkimuksen perusteella ei voida todeta syy-seuraussuhteita, mutta yhteys on huolestuttava.

– Ei voida sanoa, aiheuttavatko energiajuomat häiriötä uneen vai juovatko unihäiriöistä jo kärsivät nuoret energiajuomia. Todennäköisesti kyse on molemmista, mutta voidaan todeta, että energiajuomat tuskin vaikuttavat ainakaan myönteisesti nuoren nukkumistottumuksiin, kertoo Puupponen.

Kofeiini vaikuttaa elimistössä useita tunteja. Siksi energiajuomien haistallisten vaikutusten laajuutta lapsen ja nuoren arkeen voi olla vaikea arvioida.

– Kofeiini aiheuttaa myös riippuvuutta, jonka kehittyminen on yksilöllistä, Puupponen jatkaa.

Riippuvuuteen viittaa, kun kofeiinin saannin lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, kuten päänsärkyä ja ahdistuneisuutta. Muita kofeiinin käyttöön liittyviä haittavaikutuksia ovat muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistöön liittyvät vaikutukset, kuten verenpaineen nousu tai sydämen tykytys. Lisäksi kofeiinin käytöstä voi seurata levottomuutta ja kiihtyneisyyttä.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on määritellyt kofeiinin turvarajaksi lapsille ja nuorille kolme milligrammaa kehon painokiloa kohden.

– Turvaraja ylittyy esimerkiksi 50 kiloa tai alle sen painavalla nuorella jo yhdestä energiajuomasta. Lisäksi kofeiinia on myös muissa elintarvikkeissa ja tämä vaikuttaa kokonaisaltistukseen, Puupponen muistuttaa.

Hänen mukaansa osa ihmisistä on myös muita herkempiä kofeiinin vaikutuksille, joten haittavaikutuksia ja riippuvuutta voi ilmetä jo alhaisemmalla kofeiinin saannilla. Energiajuomien haitat eivät siis ole suoraan yhteydessä kofeiinin määrään.

Energiajuomatutkimuksessa havaittiin, että erityisesti juomien viikoittaiskäyttäjillä esiintyi heikkoa koettua terveyttä ja oireilua, kuten päänsärkyä, vatsa- ja selkäkipuja, alakuloisuutta, ärtyneisyyttä tai pahantuulisuutta, hermostuneisuutta, huimausta ja nukahtamisvaikeutta selkeästi yleisemmin kuin niillä nuorilla, jotka eivät käyttäneet energiajuomia.

– Myös aikaisemmat tutkimukset tukevat näitä löydöksiä. Vaikka emme tiedä, onko kyseessä syy-seuraussuhde, olisi asiaan kiinnitettävä huomiota, Puupponen toteaa.

Energiajuomia käyttävät nuoret nukkuvat vähemmän ja kokevat unen useammin riittämättömäksi kuin nuoret, jotka eivät käytä energiajuomia.

Energiajuomien haitat eivät myöskään johdu ainoastaan kofeiinista. Puupposen mukaan energiajuomissa on kofeiinin lisäksi myös muita aineita, jotka tehostavat toistensa vaikutusta ja joiden yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu tarpeeksi.

– Lisäksi suun terveyden osalta on huomioitavaa, että vaikka useassa markkinoilla olevassa energiajuomassa sokeri on korvattu makeutusaineella, juoman happamuus aiheuttaa vaurioita hammaskiilteelle ja vaurio on pysyvä, sanoo Puupponen.

Mainonta lisää energiajuomien käyttöä, vaikka haitat ovat selvät

Energiajuomien käytön yleistymiseen on osaltaan lisääntynyt markkinointi ja valikoima, joka vetoaa yhä kasvavaan joukkoon lapsia ja nuoria.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositukseen pohjautuva, joidenkin kauppiaiden vapaaehtoinen energiajuomien myynnin rajoittaminen alle 15-vuotiailta, ei ole riittänyt rajoittamaan tai vähentämään energiajuomien käyttöä, sanoo Puupponen.

Lapset ja nuoret altistuvat energiajuomamainoksille moninaisissa mediaympäristöissä, vaikka WHO suosittelee heidän rajaamistaan markkinoinnin ulkopuolelle.

Vaikuttajamarkkinointi on yleistä ja tutkimuksissa on todettu, että se vaikuttaa nuorten kulutuskäyttäytymiseen merkittävästi. Nuoret ovat hyvin bränditietoisia ja alttiita mielikuvamainonnalle.

– Nuorelle voi olla ristiriitainen ja hämmentävä viesti, että hänen seuraamansa ja ihailemansa sosiaalisen median vaikuttaja tai urheilija mainostaa kyseisiä tuotteita tai esiintyy niiden kanssa, eikä mainoksissa edes muistuteta, ettei energiajuomia suositella lapsille ja nuorille, Puupponen pohtii.

Energiajuomien käytön kasvu herättää myös kysymyksen siitä, että onko ilmiöstä tarpeeksi tietoa kotona vanhemmilla ja huoltajilla, mutta ennen kaikkea myös lapsilla ja nuorilla itsellään. Todennäköisesti energiajuomien haitat ovat monille epäselviä.

Puupposen mukaan on hyvä keskustella nuoren kanssa ja muistuttaa, että kyse on työstä tai sponsoroinnista, jossa vaikuttajaa tai urheilijaa sitoo sopimus, jossa vaikuttaja tai urheilija hyötyy siitä, että tuote näkyy. Todellisuudessa tietoa siitä, kuinka paljon vaikuttaja tai urheilija itse tuotetta käyttää, ei ole.

Vanhempien rooli on tärkeä

Koska nuorilla saattaa olla puutteita energiajuomiin liittyvässä tietämyksessä, tulisi kotona panostaa nuorten terveyteen liittyvään osaamiseen.

– Tällä tarkoitetaan terveyden lukutaidon kehittämistä energiajuomien osalta. Olisi tärkeää tarjota nuorelle luotettavaa tietoa energiajuomista niin kodeissa kuin kouluissakin, sanoo Puupponen.

Energiajuomien käyttö on suomalaisnuorten keskuudessa viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana kasvanut, erityisesti tytöillä.

Jo alakoululaiset, alle 11-vuotiaat, käyttävät energiajuomia. Energiajuomien käyttö näyttää yleistyvän iän mukaan. Vanhemmat nuoret käyttävät energiajuomia yleisemmin.

– Tutkimuksessamme havaitsimme, että vanhempien rooli asiassa oli tärkeä. Viikoittainen energiajuomien käyttö oli yleisempää niillä nuorilla, jotka kokivat, että vanhempi tai huoltaja tietää heikosti, miten ja kenen kanssa nuori viettää vapaa-aikaansa ja mihin käyttää esimerkiksi rahaa niihin nuoriin verrattuna, jotka kokivat, että huoltaja tietää kohtalaisesti tai paljon, sanoo Puupponen.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että erot energiajuomia käyttävien ja käyttämättömien nuorten terveystottumuksissa olivat suuret. Energiajuomia viikoittain käyttävillä esiintyi yleisemmin muuta haitallista terveyskäyttäytymistä, kuten esimerkiksi päihteiden käyttöä ja arkirytmiin liittyen aamupalan väliin jättämistä, hampaiden harjaamattomuutta ja lyhyempää unta.

Edellä mainittuja yhteyksiä, sekä energiajuomien käytön yhteyksiä erilaiseen oireiluun ja keskittymiseen liittyviin häiriöihin olisi Puupposen mukaan hyvä tutkia lisää.

Energiajuomien haitat ovat erilaiset kuin muiden juomien

Kauppojen hyllyt ovat täynnä lapsia ja nuoria houkuttelevia juomia. Urheilujuoma ja energiajuoma ovat eri asia, mutta ne voidaan sekoittaa helposti toisiinsa. Osin tähän vaikuttaa mainonta ja markkinointi. Kofeiinia sisältävien energiajuomien haitat ovat erilaiset kuin vaikkapa urheilujuomien.

– Jos vanhempi ei tiedä mitä juomaa lapsi tai nuori pyytää kaupassa ostamaan, niin energiajuoman tunnistaa tuoteselosteessa lukevasta kofeiinista, sekä pakollisesta varoitustekstistä, neuvoo Puupponen.

Energiajuomalla tarkoitetaan kofeiinipitoista virvoitusjuomaa, jota markkinoidaan erityisesti suorituskyvyn ja kestävyyden parantamiseen.

Urheilujuoma ei yleensä sisällä kofeiinia, koska energiajuomien sisältämä kofeiini on diureetti, eli sillä on nestettä kehosta poistava vaikutus.

Urheilujuoma sisältää muun muassa kivennäisaineita ja hiilihydraatteja ja imeytyy elimistöön paremmin kuin vesi. Niitä käytetään elimistön nestetasapainon palauttamiseen, esimerkiksi helteellä tai oikein pitkässä liikuntasuorituksessa.

– Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön janojuomaksi. Yleisesti vesi riittää urheilevalle lapselle ja nuorelle, sanoo Puupponen.

Energiajuomat eivät myöskään ole limsoihin vertautuva virvoitusjuoma. Niiden haitat ovat aivan erilaiset muihin juomiin verrattuna.

– Siinä missä lapselle ja nuorelle energiajuoma on houkuttelevassa pakkauksessa oleva, makea ja hiilihapollinen juoma, johon mainonnalla ja markkinoinnilla on yhdistetty tietty mielikuva, olisi aikuisen hyvä tiedostaa, että kyseessä on tölkillinen tai pullollinen keskushermostoon vaikuttavaa psykoaktiivista piristettä, jolla on mahdollisia haittavaikutuksia esimerkiksi kasvulle ja kehitykselle niin tärkeään uneen, sanoo Puupponen.

Energiajuomien haitat on siis hyvä sanoittaa kotona ääneen. Jos lapsi tai nuori hakee energiajuomista vireyden ja jaksamisen lisäämistä, kannattaa Puupposen mukaan keskittyä huolehtimaan siitä, että jaksamista tuetaan oikeilla terveyttä ja hyvinvointia tukevilla valinnoilla, kuten esimerkiksi riittävällä unella ja säännöllisellä rytmillä sekä terveellisellä ravitsemuksella.

– Lapsuudessa ja nuoruudessa elintavat alkavat kehittyä ja seuraavat pitkälle aikuisuuteen. Kannattaa esimerkiksi opettaa, että janojuomana vesi on paras, muistuttaa Puupponen.