Hinkuyskä muistuttaa ensin tavallista flunssaa − Miten tauti eroaa rokottamattomalla ja rokotetulla lapsella?
Hinkuyskä aiheuttaa rajuja oireita rokottamattomille lapsille, joten vauvaikäiset ovat suurimmassa vaarassa. Tautia voidaan onneksi hoitaa antibiooteilla.
Hinkuyskä on erittäin tarttuva bakteeriperäinen ylähengitysteiden infektio, joka aiheuttaa rajuja yskänkohtauksia ja hengitysvaikeutta. Pääasiassa hinkuyskä on lasten tauti, mutta siihen voi sairastua myös aikuisena.
Hinkuyskä on harvinainen sairaus, sillä lapset rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti hinkuyskää vastaan. Koronan jälkeen hinkuyskätapaukset ovat lisääntyneet.
− Hinkuyskä ei ole Suomessa suuri terveysongelma, mutta tapaukset ovat koronan jälkeen olleet odotetusti kasvussa. Kyseessä on poikkeuksellisen voimakasta yskää aiheuttava sairaus, kertoo Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonka tiedotteessa.
Vaikka rokotteen teho ei ole täydellinen, rokotettu lapsi ei sairasta hinkuyskän vaikeaa tautimuotoa.
Täysin rokottamattomat tai vasta osittain rokotetut lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua hinkuyskään. Kaikkein vaarallisin hinkuyskä on alle kolmen kuukauden ikäisillä ja rokottamattomille tai osittain rokotetuille vauvoille.
Suomessa hinkuyskää on tähän asti vuosittain diagnosoitu keskimäärin 10–20 vauvalla.
Hinkuyskän oireet: yskänpuuskat, hengitysvaikeudet sekä hinkuva hengitys
Taudin itämisaika on hieman alle viikosta jopa kolmeen viikkoon, minkä jälkeen oireet alkavat. Aluksi tauti voi muistuttaa aivan tavallista flunssaa. Yskänkohtaukset alkavat yleensä noin viikon kuluttua ensimmäisistä flunssaoireista.
− Alussa esiintyy flunssan kaltaisia oireita, kuten lievää yskää, nuhaa ja lämmön nousua. Yskä muuttuu puuskaiseksi ja voimistuu huomattavasti 1–2 viikon kuluessa taudin alkamisesta, Csonka kuvailee.
Yskänpuuskien välissä lapsen vointi on kuitenkin yleensä melko normaali, eikä kuumetta ole.
− Voimakkaiden ja tikahduttavien yskänpuuskien lisäksi keskeisimpiä oireita voivat olla myös hengitysvaikeudet sekä hengityksen hinkuva ääni sisään hengitettäessä.
Hinkuyskän oireet ovat usein voimakkaampia öisin kuin päivisin.
− Vauvoilla ei aina esiinny yskänpuuskia, vaan niiden sijaan voi olla toistuvia, lyhyitä hengityskatkoksia, Csonka kertoo.
Hinkuyskä voi tulla rokotetullekin lapselle − koska lääkäriin?
Myös rokotettu lapsi voi sairastaa hinkuyskän, mutta lievempänä tautimuotona.
Useimmiten kouluikäisenä saatu hinkuyskätartunta oireilee pitkittyneenä kuivana tai limaisena yskimisenä etenkin yöllä. Yskiminen on puuskittaista ja voimakastakin, mutta hengitysvaikeutta ei ole.
Joskus hinkuyskän oireet saatetaan sekoittaa myös epäilyyn astman puhkeamisesta, sillä yskä voi kestää jopa viikkoja.
Jos yskänpuuskat jatkuvat useiden viikkojen ajan, on rokotetunkin lapsen kanssa syytä hakeutua lääkäriin.
− Jos lapsella ilmenee voimakkaita yskänpuuskia tai hänen hengityksensä pysähtyy toistuvasti, on oltava yhteydessä lastenlääkäriin. Lapsi on usein hyvävointinen yskänpuuskien välillä, joten yskänpuuskia on hyvä kuvailla lääkärille mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Hinkuyskän hoito – tauti kukistuu antibiootilla
Hinkuyskää hoidetaan antibiootilla, joka tehoaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa sen käyttö aloitetaan. Myös muut perheenjäsenet voivat saada antibiootit, jotta lisätartuntoja saataisiin estettyä.
− Antibioottihoito aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä hoidon teho on parempi, kun se aloitetaan enintään kahden viikon kuluttua taudin alkamisesta. Antibioottilääkitys on tarpeen kaikille vauvoille ja niille vanhemmille lapsille sekä aikuisille, joiden diagnoosi on varmistettu sekä oireet ovat kestäneet alle neljä viikkoa, Csonka kertoo Terveystalon tiedotteessa.
Jos hinkuyskä on kestänyt yli kuukauden, antibiootista ei yleensä ole apua, sillä elimistö on jo ehtinyt tuhota taudin aiheuttaneet bakteerit, vaikka hengitysteiden ärsytys ja yskä jatkuisikin.
− Antibiootti ei välttämättä helpota hinkuyskän kaikkia oireita, ja yskä yleensä kestääkin useita viikkoja. Imeväisikäisten lasten hinkuyskä saatetaan joutua hoitamaan sairaalassa, jotta pienten lasten hengitys voidaan turvata yskäkohtauksen aikana, Csonka jatkaa.
Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana, mutta antibioottihoidon aloittamisen jälkeen tartuttavuus loppuu noin viiden päivän kuluessa. Ilman antibioottia tartuttavuus on yleensä ohi kolme viikkoa oireiden alkamisesta.
− Sairastuneiden lasten tulisi olla poissa koulusta ja päiväkodista viisi vuorokautta lääkehoidon alkamisesta. Yli kolme viikkoa yskineitä ei tarvitse eristää.
Hinkuyskä vauvalla – rokottamaton saa vaikeita yskänkohtauksia
Rokottamattoman vauvan hinkuyskä voi aluksi muistuttaa tavallista flunssaa.
Päivien kuluessa vauvan yskä muuttuu yskänkohtauksiksi, joiden aikana vauvan on vaikea saada henkeä. Ihonväri muuttuu kohtauksen aikana sinertäväksi, ja hengitys vinkuu.
Yskänkohtauksia voi tulla päivän aikana muutamia tai jopa useita kymmeniä, etenkin öisin. Kohtaukset voivat päättyä limaoksenteluun.
Joskus vauvaikäisellä hinkuyskään voi liittyä myös hengityskatkoksia. Tauti onkin kaikista vaarallisin alle kuuden kuukauden ikäisille lapsille.
Vauvan voimakkaat yskänpuuskat tai hengityskatkokset vaativat terveydenhuollon ammattilaisen tilannearviota. Lääkärissä on tärkeää kuvailla mahdollisimman tarkasti yskänkohtauksen luonnetta, sillä kohtausten välissä vauva on yleensä hyväkuntoinen.
Hinkuyskädiagnoosin varmistamiseksi otetaan nenänielunäyte. Jos hinkuyskä todetaan, otetaan vauva sairaalaan hoitoon, jossa hengityksen kulku yskänkohtausten aikana saadaan varmistettua.
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskylä, THL, Terveystalon tiedote
Artikkelia päivitetty 8.5.2024: täydennetty artikkelia Terveystalon tiedotteen pohjalta.
Jaa oma kokemuksesi