Lapsen terveys 24.10.2016 Päivitetty 26.06.2023

Karsastaako lapsi? Näin karsastus havaitaan ja hoidetaan

Viidellä prosentilla lapsista on silmien karsastusta, jota hoidetaan usein toinen silmä peittämällä.

Teksti
Saga Wiklund
Kuvat
iStock

Karsastus tarkoittaa, että silmät eivät pysty katsomaan samaan kohteeseen yhtä aikaa. Se huomataan usein neuvolassa ns. Hirschbergin testissä, jossa silmiä valaistaan lampulla. Jos silmistä heijastuva valo ei osu molempien mustuaisten keskelle, lapsi yleensä karsastaa.

Karsastuksen oireet voivat olla eriasteisia: silmät saattavat näyttää täysin eri suuntiin katsovilta tai (lievissä tapauksissa) silmät katsovat eri kohteisiin vain joissain katsesuunnissa.

1. Lapsen karsastus voi olla piilevää

Karsastus voi olla lapsella joskus piilevänä; oireena on vain päänsärkyä tai (kouluikäisillä) lukemisvaikeuksia, eivätkä vanhemmat huomaa silmissä mitään erityistä.

Jos lapsi ei saa hoitoa karsastukseen, toinen hänen silmistään voi jäädä heikkonäköiseksi. Joskus karsastaminen voi lisäksi olla varhainen merkki silmäsairaudesta, joten silmälääkärin tekemä tutkimus on aina tarpeen.

Useimmilla lapsilla silmät katsovat väsyneenä eri tahtiin, joten väsyneenä karsastamisesta ei tarvitse huolestua, jos silmissä ei muuten ole havaittu mitään poikkeavaa.

2. Vauvankin karsastus pitää tutkia

Vastasyntyneillä karsastus voi olla vielä luonnollista, mutta jos se jatkuu muutaman viikon jälkeen, sen syy pitää selvittää. Etenkin suuren ja jatkuvan karsastuksen syy pitäisi selvittää mahdollisimman varhain, jotta voidaan sulkea pois pahanlaatuiset kasvaimet ja silmien rakennemuutokset.

Karsastus on osin periytyvää, ja joka neljännellä karsastavalla lapsella on samasta ongelmasta kärsivä sisarus tai vanhempi.

Keskosina syntyneillä karsastaminen on yleisempää kuin muilla lapsilla.

Lue myös:
Mitä neuvolassa tapahtuu vauvavuoden aikana?
Milloin vauva tarvitsee silmälasit?

3. Hoitamaton karsastus heikentää lapsen näköä

Jos karsastus on voimakasta, lapsi voi nähdä katseen kohteita kahtena. Tämän seurauksena aivot pyrkivät sammuttamaan toisen, häiritsevän kuvan, ja toisen silmän näön kehitys voi pysähtyä.

Heikommin näkevä silmä saattaa alkaa vähitellen karsastaa vielä entistä enemmän. Lapsi myös saattaa sanoa, että näkö on sumea toisessa silmässä.

Lue myös: Mitä neuvolassa tapahtuu taaperoiässä?

4. Karsastusta hoidetaan usein peittämällä silmä

Karsastuksen hoidon tavoitteena on säilyttää molempien silmien näkökyky hyvänä. Jos silmät katsovat liikaa nenään päin, on näön menetyksen vaara ilman hoitoa suurempi kuin jos silmät katsovat liikaa ulospäin. Tilannetta hoidetaan niin, että paremmin näkevä silmä peitetään, ja heikommin näkevää silmää piiskataan toimivammaksi.

Peittohoito toteutetaan silmän päälle kiinnitettävän, apteekista saatavan lapun avulla. Tippahoito on vaihtoehto peittohoidolle: paremmin näkevä silmä sumutetaan heikommin näkeväksi silmälääkärin ohjeiden mukaan käytettävien tippojen avulla.

5. Lapsi voi tarvita silmälasit

Joskus karsastava lapsi tarvitsee silmälaseja. Likinäköisille lapsille suositellaan silmälasien käyttöä jatkuvasti, jotta molemmat silmät pääsevät kehittymään mahdollisimman hyvin.

Kaukotaitteisilla silmän oma sopeutumiskyky korvaa osan lasien tarpeesta kauas katsomisessa.

Joskus (harvoin) lasikorjauksella ja peittohoidolla ei päästä riittävän hyvään tulokseen, ja tarvitaan karsastusleikkaus.

Lue myös: Mitä neuvolassa tapahtuu leikki-iässä?

Keskustele: Voiko karsastus alkaa yhtäkkiä?

Lähteet: Silmätautien erikoislääkäri Matti Seppäsen artikkeli Karsastus lapsella (Duodecim).
Marjatta Lappi, Karsastuksen tutkimus ja hoito (Duodecim)

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X