Lapsen terveys 09.12.2023 Päivitetty 08.02.2024

Näin ADHD-lääkkeet vaikuttavat lapseen – lastenpsykiatria huolestuttaa etenkin yksi asia

Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin viidellä prosentilla lapsista on ADHD. Suomessa joillakin alueilla ADHD-lääkkeitä käyttää jo noin 10 prosenttia pojista. Lastenpsykiatrian professori kertoo, mitä lääkkeistä on hyvä tietää.

Teksti
Eeva Pettersson
Kuvat
iStock
7 kommenttia

ADHD-lääkityksen ja diagnoosien määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti Suomessa. Lasten myydyin reseptilääke Suomessa oli viime vuonna ADHD-lääke metyylifenidaatti. Vuonna 2008 sitä määrättiin kolmelletuhannelle lapselle. Vuonna 2021 vastaava luku oli jo yhdeksäntoistatuhatta.

Metyylifenidaatti on kofeiinia vahvempi, mutta amfetamiinia miedompi lääke. Lääke lisää aivojen hermosolujen välitystilassa välittäjäaineiden määrää ja parantaa näin lapsen vireystilaa ja auttaa keskittymään. ADHD:n hoitoon on saatavilla myös muita lääkevalmisteita.

– Metyylifenidaatti on aina ensimmäinen lääkevaihtoehto, jota kokeillaan, kun lapselle on syytä aloittaa ADHD-lääkitys. Lääkitys ei kuitenkaan ole ensisijainen hoitomuoto, kertoo Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori, Husin lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva Aronen.

ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet häiritsevät jokapäiväistä toimintakykyä, mutta oikein hoidettuna ne saadaan pidettyä hallinnassa.

ADHD-lääkkeet tulevat vasta muiden hoitomuotojen jälkeen

Käypä hoito-suosituksen mukaan ADHD:ta tulee ensisijaisesti hoitaa tarjoamalla lapselle ja nuorelle yksilöllistä psykososiaalista tukea. Keskeisin psykososiaalinen hoitomuoto on käyttäytymishoito, jolla tarkoitetaan kotona, päivähoidossa ja koulussa toteutettavaa käyttäytymisen ohjausta toivottuun suuntaan.

– ADHD-lääkettä määrätään yleensä vasta silloin kun lapsi ei pärjää tukitoimilla, kuten koulun pienryhmätoiminnalla, ja psykososiaalisilla hoitomuodoilla, sanoo Aronen.

Jos lapsen ADHD-oireet ovat erittäin vaikeita, lääkehoitoa voidaan joskus käyttää alle kouluikäisellä lapsella.

– ADHD-diagnoosia ei yleensä anneta alle 5-vuotiaille lapsille, sillä ADHD:lle tyypilliset oireet, impulsiivisuus, tarkkaamattomuus ja ylivilkkaus ovat myös kehityksellisiä asioita. Etenkin leikki-iässä ne kehittyvät, kun aivot kypsyvät ja niitä opitaan ympäristön mukana säätelemään, sanoo Aronen.

Diagnoosin ADHD:sta ja päätöksen lääkityksen aloittamisesta voi tehdä asiaan perehtynyt yleislääkäri. Mikäli lääkitykseen päädytään, sitä kokeillaan aluksi hyvin maltillisesti. Tarkoitus on löytää sopiva lääke ja mahdollisimman pieni annostus, jolla lapsi tai nuori saa lääkkeestä tarvitsemansa hyödyt, mutta jolla haittavaikutukset pysyvät kohtuullisina.

On tärkeää muistaa, että lääkkeet eivät yksistään ole ratkaisu ADHD:n hoitoon, vaan sen rinnalla käytetään myös muita keinoja.

Lääkehoitosuunnitelma on aina yksilöllinen, ja se tulee tarkistaa säännöllisesti lääkärin kanssa.

ADHD-lääkkeen vaikutus ja sivuvaikutukset

Lapsilla ADHD:n lääkehoidossa käytetään stimulanttien, kuten metyylifenidaatin, deks- ja lisdeksamfetamiinin, lisäksi atomoksetiinia ja guanfasiinia.

Tavallisimmin käytetyt ADHD-lääkkeet pidentävät dopamiini-nimisen aivojen välittäjäaineen vaikutusaikaa, mikä säätelee vireystilaa ja auttaa viestejä menemään eteenpäin aivoissa. Lääkkeiden käyttöön liittyy kuitenkin aina myös riski haittavaikutuksiin.

– Ruokahaluttomuutta, päänsärkyä, vatsakipua, ärtyisyyttä, mielialavaihtelua ja univaikeuksia, luettelee Aronen.

Haittavaikutukset ovat Arosen mukaan suositelluilla annoksilla kohtalaisen lieviä, mutta vakavampiakin vaikutuksia, kuten psykoosia tai itsetuhoisia ajatuksia voi myös esiintyä. Pitkäaikaisseurantatutkimuksia ADHD-lääkityksistä on vähän.

Arosen mukaan osalle lääkkeestä on selvää hyötyä, mutta yksilöllisiä eroja löytyy.

– Joillekin se voi aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, ja tiedän tapauksia, jolloin lääkkeen käyttö on niiden vuoksi haluttu lopettaa. Erityisesti nuoret eivät ole tunteneet olevansa omia itsejään lääkityksen aikana. Hyötyjä ja haittoja saadaan punnita tarkasti.

Osaa lääkkeistä voidaan tauottaa esimerkiksi lomilla ja käyttää kouluaikana. Osa lääkkeistä on tarkoitus ottaa säännöllisesti.

Tauon aikana saadaan muun muassa selville, onko lääke edelleen hyödyllinen  ja liittyvätkö mahdolliset haitat juuri kyseiseen lääkkeeseen.

– Lääkkeet eivät paranna ADHD:ta, mutta niillä voidaan parantaa keskittymiskykyä koulupäivän ajaksi. Lääkkeiden avulla lapsi jaksaa paremmin keskittyä tunnilla ja tehdä läksyt, sanoo Aronen.

Suomalaista tutkimusta stimulanttien väärinkäytöstä ei ole, mutta yhdysvaltalaisen katsauksen mukaan stimulanttilääkkeiden väärinkäytöstä raportoi 5–9 prosenttia peruskoulu- ja lukioikäisistä.

Lue myös: ADHD-lääkkeiden väärinkäyttö huolettaa nuorten vanhempia – lääkäri kertoo, keillä riski on korkein

Lääkettä eniten 9–13-vuotiaille pojille

ADHD-tutkimuksiin on mahdollista hakeutua neuvolan, kouluterveydenhuollon tai terveysaseman kautta. Diagnoosin ADHD:sta ja päätöksen lääkityksen aloittamisesta voi tehdä asiaan perehtynyt yleislääkäri.

– Joskus lääkkeisiin voidaan päätyä  psykososiaalisten tukitoimien puuttuessa. Koulussa se voi olla sitä, että ei ole resursseja toteuttaa pienryhmätoimintaa, jolloin ADHD-lapsen olisi parempi keskittyä.

Lasten ja erityisesti nuorten ADHD-lääkitysten määrässä on huomattavia alueellisia eroja. Yleisintä ADHD-lääkitys on harvaan asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa ja Lapissa.

Kelan rekisteritietojen mukaan ADHD-lääkehoito on kaikkein yleisintä 9–13-vuotiailla pojilla. Arosen mukaan on mahdollista, että ADHD jää välillä huomaamatta tytöillä, sillä heillä oireet liittyvät enemmän tarkkaamattomuuteen, eivätkä oireet välttämättä häiritse ympäristöä. Pojilla oireet ovat usein näkyvämpiä, kuten ylivilkkautta.

Tehdäänkö diagnooseja jo liikaa?

Todennäköisiä syitä ADHD-diagnoosien ja lääkehoidon lisääntymiselle ovat se, että ADHD osataan diagnosoida aiempaa paremmin. Myös hoitokäytännöt ovat muuttuneet.

ADHD:n toteaminen perustuu lääkärin tekemään oirepohjaiseen diagnoosiin, jossa avainasemassa on kokonaiskuvan hahmottaminen ja erotusdiagnostiikka.

– Siinä katsotaan, selittyvätkö oireet esimerkiksi muilla sairauksilla tai häiriöillä, liiallisella ruutuajalla tai liian vähäisellä unen määrällä. Lapsen kehityshistoria ja mahdolliset riskitekijät kuten perinnöllisyys selvitetään, sanoo Aronen.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin viidellä prosentilla lapsista on ADHD. Lisäksi kliinisen raja-arvon alle jääviä ADHD-oireilevia on noin viisi prosenttia. Suomessa joillakin alueilla ADHD-lääkkeitä käyttää jo noin 10 prosenttia pojista.

– ADHD:n esiintyvyys ei tutkimusten mukaan ole näin iso. Herää kysymys, tehdäänkö ylimääräistä diagnostiikkaa ja osataanko erotusdiagnostiikkaa tehdä huolellisesti, Aronen sanoo.

Lue myös: ADHD vai normaalia vilkkautta? Lastenpsykiatri kertoo, miten ADHD:n tunnistaa lapsella ja kuinka häiriöstä kärsivää lasta voi auttaa

Lähteet: Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori, Husin lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva Aronen, Käypähoito, Terveyskirjasto

Lue myös

Kommentit (7)

Mikä oli tämä yksi huolestuttava asia?

Suomessa ADHD diagnoosin saa vain lääkekokeilun kautta. Eli kun ensin todetaan oireet, sitten kokeillaan auttaako lääkitys. Ja sitten sitä käytetään kun muita tukitoimia ei riittävästi ole tarjolla. Koulussa on liian vähän avustavaa henkilökuntaa eikä opettajilla ole tietotaitoa noista muista tukitoimista. Vanhemmat uupuvat lapsen jatkuvaan ohjauksentarpeeseen (tarkoitan tällä siis ikätasoa alempaa suoriutumiskykyä) ja koulun kanssa taistelemiseen. Koulussa myös suhtaudutaan joskus niin, että kunnon lääkitys niin tukitoimia ei tarvita. Nykyään kouluissa on myös niin levotonta, että ylivirittyneet nepsy-oireiset lapset eivät pärjää siellä. Isot ryhmäkoot ja liiallinen itseohjautuvuuden vaatimus. Liian vähän aikuisia.

Se mihin ADHD saatetaan sekoittaa, on stressiperäinen oireilu lapsilla tai trauma oireet. Lapsia lääkitään Yhdysvalloissa ilman kunnollista erotus diagnoosia.ei otetaan huomioon vähävaraisuuden, hyväksikäytön ja väkivallan kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa lapseen pitkällä aikavälillä esiintyen esimerkiksi tarkkaamattomuutena ja impulsiivisuutena. Onko suomessa tälläinen virhetulkinta mahdollinen?

Artikkelissa sanottiin ADHDn ensisijaisena hoitomuotona olevan psykososiaalinenkuntoutus ja tukitoimet. Käytännössä lähes aina ADHDn ainoa hoito on lääkitys ja seuranta koululääkärillä, terveyskeksuksessa tai joissain tapauksissa lasten neuropsykiatrian klinikalla. Jotkut onnistuvat saamaan lapselle toimintaterapiaa tai muuta terapiaa. Tämäkin on kiinni lääkäristä ja kunnan/hyvinvointialueen ohjeistuksesta sekä rahoituksesta.
Tyttöjn ADHD jää aivan liian usein havaitsematta, on fakta. Ei epäilys tai arvailu. Tilastot ja monet asiantuntijat voivat vahvistaa asian.

Näin se on. Itse pyysin Apua kun tyttäreni oli 6vee, ettei hän joutuisi kouluun mennessään myllyyn johon monet joutuneet. Sairaanhoitajakäyntejä 5 ja olivat että ihan selvä keissi. Lääkäri teetti testit, piirrä ympyrä,kolmio jne. Ja käsitteitä. Missä kuvassa henkilö seisoo auton takana jne. Ja totes että ei ole mitään vikaa. Juu en älykkyyttä valittanutkaan… 2luokalla sitten hajos tilanteet käsiin. Uudet tutkimukset, lääkäri totesi adhd:n, lääkitys ja näkemiin. Ensimmäiset tukitoimet 11-vuotiaana tunteiden käsittelyryhmässä joka oli ihan..
Yhteenvetona vittu mitä paskaa!

Varmaan tämä: ADHD:n esiintyvyys ei tutkimusten mukaan ole näin iso. Herää kysymys, tehdäänkö ylimääräistä diagnostiikkaa ja osataanko erotusdiagnostiikkaa tehdä huolellisesti,

taisi olla tuo että diagnooseja tehdään jo mahdollisesti liikaa ja lääkkeitäkin sitten syödään liikaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X