Lastenreuma on mysteerisairaus, jonka syntymekanismia ei tunneta: ”Joskus diagnoosi saadaan vasta vuosien kuluttua”
Lääkäri kertoo, miten lastenreuma voidaan tunnistaa ja miten sairautta hoidetaan.
Lastenreuma on vähintään kuusi viikkoa kestävä niveltulehdus, jolle ei löydy muuta syytä ja joka todetaan alle 16-vuotiaalla lapsella.
Miten lastenreuma syntyy?
Lastenreuman syytä ei tunneta, kertoo lastenlääkäri ja -reumatologi Kati Markula-Patjas.
Sairautta ei voi ehkäistä. Se kuitenkin tiedetään, että perinnöllisyys ei ole ainoa syypää taudin puhkeamiselle.
– Geneettinen alttius yksinään ei riitä vaan jokin laukaiseva tekijä käynnistää immuunijärjestelmän toimintahäiriön, Markula-Patjas toteaa.
Mysteerin selvittämiseksi vaaditaan vielä paljon tutkimusta, mutta lääketieteessä on tehty jo joitain arvioita taudin kehittymisestä.
– Mahdollisiksi altistaviksi tekijöiksi on epäilty muun muassa varhaislapsuuden virus- ja bakteeri-infektioita, altistumista tupakoinnille sekä suoliston bakteeriflooran muovautumiseen liittyviä tekijöitä.
Miten lastenreuma oirehtii?
Keskeisiä oireita on yhden tai useamman nivelen turvotus, aamupainotteinen jäykkyys sekä usein myös kipu.
Lastenreuma jaetaan seitsemään eri alatyyppiin, oirekuva vaihtelee yksilöllisesti myös alatyyppien sisällä. Joistain oireista on helpompaa vetää johtopäätöksiä kuin toisista.
– Jos oireet ilmenevät aamupainotteisena jäykkyytenä tai ontumisena, selvinä nivelten turvotuksina, kipuna ja liikerajoituksina, diagnoosiin päästään yleensä nopeasti.
Diagnoosia usein vauhdittaa myös se, jos suvussa on taipumusta reumasairauksiin.
Nivelien kipu ja turvotus usein kuuluvat taudinkuvaan.
Kaikilla lastenreuma ei aiheuta nivelissä havaittavaa turvotusta tai edes kipua. Oireet voivat olla myös hyvin lieviä tai ilmaantua vähitellen.
– Tällöin sairautta ei välttämättä osata epäillä, ja diagnoosiin saatetaan päästä hitaammin, joskus jopa vasta vuosien kuluttua, Markula-Patjas sanoo.
Jotta lastenreumadiagnoosi voidaan virallisesti tehdä, niveloireiden on täytynyt kestää vähintään kuusi viikkoa.
Lastenreumaa ei pystytä toteamaan suoraan laboratoriokokeilla, joskin verikokeissa voi näkyä viitteitä sairaudesta. Jos kyseessä on lastenreuma, veren lasko eli punasolujen laskeutumisnopeus sekä CRP-arvo eli tulehdusta indikoiva valkuaisaine ovat usein koholla.
– Veriarvot voivat kuitenkin olla myös aivan normaalit, Markula-Patjas huomauttaa.
Reumatekijä ja tumavasta-aineet tutkitaan verestä. Ne molemmat ovat vasta-aineita, jotka ovat kehittyneet kehon omia proteiineja vastaan.
Lastenreuman hoito
Hoidon tavoitteena on, että oireet häviäisivät ja tulehdukset sammuisivat. On tärkeää varmistaa, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä normaalisti sairaudesta huolimatta.
Sairauden etenemistä voidaan estää vain lääkityksellä. Lastenreumaa sairastavaa lääkitään pitkälti samoilla valmisteilla kuin aikuisia reumapotilaita.
Joskus hoidon tueksi annetaan kortisonipistoksia.
Lastenreuman hoidossa on tärkeää huolehtia terveellisistä elämäntavoista. Rokotuksien on oltava ajan tasalla ja muiden mahdollisten sairauksien hoidossa huolellinen.
Nykyisen hoidon ansioista lastenreuma aiheuttaa enää harvoin merkittävää haittaa toimintakyvylle. Lastenreumasta voi parantua myös kokonaan.
– Vaikkei sairaudesta parantuisikaan, sen kanssa voi elää normaalia elämää. Tällöin lääkehoitoa jatketaan aikuisiällä, Markula-Patjas toteaa.
Lähteet: Terveyskylä, Reumaliitto, lastenlääkäri Kati Markula-Patjaan haastattelu
Jaa oma kokemuksesi