Lukihäiriö on riski lapsen itsetunnolle – Vanhemmilla on yksi helppo keino, jonka avulla lasta voi tukea
Ihminen voi olla kognitiivisesti hyvin taitava ja luova, vaikka hänellä olisi lukihäiriö. Toisaalta uskomus lukivaikeuden yhteydestä erityislahjakkuuteen ei pidä paikkaansa.
Noin 5– 0 prosentilla lapsista on vaikeuksia oppia sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa. Tätä oppivaikeutta kutsutaan lukivaikeudeksi. Usein käytetään myös termiä lukihäiriö tai dysleksia.
Vaikeuksia voi olla kirjainten ja äänteiden oppimisessa, lukemisen ja kirjoittamisen tarkkuuden kehityksessä ja lukemisen sujuvoitumisessa. Joskus myös luetun ymmärtäminen on vaikeaa.
Lukivaikeus on merkittävä riski lapsen itsetunnolle. Tutkimukset osoittavat, että lukihäiriö voi lisätä myös lasten ja nuorten ahdistuneisuutta.
Kun lapsella on vaikeuksia lukemisen kanssa, vanhemman tärkein tehtävä on olla hänelle henkisenä tukena ja motivaattorina.
– Vanhempi voi esimerkiksi sanoittaa taitojen pientäkin edistymistä ja tarjota hauskoja hetkiä kirjojen parissa. Lukemaan oppiminen on monelle työlästä. Oppimista auttaa, kun kirjojen ja tarinoiden maailma on tuttu, kannustaa professori Minna Torppa Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitokselta.
Lue myös: Lukeminen kehittää lasta kielellisesti ja lisää empatiakykyjä
Lukivaikeus ei ole kaikilla samanlainen. Joskus sen taustalla oleva pulma on erityisesti kielellisen materiaalin prosessointinopeuden hitaus.
– Lukemisen hitaus ja oikeinkirjoituksen virheet ovat Suomessa lukivaikeuden yleisimmät piirteet. Luetun ymmärtäminen saattaa kuitenkin onnistua hyvin. Jotkut lukevat hitaasti, mutta ymmärtävät lukemaansa erinomaisesti. Toiset taas lukevat nopeasti, mutta luetun ymmärtämisessä ja muistamisessa on vaikeutta, Torppa kertoo.
Lukihäiriö voi muuttaa muotoaan iän mukana
Puolet lapsista oppii lukemisen ja kirjoittamisen alkutaitoja ennen kouluikää tai ekaluokan ensimmäisten kuukausien aikana. Sujuva lukeminen on lukutaidon seuraava askel. Jos lapsella on lukivaikeus, lukemaan oppiminen ja lukutaidon sujuvoituminen on hitaampaa.
Lukivaikeus huomataankin yleensä koulussa alaluokilla, kun lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on vaivalloista.
Joskus lukihäiriö havaitaan paljon myöhemmin, esimerkiksi vasta yläkoulussa tai lukiossa, kun lukunopeus ei kehitykään muiden tahdissa, vaan jää hyvin hitaaksi.
Jos lapsi pärjää hyvin koulussa, hankaluudet saattavat jäädä helpommin huomaamatta.
Torpan mukaan eräässä tutkimuksessa havaittiin, että noin 50 prosenttia lukivaikeuksista on pysyviä. Osalla lukihäiriö muuttaa muotoaan iän karttuessa. Toinen 50 prosenttia lukivaikeuksista on myöhään ilmeneviä, hiljalleen paranevia tai kompensoituvia.
– Tutkimuksissa on noussut esiin kahdeksasluokkalaisia, joiden lukunopeus on samalla tasolla kuin kakkosluokkalaisilla. Teknistä lukutaitoa olisi hyvä testata joka luokka-asteella, jotta myöhemmin ilmenevät lukivaikeudet voidaan tunnistaa.
Jos lapsella on lukivaikeus, tarkkaavaisuushäiriö tai muita oppimisvaikeuksia, hän voi pyynnöstä saada kokeissa lisää vastausaikaa.
Mitkä merkit voivat ennustaa lukivaikeutta?
Ennen kouluikää lukivaikeutta saattaa ennustaa se, että lapsen on vaikea ymmärtää puhetta tai tunnistaa sanojen äänteitä. Esikouluiässä kirjainten oppiminen on usein vaikeaa.
Lukihäiriö on geneettisesti periytyvää. Sille altistavia tekijöitä ovat myös keskosuus, tarkkaavaisuushäiriö tai äidin tupakointi ja päihteiden käyttö raskauden aikana. Lukivaikeus yhdistyy usein tarkkaavaisuushäiriöön ja matematiikan oppimisvaikeuksiin.
– Myös kasvuympäristö ja äidinkieli vaikuttavat luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen. Jos lapsi opettelee lukemaan muulla kuin omalla äidinkielellään ja hänellä ei ole lainkaan kirjoja saatavilla omalla kielellään, on vaikea määritellä, onko kyse lukivaikeudesta vai ympäristötekijöistä.
Lukivaikeudessa on kyse erilaisesta pulmasta kuin kielellisissä erityisvaikeuksissa, joita seulotaan neuvolan 5-vuotistarkastuksessa Lumiukko-testillä. Lumiukko-testi testaa kielen kehityksen viivästymistä ja puheterapian tarvetta.
– Tuottavan puheen kehityksen viive ei ole tutkimusten mukaan lukivaikeuden ennusmerkki, mutta puheen ymmärtämisen vaikeuksien on havaittu ennustavan pulmia luetun ymmärtämisessä.
Ruoki lapsen lukumotivaatiota
Minna Torppa painottaa, ettei luku- ja kirjoitustaidon kehittymisestä pitäisi huolestua, ei varsinkaan ennen kouluikää. Lukutaidon oppimisessa kodin tuen ydin on lapsen lukumotivaation tukeminen.
Kun perhe käy yhdessä kirjastossa ja lapselle luetaan tarinoita, motivaatio lukemista kohtaan kasvaa ja lapsen kuuntelemisen taito saa harjoitusta.
– Jokapäiväinen puhekielemme on yleensä köyhää verrattuna kirjojen kieleen. Tarinoita kuuntelemalla ja lukemalla lapsi oppii rikkaamman kielen, Torppa sanoo.
Suomessa tehdään hyvin vähän lukivaikeusdiagnooseja. Lukihäiriö tunnistetaan koulussa opettajien ja erityisopettajien yhteistyöllä. Koska tukea ja kuntoutusta on hyvin tarjolla koulupäivän aikana, diagnoosia ei välttämättä tarvita.
Suomessa erityisopetusta annetaan paljon, noin kolmannes alakoululaisista käy erityisopetuksessa jossakin oppiaineessa.
Lukihäiriö ei ole yhteydessä älykkyyteen
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet eivät ole yhteydessä älyllisiin vaikeuksiin. Ihminen voi olla kognitiivisesti hyvin taitava ja luova, vaikka hänellä on lukihäiriö. Esimerkiksi monilla kirjailijoilla, tutkijoilla, yrittäjillä ja urheilijoilla on lukivaikeus.
Väitteet, että lukivaikeus olisi yhteydessä erityislahjakkuuteen, eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Tätä ei ole pystytty koontitutkimuksissa osoittamaan.
Monesti lukivaikeuksien kanssa kamppaileva kehittää iän myötä oman tapansa oppia, ajatella ja tehdä. Hän saattaa esimerkiksi suunnitella tekstin ajatuksissaan ennen kun kirjoittaa sen tai tehdä oppikirjoista itselleen sopivia versioita. Joskus oma tapa tehdä ja ajatella on niin ainutlaatuinen, että se herättää kiinnostusta toisissa ihmisissä ja johtaa hyvään elämänuraan.
Lue myös: Kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon vähintään kolmella eri tavalla
Kommentit (1)
Yläkoulussa nykyisin iso määrä oppilaita ”jää kiinni” testissä. Suurimmalla osalla tekninen lukutaito on hyvä. Tasoa tiputtaa hitaus lukemisessa. Väitän vuosien kokemuksella, että ison joukon kohdalla kyse ei ole lukivaikeuden kasvusta, vaan nyt on alkanut näkyä se, että lapset ja nuoret eivät enää lue pidempiä tekstejä, eivätkä jaksa keskittyä tekstin lukemiseen. Kehitys on todella huolestuttavaa.