Kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon vähintään kolmella eri tavalla, osoittaa tuore suomalaistutkimus
Tutkijat alkoivat tarkkailla 2-vuotiaita lapsia, ja lasten kasvettua 15-vuotiaiksi tulos oli selvä. Yhdessä lukeminen on tärkeää jo hyvin varhaisessa iässä.
Uusi suomalaistutkimus vahvistaa, että pohja lapsen lukutaidolle kehittyy jo vuosia ennen koulun aloittamista.
Jyväskylän yliopisto toteutti pitkittäistutkimuksen, joka osoitti, että kodin lukuympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon monin tavoin. Pitkittäistutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa seurataan samoja henkilöitä usean vuoden ajan.
Tutkijat seurasivat samoja lapsia 2-vuotiaasta 15-vuotiaiksi. Tänä aikana lasten sanavaraston laajuutta, kirjainten ja äänteiden oppimista sekä lukutaitoa mitattiin. Lisäksi lasten vanhemmat kertoivat kyselylomakkeella kodin lukuympäristöstä sekä lastensa innokkuudesta lukemiseen.
Sanavarasto ennustaa lukutaitoa
Jotta lapsen kielelliset taidot voivat kehittyä, kaikenlainen lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on tärkeää. Kirjanlukutilanne on erityisen tärkeä kielellisen kehityksen kannalta, toteaa professori Minna Torppa Jyväskylän yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.
– Kirjanlukutilanteessa käytetyn kielen on havaittu olevan sanastoltaan ja rakenteeltaan monipuolisempaa kuin tavallisessa arjen vuorovaikutustilanteessa. Lisäksi vanhemman ja lapsen yhteinen hetki mahdollistaa turvallisen tilanteen, jossa voi kysyä esimerkiksi vieraista sanoista ja keskustella luetusta lasta kiinnostavalla tavalla.
Lue myös: Voisiko tämä olla perheesi uusi viikkorutiini? Kehittää lasta kielellisesti ja lisää empatiakykyjä
Tutkimuksen mukaan yhteinen lukeminen on merkityksellistä hyvin varhaisesta iästä alkaen. Jo 2-vuotiaiden lasten kanssa lukeminen ennusti, että lapsen sanavarasto kehittyy nopeammin.
Sanavarastolla puolestaan on paljon vaikutusta lukutaidon kehityksessä.
– Lasten sanavarasto kehittyy tutkitusti nopeammin, jos vanhemmat lukevat usein kirjoja heidän kanssaan, kertoo Torppa.
Kodin lukuympäristön vaikutukset
Tutkimuksen mukaan kodin lukuympäristö vaikuttaa lukutaitoon vähintään kolmella eri tavalla.
Kirjojen lukeminen yhdessä lasten kanssa tukee paitsi kielellistä kehitystä, myös motivaatiota omaehtoiseen lukemiseen. Nämä molemmat tukevat lukutaidon kehitystä.
Kirjaimiin ja kirjoihin tutustuminen varhain tukee peruslukutaidon kehittymistä.
Toinen vaikutus on se, että tutustuminen kirjoihin ja kirjaimiin jo ennen kouluikää tukee peruslukutaidon kehitystä, joka puolestaan on edellytys luetun ymmärtämisen kehitykselle.
Kolmanneksi yhdessä lukeminen ennakoi lapsen lukuintoa.
– Vaikka lapsi osaakin jo itse lukea, ei yhteistä lukemista kannata lopettaa kouluunmenon jälkeen. Yhteinen lukeminen ja lapsen oma lukuinnostus 2.–3. luokilla ennustivat parempaa menestymistä PISAn lukutaitotehtävissä 9. luokalla, sanoo Torppa.
Lukivaikeuden riski kaipaa erityistä huomiota
Kielellisten taitojen tukemisesta on erityisen paljon hyötyä, jos lapsella on kohonnut lukivaikeusriki.
Professori Minna Torpan mukaan erityisesti näiden lasten kohdalla yhteinen lukeminen vanhemman kanssa ennakoi hyvää luetun ymmärtämisen taitoa vielä 15-vuotiaana.
– Vaikka peruslukutaidon oppiminen on osalle lapsista vaikeaa ja lukeminen voi jäädä hitaammaksi, voivat luetun ymmärtämisen taidot kehittyä hyviksi etenkin, jos kielellisissä taidoissa ei ole pulmia.
Professori korostaa, että lukutaidossa on kyse muustakin kuin kirjojen lukemisesta. Luetun ymmärtäminen on välttämätöntä oppimiselle sekä yleisesti arjessa selviytymiselle.
Lue myös: Lukemaan oppiminen: Lapselle jutteleminenkin edistää lukutaidon kehittymistä
Jaa oma kokemuksesi