Tuhkarokko on maailman tarttuvimpia virustauteja – Suomessakaan ei olla epidemioilta täysin turvassa, koska kaikki eivät ota rokotetta
Tuhkarokko itsessään on lievä tauti, mutta sen lisä- ja jälkikomplikaatiot tekevät siitä vaarallisen etenkin pikkulapsille.
Tuhkarokko leviää Euroopassa hälyttävän voimakkaasti, varoittaa Maailman terveysjärjestö WHO. Vuonna 2023 todettiin WHO:n mukaan 41 Euroopan maassa 42 200 tuhkarokkotartuntaa, kun vuonna 2022 tartuntoja oli vain 941.
Tuhkarokko on yleisinfektio eli koko kehon tulehdustila, jonka aiheuttaa paramyksovirus. Koska tautiin ei ole olemassa lääkettä, siltä suojaa ainoastaan rokote.
Ilman rokotusta tuhkarokko on erittäin tarttuva tauti. Se tarttuu sekä kosketuksen että ilman välityksellä, eikä hyvä käsihygienia auta estämään sen leviämistä. Oireet ilmaantuvat noin 9–11 päivän kuluttua tartunnasta.
Näin tuhkarokko oireilee
Ensioireiden eli kuumeen, nenän vuotamisen ja silmien punoituksen jälkeen alkaa ihottuma, joka ilmestyy 3–5 päivän kuluessa. Ihottuma on punaläiskäistä. Sitä ilmestyy ensin korvien, kaulan ja otsan seudulle, mistä se leviää vartalolle ja raajoihin.
Ihottuma kestää noin viikon. Tauti tunnistetaan ihottuman perusteella, mutta koska sen voi sekoittaa vihurirokkoon tai lääkeaineallergiaan, on diagnoosi varmistettava vasta-ainetestillä.
Toipuminen alkaa muutaman päivän kuluttua ihottuman paranemisesta. Sairastunut on tämän koko ajan erittäin herkästi tartuttava, koska keho erittää virusta runsaasti.
Vaikka tuhkarokko itsessään on yleensä lievä ja itsekseen paraneva sairaus, liittyy siihen vakavien komplikaatioiden riski. Tavallisimpia tuhkarokon lisä- tai jälkitauteja ovat välikorvatulehdus ja keuhkokuume. Vakavin komplikaatioista on aivotulehdus, jonka saa noin yksi tuhannesta sairastuneesta.
– Tuhkarokkoon liittyvät komplikaatiot ovat kaikista yleisimpiä pienillä lapsilla ja aikuisilla, toteaa lastentautien erikoislääkäri Sari Törmänen.
Hoitoon on hakeuduttava aina, jos epäilee tuhkarokkoa itsellään tai lapsellaan.
Tuhkarokko lapsella
Tautiin ei ole olemassa lääkettä. Tuhkarokkorokotus on osa MPR-rokotetta, joka annetaan lapsena. Ennen rokotusten käyttöönottoa jokainen sairasti tuhkarokon lapsuudessaan.
WHO arvioi, että pelkästään 2000-luvulla rokotukset ovat maailmanlaajuisesti pelastaneen noin 17 miljoonan lapsen hengen. Tuhkarokko on edelleen lapsille suuri uhka köyhissä maissa, joissa rokotesuoja ei ole riittävä.
Tuhkarokko on erityisen vaarallinen tauti aivan pienille ja rokottamattomille lapsille, kertoo Törmänen.
– Pienillä lapsilla vakavan taudinkuvan riski on aikuisia suurempi, koska heidän immuunipuolustuksensa on vielä kehittymätön.
Tautia ehkäisevät ainoastaan rokote ja jo kertaalleen sairastettu tuhkarokko, joka antaa pysyvän immuniteetin. Näistä kahdesta vain rokote on turvallinen tapa suojautua.
MPR-rokote, joka suojaa myös tuhkarokolta, on maksuton. Se annetaan lapsille kahdessa erässä: ensimmäinen annos 12–18 kuukauden iässä ja toinen kuusivuotiaana.
Rokotteen suojateho on hyvä, ja se ehkäisee tehokkaasti myös jälkitauteja. Rokotettu henkilö ei tartuta tautia eteenpäin, vaikka sairastuisi siihen itse.
Tuhkarokko raskaana olevalla
Tuhkarokon mukanaan tuomat komplikaatiot ovat yleisempiä raskaana olevilla kuin muilla aikuisilla. Tuhkarokko raskaana voi johtaa keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen tai sikiön kohdunsisäiseen kuolemaan.
Tuhkarokko ei kuitenkaan aiheuta elinvaurioita sikiölle.
Tuhkarokkoepidemioita on aika ajoin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastosta selviää, että tuhkarokkoa esiintyy Suomessakin aika ajoin. Tautia sairastavat vuosittain rokottamattomat henkilöt. Rokotuksen saanut henkilö sairastuu vain, jos altistus on vahva ja kestää pitkään.
Jotta maa pysyisi vapaana taudista, pitäisi rokote antaa 95 prosentille syntyvistä lapsista. Suomessa se toteutuu keskimäärin, mutta alueellisia eroja on. Päijät-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla rokotesuoja on alle 95 prosenttia.
Vuonna 2020 Euroopan useassa maassa oli tuhkarokkoepidemioita, jolloin sairastuneita oli yhteensä yli 12 000. Tuolloin Suomessa ilmeni neljä tapausta, joista jokainen todettiin rokottamattomalla henkilöllä.
Lähde: Terveyskirjasto, THL, lastentautien erikoislääkäri Sari Törmäsen haastattelu
Jaa oma kokemuksesi