Vilja-allergia saattaa aiheuttaa salakavalia oireita – Näin tunnistat vaivan
Vilja-allergia ei ole sama asia kuin keliakia, vaikka moni niin luulee. Viljalle voi allergisoitua jopa hengenvaarallisesti.
Vilja-allergialla tarkoitetaan yleensä vehnä-ohra-ruisallergiaa, joka on tavallisin vilja-allergia. Vilja-allergiselle oireita aiheuttavat viljan proteiinit eli valkuaisaineet.
Moni käyttää vehnä-ohra-ruisallergiasta myös nimeä vehnäallergia, koska edellä mainitut gliadiiniviljat ovat lajiopillisesti lähellä toisiaan ja yleisimpänä arjessa niistä esiintyy vehnä. Ilahduttavasti vehnä-ohra-ruisallergia on pikkulapsilla nykyään aiempaa harvinaisempi, muttei täysin kadonnut.
Vilja-allergia paranee usein iän myötä
Vilja-allergia ilmenee yleensä imeväisiässä, kun vauva alkaa saada viljoja ensimmäisiä kertoja, yleensä puuron kautta.
Vilja-allergian toteaminen etenee hyvin samalla tavalla esimerkiksi maitoallergian kanssa: ensin vältetään epäiltyä allergisoivaa ruoka-ainetta 2–4 viikon ajan, minkä jälkeen lääkärin vastaanotolla tehdään altistus kyseiselle aineelle. Jos oireet palaavat selkeinä altistuksen yhteydessä, on kyseessä vilja-allergia.
– Viljojen välttämis-altistuskoe toteutetaan aina valvotusti lastenlääkärin tai allergologin vastaanotolla, koska viljojen osuus imeväisikäisen ravinnossa on suuri, lastenallergologian dosentti Marita Fallström huomauttaa.
Vilja-allergia sekoitetaan monesti keliakiaan, vaikka kyseessä on eri vaiva. Vilja-allergiassa tietty vilja, yleensä vehnä, ohra tai ruis, aiheuttaa joko välittömiä tai viivästyneitä suoli- tai iho-oireita, harvoin hengitystieoireita. Keliakia on sen sijaan autoimmuunisairaus, jossa viljojen gluteeni vaurioittaa ohutsuolta ja aiheuttaa esimerkiksi pitkittynyttä ripulia ja vatsakipua.
Vilja-allergiasta kertoo allerginen reaktio ja välttämis-altistuskoe, kun taas keliakia todetaan laboratoriokokeilla sekä suoliston tähystyksellä.
– Vehnä-ohra-ruisallergialla on hyvä paranemisennuste. Keliakia sen sijaan edellyttää elinikäistä gliadiiniviljojen välttämistä, Fallström toteaa.
Suhtautuminen lasten ruoka-aineallergioihin on muuttunut
Vehnä-ohra-ruisallergiaa ilmeni aiemmin noin 0,5 prosentilla väestöstä, mutta sen yleisyys on vähentynyt viime vuosina huomattavasti aiemmasta. Samaa ei ole havaittu esimerkiksi maitoallergian kohdalla.
Lasten ruoka-aineallergioihin suhtautuminen on muuttunut viime vuosikymmeninä täysin. Fallströmin mukaan muutosta on edesauttanut laajentunut tutkimustyö ja ymmärrys sekä kansallisen allergiaohjelman ihmisiin lisäämä rohkeus.
Koska viljat ovat niin keskeinen osa ravintoa, on vehnä-ohra-ruisallergiassa hoitona vain niiden määräaikainen välttö ja korvaavien viljojen käyttö – ei suinkaan viljojen täysi välttäminen. Korvaavia viljoja ovat esimerkiksi kaura, riisi, maissi, hirssi ja tattari.
– Tiede kertoo, että pieni määrä monia eri ruoka-aineita on allergologisesti paljon parempi kuin tarkka välttöruokavalio, jossa parin ruoka-aineen määrät nousevat suuriksi. Lievät iho- tai suolioireet ovat todella tavallisia, ja ne liittyvät allergiaan harvemmin.
Yleensä vilja-allergia väistyy kouluikään mennessä.
Suolen tottumattomuus ei vielä tarkoita vilja-allergiaa – näin tunnistat oireet
On yleistä, että vilja-allerginen lapsi saa pieniä oireita jo kokeillessaan viljoja ensimmäistä kertaa. Kaikki oireilu ei kuitenkaan tarkoita, että lapsella olisi vilja-allergia: kiinteiden ruokien aloituksen alkuvaiheessa oireet johtuvat useimmiten siitä, että suoli vielä totuttelee uuteen ruoka-aineeseen.
– Suolen pitää oppia vastaanottamaan pieniä määriä uusia proteiineja. Kun suoli vähän mietiskelee, mitä tämä uusi aine on, on tavallista, että vatsa kipristää ja menee löysälle tai tulee iho-oireita. Aivan kuten lapsi oppii syömään lusikallakin harjoiteltuaan tarpeeksi monta kertaa, samoin suolen pitää saada oppia ja tottua, Fallström kuvailee.
Useimmiten vilja-allergia näkyy iholla tai suolisto-oireina. Yleisimmät oireet ovat iho-oireita, kuten atooppista ihottumaa ja nokkosrokkopaukamia. Suolisto-oireita voivat olla pulauttelu, oksentelu, ilmavaivat, ripuli tai ummetus.
Lisäksi voi esiintyä hengitystieoireita, kuten limaisuutta, yskää, hengitysvaikeuksia ja astmaa. Niitä on kuitenkin ruoka-aineallergian yhteydessä iho- ja suolioireiden lisäksi alle 10 prosentilla allergikoista.
Anafylaksiariskisen vehnäallergian siedätys on ollut heikkoa
Vilja-allergia voi aiheuttaa anafylaksiariskin. Anafylaksialla tarkoitetaan vaikeinta, mutta erittäin harvinaista ruoka-allergian oiretta. Siinä todetaan nopeasti oireita useammasta elinjärjestelmästä (iho, suoli, hengitys, verenkierto). Aluksi voi ilmentyä esimerkiksi kämmenten ja päänahan kutinaa, ihon punoitusta tai laajaa nokkosrokkoa, limakalvoturvotusta ja hengenahdistusoireita.
Kaikkien on hyvä tietää, että anafylaksia on hengenvaarallinen oire ja ainoa hoito siihen on nopeasti lihakseen pistettävä adrenaliini. Lapsilla anafylaksiaa aiheuttavat yleensä maito, kananmuna, pähkinät tai vehnä.
– Anafylaksiariskisessä vehnäallergiassa ruokasiedätys ei ole toiminut yhtä onnistuneesti kuin esimerkiksi maitoallergiassa. Anafylaksian jälkeen tulee aina soittaa hätänumeroon ja hakeutua päivystysseurantaan, sillä osalla anafylaksia palautuu uudestaan muutaman tunnin latenssivaiheen jälkeen, Fallström huomauttaa.
Joskus imeväisikäisellä lapsella voi myös tulla poikkeuksellisen voimakasta oksentamista 2–4 tunnin kuluessa viljojen nauttimisesta. Kyseessä on vaikein ja huonosti tunnettu ruoka-allergian suolisto-oireen muoto FPIES, joka myöskin onneksi ohittuu yleensä kolmen vuoden ikään mennessä.
Lue myös: FPIES saa Liljan, 4, oksentelemaan rajusti tuntikausia
Kaurallekin voi olla allerginen – se on kuitenkin harvinainen vilja-allergia
Kaurallekin voi olla allerginen, mutta kaura-allergia on vehnää, ohraa ja ruista harvinaisempaa. Kaura poikkeaa rakenteellisesti muista edellä mainituista viljoista, koska se ei ole gliadiinivilja kuten vehnä, ohra tai ruis, jotka ovat hyvin toistensa kaltaisia.
– Satunnaisesti tapaa myös kauralle allergisia, mutta se on hyvin erityyppinen allergia. Kaura saattaa allergisoida esimerkiksi vain muutaman kuukauden tai puoli vuotta sen käyttöönoton yhteydessä, Fallström selventää.
Käytännössä ei ole olemassa ruoka-ainetta, joka ei aiheuttaisi allergiaa. Kaikelle sille voi periaatteessa allergisoitua, mitä ruokavalioon kuuluu. Valtaosa ruoka-allergioista on kuitenkin lieviä ja yleensä kolmeen ikävuoteen mennessä ohittuvia.
Jos imeväisikäisellä, eli alle 1-vuotiaalla, ilmenee vaikeaa atooppista ihottumaa, tulee selvittää mahdollista ruoka-allergiaa sen taustalla.
Lastenallergologian dosentti Marita Fallström työskentelee PK-seudun Mehiläisessä sekä Tays allergiakeskuksessa.
Lähteet: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, Terveyskirjasto
Jaa oma kokemuksesi