Miten lapsen saa tarttumaan koulukirjoihin? Opinto-ohjaajat paljastavat parhaat vinkkinsä
Jäivätkö läksyt taas tekemättä? Erityisesti yksi kotiläksyjen tyyppi aiheuttaa nuorisolle haasteita.
Yläkouluun siirryttäessä koulunkäynti muuttuu: kutakin ainetta opettaa aineenopettaja ja läksyjä saattaa tulla yhtäkkiä paljon enemmän kuin alakoulussa. Erityisesti haasteeksi saattavat nousta lukuläksyt, jotka nuoren mielestä eivät tunnu läksyiltä ollenkaan.
– Se on yläkoululaiselle opettelun paikka, kun jokaisesta aineesta tulee käytännössä päivittäin lukuläksyjä, opinto-ohjaaja Tiina Takalammi keravalaisesta Sompion koulusta sanoo.
Lukuläksyjen ideana on, että koealuetta luetaan vähitellen. Kun aihetta kertaa useamman kerran, opeteltavat asiat painuvat pitkäkestoiseen muistiin. Toisinaan kokeita on myös useampi viikossa, jolloin lukuläksyjen säännöllinen tekeminen helpottaa viimeisten iltojen stressiä.
Rutiinit kuntoon ja kuulokkeet käyttöön
Mutta mitä vanhemmat voivat tehdä, jos nuori sivuuttaa lukuläksyt? Opinto-ohjaaja Tiina Takalammi kannustaa luomaan läksyjen tekemiselle rutiinin ja säännöllisen päivärytmin.
– Milloin läksyt tehdään? Milloin lukuläksyt tehdään?
Jotta oppilas jaksaa opiskella koulussa, tehdä kotona lukuläksyjä ja oppia asioita, ensimmäisenä kannattaa perheessä keskustella riittävän unen saamisesta. Läksyjen kilpailijana nuorilla on kännykkä, some ja tietokonepelit. Myös tämän takia rutiinit ovat läksyjen teossa tärkeitä.
Takalammi vinkkaa myös oppikirjojen äänikirjasovelluksista, joiden avulla lukuläksyt voi kuunnella. Tapa sopii erityisesti heille, jotka oppivat kuuntelemalla. Aineenopettajat yleensä neuvovat oppilaita lataamaan sovellukset, mutta vanhemmat voivat tarkistaa, että näin on oikeasti tapahtunut.
– Jos nuori on koulupäivän jälkeen kovin väsynyt, voi läksyt olla helpompi tehdä kuuntelemalla kuin lukemalla. Samalla voi vaikka pötkötellä tai pyöritellä käsissään stressilelua, Takalammi sanoo.
Myös hyvien oppilaiden ongelma
Lukuläksyjen tekeminen saattaa olla ongelma myös ”hyville oppilaille”. Lukuläksyalueet ovat vielä yläkoulussa suhteellisen suppeita, jolloin oppilaat eivät koe, että niiden tekeminen olisi tarpeellista. He uskovat pärjäävänsä kokeissa, kunhan kuuntelevat tunneilla ja tekevät annetut tehtävät.
– Harva meistä aikuisistakaan tekee turhaa työtä, jos kokee, ettei siitä ole mitään hyötyä, Takalammin kollega Johanna Yli-Koski-Vellonen toteaa.
Oppilaita siis hyödyttäisi, että lukuläksyihin liittyisi joku konkreettinen tehtävä, jolloin nuori ainakin vilkaisi tekstiä. Toisaalta toisille oppilaille läksyistä voisi tulla silloin paljon haastavampia.
Tarpeeksi pieniä tavoitteita
Liikaa eivät vanhemmat voi kuitenkaan nuortensa koulunkäynnistä kantaa huolta, sillä koulun tarkoituksena on, että nuoret oppivat itsenäisyyttä. Koulu opettaa nuoria kantamaan vastuuta. Jos aikuinen aina huolehtii siitä, milloin kokeet ovat tulossa ja onko lukuläksyt varmasti tehty, voi nuoren oma aktiivisuus kärsiä.
Murrosikäisellä saattaa olla hetkellisiä vaikeuksia motivoitua koulunkäyntiin, kun keho ja mieli ovat myllerryksessä. Silloin nuorelle voi poikkeuksellisesti tarjota ulkoisia motivaation lähteitä, kuten vaikka palkitsemalla jostain tietystä koearvosanasta. Mutta silloinkin kannattaa pitää huolta, etteivät tavoitteet ole liian isoja, vaan ne kannattaa pilkkoa pienemmiksi osatavoitteiksi.
– Joskus on käynyt esimerkiksi niin, että vanhemmat ovat luvanneet keskiarvon nostamisesta nuorelle palkkioksi esimerkiksi mopoauton. Hyvää tarkoittava tavoite kääntyy nuorelle tuskastuttavaksi stressin lähteeksi, mikä on haitallisempaa kuin se, että motivaatio koulunkäyntiin ei olisi paras mahdollinen, opinto-ohjaaja Yli-Koski-Vellonen kertoo.
– Yläkouluikäiset nuoret elävät hetkessä, joten liian kauaskantoisia tavoitteita ei heille kannata antaa, Takalammi vahvistaa.
Lue myös: Miten auttaa lasta tekemään läksyt? 8 kysymystä ja vastausta
Jaa oma kokemuksesi