Lapsi 27.12.2023

Tutkimus: Nämä puutteet tiloissa aiheuttavat keskeisiä ongelmia suomalaisissa päiväkodeissa

Tutkijat selvittivät arkkitehtien kanssa päiväkotien melutasojen vaikutuksia lasten ja henkilökunnan hyvinvointiin.

Teksti
Toimitus
Kuvat
iStock

Päiväkotien ja koulujen tilaratkaisuista on keskusteltu aktiivisesti viime aikoina. Meteli on nostettu esiin merkittävänä ongelmana etenkin avoimiin oppimistiloihin liittyen. Melu on tunnetusti stressitekijä, ja pitkäaikainen stressi voi olla haitallista sekä oppimiselle että yksilön hyvinvoinnille.

Kouluihin verrattuna päiväkotiympäristöt ovat erityisen meluisia, mikä voi lisätä henkilökunnan ja lasten kuormitusta. Vaikka meluun ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta on tehty jonkin verran koulumaailmassa, varhaiskasvatuksessa aihetta on tutkittu vain vähän.

Nyt Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet arkkitehtien kanssa päiväkotien melutasojen vaikutuksia lasten ja henkilökunnan hyvinvointiin.

Tutkimuksessa selvisi, että meluisimmissa päiväkotiryhmissä henkilökunta raportoi enemmän äänenkäytön oireita kuten äänen käheyttä tai kurkkukipua.

– Kun melutasot nousevat korkeiksi, henkilökunta joutuu korottamaan ääntään saadakseen sen kuuluviin. Tämä näkyy äänen käytön oireina, jotka ovat yleisiä päiväkotien henkilökunnalla, toteaa hankkeen päätutkija, yliopistonlehtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta.

Ongelmana liian suuret ryhmäkoot ja äänen leviäminen avoimissa tiloissa

Henkilökunnan haastatteluissa selvisi, että eniten ongelmia melun kannalta aiheuttivat liian suuret ryhmäkoot, tilojen heikko äänen eristävyys, kaikuisuus ja äänen leviäminen avoimissa tiloissa.

– Erityisen ongelmalliseksi koettiin läpikulku ryhmätiloissa ja se, että useat ryhmät käyttivät samaa avointa tilaa, mikä hankaloitti päivien suunnittelua ja sujuvuutta, arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto JKMM Arkkitehdeistä kertoo.

Henkilökunta toivoi tiloihin parempia ratkaisuja äänen eristävyyteen, mahdollisuutta pienryhmille sopiviin suljettuihin jakotiloihin sekä akustoivien materiaalien, kuten pehmeiden pintojen, mattojen ja verhojen käyttöä.

Ryhmän mitatun melutason tai kaikuisuuden ei havaittu olevan yhteydessä henkilökunnan tai lasten psyykkiseen hyvinvointiin.

– Myös monet muut tekijät kuin melun taso voivat kuitenkin vaikuttaa ääniympäristön koettuun kuormittavuuteen, ja lisäksi melutasojen erot eri ryhmissä saattoivat olla liian pieniä tulosten löytämiseksi, Martikainen sanoo.

Etenkin äänen leviäminen avoimissa tiloissa voi aiheuttaa ongelmia.

– Erityisen häiritseväksi voidaan kokea esimerkiksi melu, johon itsellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia, esimerkiksi toisista ryhmistä kantautuvat äänet, kuten haastatteluissa havaittiin, Martikainen toteaa.

Tutkimukseen osallistui seitsemän päiväkotiryhmää viidestä päiväkodista eri puolilta Suomea.

Lue myös: Päiväkotiarki on lapselle syystäkin kuormittavaa – päivät ovat usein vanhemman työpäivää pidempiä

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X