Syntymäkuukausi voi vaikuttaa elämään monin tavoin – 7 tutkittua asiaa, joilla on yhteyttä syntymäkuukauteen
Tiettynä kuukautena syntyminen lisää erilaisten ilmiöiden todennäköisyyttä. Listasimme 7 asiaa, joihin syntymäkuukausi voi vaikuttaa.
Syntymäkuukausi ei ainoastaan vaikuta horoskooppimerkkiin, vaan sillä voi olla yllättäviä yhteyksiä monenlaisiin ilmiöihin. Se, missä kohtaa vuotta lapsi on syntynyt, voi vaikuttaa muun muassa unirytmin oppimiseen sekä siihen, miten hän menestyy koulussa.
On hyvä muistaa, että syntymäkuukauden lisäksi monilla muillakin asioilla, kuten lapsen temperamentilla ja vanhempien koulutustaustalla, on paljon merkitystä. Tiettynä aikana syntyminen ainoastaan lisää ilmiöiden todennäköisyyttä, ei määritä lapsen tulevaisuutta.
1. Unirytmin oppiminen voi viivästyä, jos lapsi syntyy kesä- tai syyskuukausina
Suomalaisen tutkimuksen mukaan unirytmin kehitys viivästyy joka neljännellä kolmikuisella vauvalla.
Syntymävuodenaika vaikuttaa asiaan. Ongelmia rytmin kehittymisessä ilmenee enemmän, jos ulkona on pääsääntöisesti pimeää, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen. Tutkimuksen mukaan talvella ja keväällä syntyneistä lapsista vain 14–17 prosenttia jää jälkeen unirytmin kehityksessä, kun taas kesällä ja syksyllä syntyneistä yhdellä kolmasosalla on viivästymää.
Vanhemmat voivat kuitenkin monin keinoin itse tukea vauvan vuorokausirytmin muodostumista.
2. Syntymäkuukausi vaikuttaa todennäköisyyteen, onko kiusaaja vai kiusattu
Lapsen syntymäkuukausi on yhteydessä koulukiusaamisen riskiin. Syys-joulukuussa syntyneet lapset ovat useammin koulukiusattuja kuin alkuvuoden lapset, osoitti Turun yliopiston tutkimus. Tutkimus paljasti myös, että tammi-huhtikuussa syntyneet lapset olivat useammin kiusaajia.
Tieteessä käytetään termiä suhteellinen ikä, jolla tarkoitetaan lapsen ikää suhteessa ryhmänsä, kuten koululuokan, muiden lasten ikään. Suhteellisen iän vaikutusta erilaisiin ilmiöihin on selitetty lasten yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyvillä eroilla. Tammikuussa syntynyt lapsi on lähes vuoden vanhempi kuin joulukuussa syntynyt luokkakaverinsa.
3. ADHD-lääkkeitä käyttävät eniten loppuvuoden lapset
ADHD-lääkkeiden käyttö on yleisempää loppuvuodesta kuin alkuvuodesta syntyneillä lapsilla, kertoo suomalaistutkimus.
Esimerkiksi 6–12-vuotiaista pojista, jotka olivat syntyneet syys-joulukuussa, viidellä prosentilla oli ADHD-lääkitys vuonna 2018. Tammi-huhtikuussa syntyneistä pojista lääkitys oli neljällä prosentilla. Tytöillä vastaavat luvut olivat 1,2 prosenttia (loppuvuodesta syntyneet) ja 0,8 prosenttia (alkuvuodesta syntyneet).
Loppuvuodesta syntyneiden lasten ADHD-diagnoosit voivat olla yleisempiä sen vuoksi, koska loppuvuoden ja alkuvuoden lapset ovat eri kehitysvaiheissa ja reagoivat siksi samaan ympäristöön eri tavoin.
Ajatusta tukee se, että Tanskassa ei ole havaittu yhteyttä lapsen syntymäkuukauden ja ADHD-diagnoosien yleisyyden välillä. Tanskassa on melko yleistä, että loppuvuodesta syntyneille lapsille, joilla havaitaan sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen harjaantumattomuutta, suositellaan koulun aloituksen lykkäämistä.
Syntymäkuukausi eli lapsen suhteellinen ikä voi näkyä siinä, miten hän pärjää koulussa.
4. Koulumenestys on yhteydessä syntymäkuukauteen
Koulun alkaessa tammikuussa syntyneillä lapsilla on etuja loppuvuoden lapsiin nähden, koska he ovat ehtineet kasvaa ja kerryttää taitoja lähes vuoden verran pidempään.
Vaikka loppuvuodesta syntyneillä lapsilla on keskimäärin matalampi lähtötaso kuin alkuvuodesta syntyneillä, on muistettava, että yksilölliset erot ovat suuria ja jokaisena kuukautena syntyneellä voi olla joko erinomaiset tai heikommat lähtötaidot.
Suhteellisen iän on havaittu olevan yhteydessä lapsen osaamiseen paitsi ensimmäisten myös viimeisten peruskouluvuosien aikana. Lukuaineiden keskiarvo oli parempi alkuvuodesta 1997 syntyneillä lapsilla kuin loppuvuonna 1997 syntyneillä lapsilla, selviää KARVIn raportista.
Kovin suurista eroista ei kuitenkaan puhuta. Alkuvuonna syntyneillä yhdeksäsluokkalaisilla keskiarvo oli 7,8, kun loppuvuonna syntyneillä se oli 7,6.
5. Peruskoulun jälkeen loppuvuoden lapset menestyvät paremmin?
Vaikka peruskoulun lukuaineiden keskiarvo on loppuvuoden lapsilla keskimäärin hieman matalampi kuin alkuvuodesta syntyneillä, yliopistoon menee jopa hieman enemmän loppuvuonna kuin alkuvuonna syntyneitä, kerrotaan Helsingin Sanomien artikkelissa.
Ulkomaisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että loppuvuoden lapset näyttävät pärjäävän alkuvuoden lapsia paremmin peruskoulun jälkeisissä opinnoissa ja työelämässä.
Selityksenä saattaa olla se, että loppuvuoden lapset ovat voineet joutua peruskoulussa ponnistelemaan enemmän, mikä myöhemmässä elämässä kantaa hedelmää.
6. Ammattilaisurheilijat ovat useammin alku- kuin loppuvuonna syntyneitä
Jalkapalloammattilaisia analysoiva tutkimus paljasti, että suhteettoman moni jalkapalloilija on syntynyt vuoden ensimmäisinä kuukausina ja harva vuoden lopussa. Samanlainen ilmiö on havaittu jääkiekon, lentopallon ja koripallon ammattilaispelaajien joukossa, kertoo Suomen Kuvalehti.
Alkuvuoden lapset ovat fyysisessä ja motorisessa kehityksessään loppuvuoden lapsia edellä, minkä vuoksi he voivat erottua harrastuksessa edukseen. Loppuvuoden lapsi puolestaan voi kokea, ettei hän pärjää, jolloin motivaatio harrastamiseen loppuu.
7. Syntymäkuukausi voi vaikuttaa sairastavuuteen
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että syntymäkuukausi on yhteydessä sairauksien esiintymiseen. Esimerkiksi tammi–huhtikuussa syntyneillä näyttää olevan suurin riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kun taas elo–lokakuussa syntyneillä on suurin riski sairastua silmäsairauksiin.
MS-tautiin sairastumisen riski näyttää olevan suurin huhtikuussa syntyneillä.
Syyt syntymäkuukauden ja tiettyjen sairauksien yhteyksiin ovat moninaisia. Ilmiön taustalla on arveltu olevan kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä sekä ympäristöaltistukseen liittyviä tekijöitä.
Esimerkiksi D-vitamiinin puute lisää MS-taudin riskiä. Loppuvuoden vauva on saanut raskauden aikana äitinsä kautta enemmän D-vitamiinia kuin kevätvauva, joten sen vuoksi hänen riskinsä sairastua myöhemmin MS-tautiin saattaa olla pienempi.
Lue myös:
Kommentit (5)
Että nyt sitten ranteet auki, kun olen loppu vuoden tenava, samoin puoliso ja toinen lapsistamme. Mitä tässä enää yrittää, kun kaikki on mennyt pieleen jo syntymäkuusta alkaen..
Tämä horoskooppimerkki-asia on aivan hölynpölyä! Mikään tähtimerkki ei vaikuta oikeasti ihmisen elämään. Se on käsittämättömän typerää että äitiys-sivustollakin mainostetaan tätä horoskooppien vaikutusta. Ihan kuin elettäisiin monta tuhatta vuotta jäljessä kehityksestä. Ärsyttää!
Ärsyttävää kun ihmiset eivät osaa lukea ja kommentoivat silti. Voitko kertoa missä kohtaa jutussa puhuttiin horoskoopeista?
Ihan hölynpölyä.
Miten joku voi päätellä, että esim. muutamaa kuukautta vanhemmat lapset kiusaavat pari kuukautta myöhemmin syntyneitä? Kiusaajat ovat luonnehäiriöisiä ja vailla kunnollista kotikasvatusta, eikä se liity syntymäaikaan mitenkään. Nykyään saa näköjään yliopistoissa tutkinnon aivan älyttömillä ”tutkimuksilla”.
Kyllä se varmasti näin on, että kun loppuvuoden lapset ovat keskimäärin (ja paino sanalla keskimäärin) pienikokoisempia ja kaikenlaisessa oppimisessa (motoristen taitojen, kognitiivisten taitojen, myös sosio-emotionaalisten taitojen) oppimisessa enimmillään lähes vuoden jäljessä niin kyllä se vaan valitettavasti altistaa kiusaamiselle. Pääosin kiusaamisessa on kyse monimutkaisesta ryhmäilmiöstä, jonka taustalla on hyvin harvoin on kotikasvatuksen puutteita tai mitään sellaisia yksilöpsykologisia piirteitä, joihin ilmeisesti viittaat tuolla luonnehäiriö-sanalla. Onneksi yliopistoissa tehdään tutkimusta, ettei tarvitse edellisen kommentoija esittämien kaltaisiin kyökkipsykologisiin yksinkertaistuksiin nojata – niiden avulla kun asioita ei saada muutettua.