”Menepäs pukki kotiin siitä!” – Lasten hulvattomat kommentit joulupukille
Viis siitä, että joulupukin parta on joskus vinossa, mutta kun pukki kertoo joutuneensa sairaalaan, lapsen hätä on suuri – lahjojen vuoksi.
Lasten ja joulupukin välinen suhde on eräs joulun tähtihetkistä. Pyysimme lukijoita kertomaan, millaisia kohtaamisia joulupukin kanssa on ollut. No, aivan hulvattomia!
”Viime jouluna vajaa kaksivuotias poikamme sanoi joulupukille piparin saatuaan, että menepäs nyt pukki siitä jo kotiin.”
”Pukki toi pari vuotta sitten tosi paljon lahjoja ja kysyi: ’Oletteko te tosiaan olleet näin kilttejä lapsia. Ovatkohan tontut tehneet työnsä kunnolla?’ Neljävuotias tyttäreni vastasi tähän, että no ei me kyllä olla oltu, mutta ei ne näköjään välittäneet.”
”Isoveljeni on aina toiminut pukkina meidän perheessä. Viime vuonna 7-vuotias lapsemme tuumasi, että onpa kyllä Mikolta kuulostava pukki, mutta kaipa se pukki voi Mikoltakin kuulostaa.”
Pukin kulkuväline: porot vai mersu?
”Joulun alla menimme katsomaan läheiselle torille tullutta pukkia ja hänen porojaan. Nelivuotias lapseni tuijotti huomattavan isokokoista pukkia silmät suurina ja laukaisi sitten kovaan ääneen: ’Eihän nuo pienet porot jaksa millään vetää tuota pukkia!’”
”Eräänä jouluna joulupukki väitti reteästi, että oli tullut meille porolla. Poikani oli tarkkana: ’Et sä kyllä millään porolla tullut vaan mersulla, mä näin ikkunasta!’”
”Tyttäreni pohti jouluaaton jälkimainingeissa, että joulupukki taitaa olla tosi ujo, koska hänellä on aina se naamari.”
”Kolmevuotias lapseni meni joulupukin vierailun jälkeen kuistille viemään roskia ja törmäsi siellä joulupukkiin, joka oli nostanut parran päänsä päälle. Näky oli niin erikoinen, että lapsi mykistyi. Seuraavana jouluna hän kysyi pukilta, että kasvaako pukkien parta eri tavalla kuin isillä.”
Ruotsalaiset joulupukit – niin ruotsalaisia!
”Olimme Ruotsissa sijaitsevassa mummolassa jouluna, ja siellä kävi pukki, jonka kostyymi ei ollut aivan onnistunut. Ennen seuraavaa joulua lapseni alkoi tiedustella, että menemmekö taas mummolaan. Kun kerroin, että menemme tänä vuonna toiseen mummolaan, tyttäreni huokasi: ’Huh. Ruotsalaiset joulupukit ovat niin ruotsalaisia.’”
”Jouluaattoiltana tyttäreni mieleen oli hiipinyt epäilys: onko joulupukkia oikeasti olemassa. Kun aloimme odotella pukkia, hän tarkkaili tilannetta erityisen huolellisesti. Aina kun joku lähti esimerkiksi vessaan tai sytyttämään pihalle lyhtyjä, tyttö vahti silmä tarkkana, että palaako lähtijä takaisin. Mutta kun veljeni sanoi kauhistuneena, että on unohtanut ostaa tytölle lahjan (lapsi tiesi, että pukkia myös autetaan ostamalla lahjoja), tyttö ei pannut lainkaan pahakseen, että eno hiipi ulos. Eikä häntä harmittanut lainkaan, että eno ei nähnyt pukkia.”
”Tavoittelin tuttua joulupukkia puhelimitse sopiakseni tapaamisesta. Yllättäen pukki vastasikin puhelimeen sairaalasta ja kertoi, että oli saanut sydänkohtauksen. Sovimme, että tapaamista luonnollisesti lykätään, kunnes pukki voi paremmin. Puhelun jälkeen huomasin, että tyttäreni oli kuunnellut keskustelua salaa. Hän tuijotti minua kauhuissaan, sillä hän pelkäsi, että lahjat jäävät saamatta pukin sairastumisen vuoksi.”
”Ajattelimme ilahduttaa parivuotiasta tytärtämme ja pyysimme joulupukin ensimmäistä kertaa lahjoja jakamaan. Kun tyttö näki pukin, hän aloitti sydäntäsärkevän huudon ja pakitti sängyn alle, josta hän ei suostunut poistumaan ennen kuin pukki oli lähtenyt.”
”Joulupukin ja lapseni ensikohtaaminen oli täynnä ristiriitaisia tunteita. Parivuotias lapseni vapisi pelosta, kun hän näki kovaäänisesti hohottelevan pukin, mutta samaan aikaan hänen teki kovasti mieli pukin tarjoamaa makeista. Hän ratkaisi asian nappaamalla karkin ja peruuttamalla kiireesti karkuun.”
Glögistä iloinen pukki ei haitannut
”Meille entuudestaan tuntematon pukki oli ennen tuloaan nauttinut muutaman glögin liikaa. Lasta pukin riehakas käytös ei näyttänyt haittaavan, sillä pukin lähdettyä hän totesi: ’Olipas joulupukki iloisella mielellä.’”
”Siskoni toimi meillä joulupukkina, kun poikani oli parivuotias. Kaikki meni hyvin: oli vermeet, parrat ja paljon lahjoja. Kun tämä pukki sitten lähti, poikani totesi tuumivasti, että tuolla joulupukilla oli kyllä ihan tytön ääni.”
”Kuten aikuiset tietävät, joulupukilla on välillä minuuttiaikataulu. Jouluaattona sitten vilkuilimme ikkunaa ja ihmettelimme ihan ääneenkin, että missä ihmeessä se joulupukki oikein viipyy. Kun pukki vihdoin saapui, tokaisi malttamaton lapseni suoraan pukille: ’Mikäs pukilla oikein maksoi?’ Me aikuiset olimme hieman noloina.”
”Mistä tiesin, että joulupukkiaika oli perheessämme ohi? Kysyin 8-vuotiaaltani iloisesti, että pyydetäänkö pukki tänä vuonna käymään, johon hän kyllästyneellä äänellä vastasi: ’Eiköhän se pukki ole jo nähty.’”
Lähde: Kaksplussan toimitus ja Facebook-ryhmä
Jaa oma kokemuksesi