Menetätkö hermosi kodin tavarakaaokseen? Nämä viisi asiaa ovat ammattijärjestäjän mukaan ratkaisun avaimia lapsiperheissä
Tavarakaaoksen taltuttamisen tavoitteena on elämän helpottaminen, jotta esineiden etsimiseen ja siirtelyyn kuluvan ajan voisi käyttää muuhun.
Käsineet, päähineet, huivit, otsalamput ja villahousut – kaikki kietoutuvat lapsiperheen eteiskaapeissa yhdeksi tavarapyörteeksi, jota hämmennät käsilläsi joka aamu löytääksesi lapselle ja itsellesi päällepantavaa.
Et ehkä haluaisi yksinkertaisesti uhrata aikaasi niin paljon tavaroiden etsimiseen ja sullomiseen takaisin kaappeihin kuin mitä nyt uhraat.
Ammattijärjestäjä, kulttuurihistoroitsija ja neuropsykiatrinen valmentaja Ilana Aalto havahtui vuosia sitten siihen, miten paljon joudumme käyttämään aikaa niin kutsuttuun tavaratyöhön, jota etenkin lapsiperheissä riittää.
Nyt Aalto auttaa asiakkaitaan tavarakaaoksen taltuttamisessa, minkä pohjimmainen tarkoitus on helpottaa ja sujuvoittaa elämää, kun esineiden etsimiseen ja säilömiseen kuluu vähemmän aikaa ja energiaa.
Teoksessaan Vartin voima – 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseksi Aalto jakaa vinkkejä kaikenlaisten perheiden ja kotien elämän sujuvoittamiseen. Seuraavat viisi asiaa ovat Aallon mukaan ovat lapsiperheissä ne mahdollisesti tärkeimmät kohdat, joista saa eniten apua parempaan arkeen.
1. Vähennä tavaraa – vartti päivässä riittää
Ajatus tavaroiden karsimisesta saa monella karvat pystyyn ja aktivoi luopumisen pelkoa. Kaappien ja erilaisten kasojen läpikäyminen saattaa kuulostaa jo valmiiksi kuormittuneesta vanhemmasta lähtökohtaisesti uuvuttavalta.
Lähes aina kodin kaaoksen ja epäjärjestyksen ratkaisemiseen vaaditaan kuitenkin tavaramäärän vähentämistä. Aalto vinkkaa, että karsimispuuha kannattaa jakaa pieniin, helposti hallittaviin osiin. Vartti päivässä riittää jo samaan asioita aikaiseksi.
Esimerkiksi kaikkia eteisen laatikoita ja kaappeja ei kannata tyhjentää kerralla esille päätösten tekemistä varten. Sen sijaan karsiminen on hyvä aloittaa mahdollisimman helposta ja pienestä kohteesta, kuten yksittäisestä laatikosta tai hyllystä.
Karsimista varten kannattaa myös varata laatikko tai kassi niille tavaroille, jotka jatkavat matkaavat kierrätykseen, tavaroille, joiden paikka on kodissa jossain muualla ja kierrätykseen kelpaamattomille tavaroille, jotka yksinkertaisesti menevät roskiin.
Karsiminen on myös paljon helpompaa, jos tavaroiden joukosta valitsee säästettävät eikä poistettavia. Jäljelle jääneet kuuluvat sitten kierrätykseen. Tämä näkökulman vaihdos lievittää monilla luopumisen tuskaa.
2. Säilytä käden ulottuvilla vain niitä tavaroita, joita käytät päivittäin
Lapsiperheissä on monenlaista kausivaatetta ja -tavaraa. Etenkin eteisessä tämä tulee usein vastaan. Aalto rohkaisee siihen, että vain käytössä olevat vaatteet ovat eteisen paraatipaikoilla, muut kuuluvat niin kutsuttuun reserviin, jonka paikka voi olla muuallakin kuin eteisessä.
Toisaalta esimerkiksi asusteiden määrää kannattaa tutkailla kriittisellä silmällä. Kuinka monta lippalakkia, hiihtopipoa tai hansikasparia yksi ihminen tarvitsee, kun kerralla on yleensä mahdollista pukea vain yhdet kutakin? Toki etenkin lapsille kannattaa jättää muutama pari varalle likaantumisen tai kastumisen varalta.
Aalto myös kannustaa laittamaan jokaisen perheenjäsenen asusteet omaan koriinsa. Silloin niiden hallitseminen on kaikista helpointa – samalla myös hahmottaa, jos jotakin asustetta on itsellä liikaa.
3. Lelujen virtaa voi hillitä
Osassa lapsiperheistä leluja tuntuu olevan liikaa, ja lapsen saattaa olla vaikea löytää itselleen tärkeitä esineitä. Aalto vinkkaa, ettei leluvirran katkaiseminen ole myöhäistä vielä siinäkään vaiheessa, kun lapsi on esimerkiksi ekaluokkalainen.
Ellei asiaan puututa, lapsella on tuolloinkin edessään monta erittäin lelujentäyteistä vuotta. Esimerkiksi juhlapyhien lahjakäytäntöjä kannattaa miettiä ja esittää toiveita esimerkiksi aineettomista lahjoista, jos tuntuu, että leluja tulee muuten lahjaksi kassikaupalla.
Lelujen karsiminen voi olla vaikeaa, sillä lapsi saattaa haluta säästää jos jonkinlaista tavaraa, vaikka ei vaikuttaisi leikkivän sillä.
Tällöin Aalto kehottaa siirtämään varastoon tai vintille säilytykseen ne lelut, joilla lapsi ei aktiivisesti leiki. Lapselta voi myöhemmin kysyä, haluaako hän edelleen säilyttää kyseiset tavarat. Samalla esimerkiksi lastenhuoneeseen saa tilaa aktiivisesti käytössä oleville esineille.
Yleensä Aalto kehottaa viemään poistopäätöksen saaneet tavarat pikaisesti pois kodista. Lasten lelujen kanssa hän kuitenkin suosittelee pientä karanteenivaiheitta, jotta pois ei tule vietyä jotakin sellaista, joka myöhemmin harmittaa.
Vanhempien kannattaa myös ottaa lasten toiveet todesta. Jos lapsi itse oma-aloitteisesti haluaa luopua sadan euron nukketalosta, vanhemman ei kannata alkaa torpata toiveitta siksi, että hankinta on maksanut paljon: aikuisten tulee myös tehtyä arvokkaita hutihankintoja.
4. Paljon vaatteita ja lakanoita, paljon pyykkiä
Eteisessä säilytettävien ulkovaatteiden lisäksi kannattaa tarkastella kriittisesti myös muiden vaatteiden lukumäärää. Yleensä pestävän pyykin määrä kasvaa, mitä enemmän vaatteita ja liinavaatteita kaapeista löytyy, sillä vaatteita heitetään pyykkikoriin kevyemmin perustein.
Joskus ongelmaksi muodostuu se, että vaatteet ja liinavaatteet täyttävät kaapit äärimmilleen, vaikka niistä vain murto-osa on oikeasti käytössä.
Esimerkiksi lakanasettejä kannattaa lähtökohtaisesti varata kaksi per henkilö. Tosin tarve saattaa hetkellisesti olla suurempi esimerkiksi silloin, kun lapsi opettelee nukkumaan ilman vaippaa, mikä on hyvä huomioida, jos lakanoiden määrää alkaa karsia.
5. Unohda turhat hommat
Kuka on sanonut, että sukat täytyy parittaa, lakanat mankeloida ja alusvaatteet viikata? Kodin järjestämiseen ja siivoamiseen liittyy paljon turhia myyttejä ja uskomuksia, jotka kietoutuvat paljolti kotihäpeään.
Aalto kehottaa miettimään reilusti, mitkä tehtävät ovat oikeasti tarpeen ja mitkä syövät turhaan energiaa levolta ja muulta olemiselta. Järjestämisenkin tarkoitus on saada aikaa muulle kuin tavaroiden hallinnalle.
Aallon motto on, että ”jos sotku ei haittaa, se ei haittaa”. Kukaan muu ei määrittele sitä, millaista toisen kotona tulisi olla. Tavarapinoja ja kasoja ei ole pakko järjestää, jos ne eivät hankaloita elämää, ole vaaraksi tai haittaa omaa silmää.
Lue myös: Kotipositiivisuus on vastaveto kotihäpeälle – lapsiperheiden sotkusisällöt trendaavat nyt somessa
Lähde: Vartin voima – 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseksi (Atena, 2024)
Jaa oma kokemuksesi