Parisuhde 26.08.2023 Päivitetty 28.08.2023

Miksi kumppani ei lopeta ärsyttämistä? Takana on usein neljä syytä, jotka voivat kertoa jotain myös parisuhteen tilasta

Jotkut ihmiset eivät osaa lopettaa hyvän sään aikana. He ärsyttävät ja jatkavat kiistelyä, kunnes riita on ilmiliekeissä. Pariterapeutin mukaan tämä voi johtua neljästä syystä.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Kun kumppani tökkii ärsytysnappejasi, vaikka pyydät lopettamaan, kumppanin tai molempien kyky vastavuoroisuuteen on heikentynyt.

– Tämä on aika yleinen parisuhteen ongelma, että ärsyyntyminen ja riitely äityy liian rajuksi, kertoo perhe – ja paripsykoterapeutti Riikka Siitonen Väestöliiton terapiapalveluista.

Jos parisuhteessa on usein riitaa, jota on vaikea saada loppumaan, suhteen tunne- ja vuorovaikutustaidoissa on jotakin korjattavaa.

– Taipumus ärsyttää ja ärsyyntyä voimakkaasti juontaa usein siitä, ettei kykene hallitsemaan riittävästi tunnetilojaan. Tunteet lähtevät viemään liian suurella voimalla, Siitonen sanoo.

Kun riidassa on liian kova tunneintensiteetti, kyky hyvään vuorovaikutukseen heikkenee. Voimakkaat tunnereaktiot häiritsevät silloin aivojen ajatteluprosesseja. Kun ajattelu on heikentynyt, on vaikea ratkaista ongelmia.

Monesti rajut riidat johtavat noidankehään, jossa ongelmia ei saada koskaan ratkaistua eikä erimielisyyksiä kunnolla selvitettyä. Riitely samoista asioista toistuu yhä useammin ja kerta kerralta voimakkaammin.

Voimakkaaseen ärsyttämiseen ja ärsyyntymiseen löytyy neljä keskeistä syytä:

1. Väsymys ja stressaantuminen

Stressi ja väsymys ovat voineet kasvaa niin suureksi, että tunteiden säätely on alkanut heikentyä. Tunteet nousevat ja vyöryvät hallitsemattomana eikä niiden virtaa saa pysähtymään.

On tärkeää, että kumppani tunnistaa toisen stressin ja vastaa siihen myötätuntoisesti. Myös oma stressi on hyvä tunnistaa ja siitä kannattaa kertoa.

– Yhdessä voidaan sopia esimerkiksi jokin lause tai sana, joka on merkki siitä, että nyt meidän kannattaa rauhoittua, Siitonen ehdottaa.

2. Yhteisten vuosien myötä muovautuneet riitelymallit ja -roolit

Pitkässä parisuhteessa muodostuu riitelyrooleja ja tiettyjä käyttäytymismalleja. Yhdellä on ikään kuin lupa räjähtää, räyhätä tai valittaa kaikesta, ja toinen on ottanut miellyttäjän tai paikalta pakenijan roolin.

Riitelyrooleilla on taipumus vahvistua ajan myötä.

– Usein molemmat osapuolet vahvistavat toisen riitelymallia omalla käytöksellään. Yksi hyökkää vahvemmin ja vahvemmin, ja toinen pakenee enemmän ja enemmän, Siitonen kuvailee.

– Riitelymallit ja -roolit voivat juontaa myös omasta lapsuudenkodista tai aiemmasta parisuhteesta. Pariterapiassa usein tunnistetaan parisuhteen dynamiikka, millaiset roolit ja riitelymallit suhteessa vallitsevat.

3. Tunnetaitojen ja empatian heikkous

Puutteelliset tunnetaidot ovat hyvin yleinen syy siihen, että suhteessa on paljon riitaa eikä riitoja saada loppumaan asiallisesti. Osalla ihmisistä on myös tavallista heikompi empatiakyky. Heidän on vaikea nähdä, pohtia ja kunnioittaa toisen näkökulmaa tilanteeseen.

Sekä tunnetaitoja että empatiaa voi vahvistaa. Se edellyttää, että ihminen itse tiedostaa taitojensa puutteellisuuden ja ryhtyy työstämään niitä, esimerkiksi opettelemalla systemaattisesti omien ja toisten tunteiden tunnistamista, tunteiden säätelykeinoja sekä erilaisten näkökulmien tutkimista.

4. Taipumus nähdä haastavat vuorovaikutustilanteet kilpailuna

Kun ihmisellä on voimakas taipumus ottaa vuorovaikutustilanteet pelin kaltaisina haasteina, hän näkee riidan otteluna, joka hänen täytyy voittaa.

Hän ajattelee lähes automaattisesti: ”Ok, sinä haluat tulla kokeilemaan, täältä pesee.”

Peliajattelusta voi olla hyötyä esimerkiksi työelämässä, mutta parisuhteessa se on tuhoisaa.

– Jos riidasta muodostuu peli, kumpikin lyö omaa vuoroaan. Tavoitteena on voittaa ottelu, ei niinkään ongelmien ratkaisu yhteisvoimin, Siitonen sanoo.

Kovia konflikteja syntyy, kun ei pystytä puhumaan hyvässä hengessä omista tarpeista ja toiveista.

Siitosen mukaan parisuhteessa on tärkeää harjoitella optimaalisessa tunnetilassa pysymistä. Työelämässä totumme siihen, ettei aivan kaikkea voi eikä kannata ilmaista ääneen. Samalla tavalla parisuhteessa voi opetella säätelykeinoja, joiden avulla vuorovaikutustilanteet saadaan pysymään siedettävissä raameissa eikä rajuja tunnereaktioita synny ainakaan kovin usein.

Kehossa tapahtuu muutoksia, kun tunteet lähtevät ottamaan valtaa. Kannattaa opetella tunnistamaan omia kehotuntemuksia, esimerkiksi sykkeen nousu tai hengityksen tihentyminen.

– Kun saa kropan rauhoittumaan, se rauhoittaa myös mieltä. Tämä on hyvä tehdä ennen kuin tunteet lähtevät viemään meitä, Siitonen sanoo.

– Yhdessä voidaan sopia, että tilanteesta voi tässä kohtaa vetäytyä pois ja palata asiaan esimerkiksi puolen tunnin päästä, kun tunnereaktio on rauhoittunut. Turvasanana voi toimia esimerkiksi: Pidetään tauko.

Lue myös: Tutkija kertoo, miksi ärsyynnymme puolisoihimme ja mitä tunteelle voi tehdä – kahta faktaa ei aina tule ajatelleeksi

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X