Parisuhde 13.04.2023 Päivitetty 20.04.2023

Pauliina ja Mikko elävät avoimessa suhteessa ja odottavat toista yhteistä lastaan: ”Haluamme tutustua toistemme kumppaneihin”

Pauliina ja Mikko Saxlundin suhde on ollut aina avoin. Pariskunnalla on yksi yhteinen lapsi ja toinen tulossa. Raskauksilla on ollut erityinen vaikutus pariskunnan suhteeseen.

Teksti
Elina Viitanen
Kuvat
Netta Malm
11 kommenttia

Saxlundit tapasivat toisensa netissä, Swingers-sivuston kautta. Viestittely ja puhelut jatkuivat kiivaina ja pian pariskunta huomasi heillä olevan paljon muutakin yhteistä kuin mieltymys avoimeen suhteeseen. Välimatkaa kaksikolla oli tuolloin 1000 kilometriä. Se ei kuitenkaan estänyt heitä rakastumasta.

– Aloimme tapailla toisiamme viikonloppuisin ja siitä suhde sitten aika nopeasti eteni ja tunteet syvenivät. Toisen kanssa oli niin helppo olla alusta asti ja kaikki tuntui tosi luontevalta, Pauliina kertaa.

Mikosta tuli Pauliinan sekundääri-kumppani, sillä Pauliina oli tuolloin avoimessa suhteessa ex-miehensä kanssa. Kolmikon suhde sujui ongelmitta ja myös Mikon lapset ottivat Pauliinan hyvin vastaan.

– Minulla on kolme lasta aiemmasta suhteesta. He ovat tottuneet näkemään elämäntapaamme arjessa, joten heille se on normaalia. Uusi sukupolvi on muutenkin avarakatseisempaa, Mikko kiittelee.

Pauliinan primääri-suhde päättyi myöhemmin eroon. Oli luonnollista, että Pauliina ja Mikko jatkoivat yhdessä eläen edelleen avoimessa suhteessa.

– Tämä on tietynlainen elämäntapa. Avoin suhde tuntuu hyvältä, koska tässä on lupa tuntea, eikä ihastusta tarvitse peitellä. Kukaan ei rajoita tekemisiämme ja meillä on vapaus toteuttaa itseämme muidenkin kanssa, Pauliina perustelee.

Pariskunta on ollut yhdessä kuusi vuotta, joista kaksi naimisissa. Nykyään Pauliinalla ja Mikolla on yksi yhteinen taaperoikäinen lapsi ja he odottavat toista pian saapuvaksi.

Raskausaikana suhde on suljetumpi

Raskaus on vaikuttanut pariskunnan suhteen avoimuuteen. Molempina raskausaikoina Pauliina on halunnut pitää Mikon lähellään, eikä se, että Mikolla olisi juuri nyt muita suhteita tunnu Pauliinasta hyvältä.

– Raskaudet eivät ole olleet itsestään selviä, joten olen tosi herkkä asian suhteen. Haluan myös itse olla hyvin varovainen, enkä tahdo, että kukaan muu kuin Mikko koskee minuun intiimisti, kun olen raskaana. Se tuntuisi juuri nyt epämukavalta.

Mikko on halunnut kunnioittaa Pauliinan toiveita ja elää niiden mukaan. Kumppanin kunnioittaminen onkin avoimessa suhteessa erityisen tärkeää.

– Mielipiteet, ajatukset, tunteet ja tarpeet voivat suhteen aikana muuttua. Niistä on pystyttävä avoimesti keskustelemaan ja niitä on kunnioitettava. Muuten avoin suhde ei toimi, Mikko painottaa.

Hän toivoisi, että myös monogamisissa suhteissa keskusteltaisiin enemmän erityisesti tunteista ja tarpeista. Näin voitaisiin välttyä paljolta mustasukkaisuudelta, jopa pettämiseltä.

– Tunteille ei voi mitään. On kuitenkin asia erikseen, mitä tekee tai jättää tekemättä ihastumisen jälkeen, Mikko muistuttaa.

Raskausaikana Saxlundien suhde on suljetumpi. Kuva: Netta Malm

Myös kiinnostus avoimeen suhteeseen olisi tarvittaessa pyrittävä esittämään suoraan, mutta niin, ettei toiselle jää kuva, että hänessä on puutteita. Halu ryhtyä avoimeen suhteeseen on oltava yhteinen ja tarvittaessa päätös suhteen avaamisesta pitää voida perua, jos jommastakummasta alkaa tuntua epämiellyttävältä, Saxlundit painottavat.

Pauliina oli aiemmassa suhteessaan itse se osapuoli, joka ehdotti suhteen avaamista.

– Olimme olleet yhdessä yläkoulusta asti ja aikuisiällä aloin pohtia, miltä jonkun toisen ihmisen kanssa oleminen tuntuisi. Avoin suhde oli aluksi vain sellainen puolivitsillä heitetty ehdotus, johon silloinen kumppanini yllättäen suostui, Pauliina kertoo.

Vaikka suhde päättyi myöhemmin eroon, toi päätös suhteen avaamisesta Pauliinan mielestä mukanaan paljon hyvää.

– Koen, että suhteemme sai siitä uutta kipinää. Lisäksi saimme molemmat uusia ajattelukulmia.

Mustasukkaisuus taltutetaan yhteisillä pelisäännöillä

Ex-kumppaninsa kanssa Pauliina ei kokenut mustasukkaisuuden tunteita, mutta Mikosta Pauliina myöntää olleensa mustasukkainen erityisesti suhteen alussa. Myös Mikolla on herännyt vastaavia tunteita.

– Meillä mustasukkaisuuden tunteet ovat liittyneet erityisesti siihen, jos toinen menee jonkun sellaisen henkilön luo kyläilemään, jota toinen ei ole tavannut. Nykyään haluamme tutustua myös toistemme kumppaneihin, Mikko kertoo.

Mikolle kyse on myös Pauliinan turvallisuudesta ja huolenpidosta: hän ei halua joutua tilanteeseen, jossa ei tietäisi, missä Pauliina on ja onko hän tekemisissä turvallisen ihmisen kanssa.

– Haluankin, että Pauliina ilmoittaa aina, että on kunnossa.

Pauliinalla ja Mikolla on useita kaverisuhteita, joissa on myös seksiä. Toisen, pysyvämmän elämänkumppanin hankkiminen ei kuitenkaan tunnu pariskunnasta juuri nyt luonnolliselta, sillä arkea on mukava pyörittää vain oman puolison kanssa.

Avoin suhde rikastuttaa myös lasten elämää

Perheen taapero ei vielä ymmärrä vanhempiensa elämäntavasta muuta kuin sen, että kotona käy välillä kahvilla mukavia aikuisia. Kun aika on, aikovat Pauliina ja Mikko kertoa avoimesta suhteestaan lapsilleen ikätasoisesti.

– Ajankäytön suunnittelu ja keskusteluyhteys ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. En usko, että asian suhteen ilmenee mitään ongelmia, sillä lapset tottuvat tähän elämäntapaan luonnollisesti. Se on heille osa arkea, Mikko huomauttaa.

Avoin suhde on rikastuttanut paitsi Pauliinan ja Mikon elämää uusilla ystävillä ja uusilla kokemuksilla, myös lasten elämää turvallisilla, luotettavilla aikuisilla.

– Koemme myös rikkaudeksi, että lapset näkevät omassa arjessaan erilaisia seksuaalisuuksia, erilaisia ihmisiä ja erilaisia elämiä, Mikko painottaa.

Pariskunta ei koskaan ole saanut elämäntavastaan ikäviä kommentteja suoraan. Ennemminkin ihmiset ovat olleet uteliaita ja pohtineet, sopisiko avoin suhde myös heille. Positiivista palautetta on myös tullut pariskunnan esiintymisestä Sextape Suomi -ohjelman toisella kaudella.

– Se oli hieno yhteinen kokemus ja olemme tosi onnellisia, että uskalsimme lähteä mukaan, vaikka Mikko aluksi hieman empikin asiaa. Jaksomme oli tosi rohkea, mutta samalla intiimi ja herkkä, Pauliina kertoo.

Lue myös: Kun perheenisä Samuel uskaltautui ulos kaapista, hänen vaimonsa reaktio oli vertaansa vailla

Kommentit (11)

Kyllä. Samaa mieltä kun edellinen kommentti. Aikuisten on helppo selittää itselleen ja muille,kuinka lapset on asioiden kanssa ok ja jopa ajattelevat, että heidän elämäntapansa on hyvästä lapsille!? Vaikka joku lapsista saattaisikin olla tuollaisten asioiden kanssa suht ok,niin olettamus ,että kaikki olisi, on itsepetosta. Haluavat vaan oikeuttaa omat touhunsa ja olla tuntematta vastuuta tai pahaa mieltä siitä,että pistävät omat halunsa lasten turvallisen ja vakaan kasvuympäristön ylläpitämiselle. Ikävää myös,että tehdään lehtijuttu ,jossa esitetään, jollekkin jopa mahdollisesti traumaattinen asia näin positiivisessa valossa. Jokainen aikuinen tehköön ja eläköön miten huvittaa ,jos ei ole lapsia. Mutta kun on lapsia ,niin heidän etunsa pitäisi mennä halujen edelle. Jos ei siihen pysty ,niin kannattaisi jättää lapset tekemättä.
On myös koomista,että puolisoiden mielipiteitä kyllä kunnioitetaan ja voidaan pyytää olemaan ainut kumppani,kun siltä tuntuu,mutta kuka on kysynyt lapsilta haluaako he 5tä eri isä/äitipuolta?

Voin taata, että ainakin itsellä isän vaihtuvat naisystävät jättivät jäljet, enkä millään muotoa pidä hyvänä sitä että näin jatkuvaa vaihtuvuutta ja on-off touhua koko lapsuuden. Saatikka jos sieltä mäkkäristä tulisi milloin Jorma, Pirjo, Tiina tai Eino. Ei nyt oikeesti noin, sitten lapsivapaalla voi puuhata mitä vaan jos lapset ei näe, mutta ei lasten arjessa.

Ihan älytöntä, ensimmäinen spontaani ajatus on että ”voi naisparkaa, kun ei muuta saa” . Varmaan siis virheellinen ajatus, mutta ei sille mitään voi, että juttua lukemalla tulee mieleen että nainen haluaisi miehen kanssa tavallisen monogamisen suhteen, mutta mies ei haluakaan sitoutua. Nainen on päätynyt aikoinaan polyamoriaan koska on pelännyt eroa pitkästä suhteesta. Todella monet tuttavat ovat tehneet tuon saman liikkeen… suhteet olleet juuri teini-iästä asti, kestäneet 10-20vuotta, ei enää kipinää eikä rakkautta mutta ei uskalla erotakaan. Eka ehdotetaan suhteen avaamista, sitten löydetään luvan kanssa uusi kumppani todetaan vanhan kanssa että ei tää toimi näinkään. Tsadaa, ei tarvinnut kokea sitä pelottavaa yksinoloa ollenkaan!
Ihmisten kannattaisi oppia olemaan myös yksin, keskittyä lasten kanssa olemiseen eron hetkellä, löytää elämästä muukin tarkoitus kuin parisuhde ja se, mikä on oma arvo sinkkumarkkinoilla.

Mietittekö koskaan, että kun se aviovaimo lähtee ”tyttöjen kanssa tanssimaan Vantaa hotelliin” tai mies tulee laivalta mustelmilla, kun no ”vähän painittu poikien kanssa kännissä” että ne saattaa olla tekosyitä jollekin ihan muulle?
Kumpi on sitten reilumpaa; se että valehtelee ja pettää, vai se, että ei?
Jos on niin vahva itsetunto, että pystyy antamaan rakkaalleen vapauden olla sellainen kuin on, niin miten se on rikkinäistä, kurjaa, vaarallista tai mitä ihmettä tuossa aiemmin on kommentoitu…?

Omat pelot siellä jyllää, kun ei osata hyväksyä tällaista mallia. USA:ssa 20% elää monisuhteisissa liitoissa, maailmassa on kansoja, joilla monisuhteisuus on ollut jo tuhansia vuosia.
Ei toista ole pakko omistaa.

Oisko uskollisuus omaa puolisoa kohtaan mitään?

Entä kun on ollut ikävä päivä töissä ja kotona vaimo kuksii toisen miehen kanssa? Lapsellekin voi olla aika turvatonta. Omat seksihalut vähenee vanhetessa ja eri tahtiin puolison kanssa. Ei seksi ole tärkeintä, vaan läheisyys, turvallisuus, yhteisey asiat, huumori, unelmat yms. Ei kannattaisi lapsia hankkia näin rikkonaiseen elämään.

Sun kannattaisi Päivi kokeilla itse. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

”Uusi sukupolvi on avarakatseisempaa.” 🙄
No kyllä varmaan kun heidän on kaikkeen näköjään totuttava..ja siinä tottuneet elämään, eivätkä muuta tiedä.
Mutta ovatko lapset onnellisia ja tasapainoisia?
Menee itsekkyyden puolelle, että eletään kuin pellossa, jos vanhemmaksi aikoo niin pitää kyetä katsomaan elämää myös vastuullisesti lapsen kannalta.

Ihmettelen, miksi tietoisesti pitää lähteä suhdemuotoon, joka tuntuu niin pahalta, että se pitää raskausaikana muuttaa perinteiseksi monogamiseksi suhteeksi. Onko lapselle tehty isyystesti, ja puhuttiinko ennen lapsen syntymää ylipäätään siitä mitä tehdään jos lapsi on jonkun muun?

Ja ennen kaikkea – miksi taaperoikäiselle tai sitä vanhemmallekkaan lapselle pitäisi edes ikätasoisesti selittää vanhempien seksuaalisista mieltymyksistä? Ei sellanen kuulu lapsuuteen.

Ajattelin ihan samaa kuin Satu.

Avoimia suhteita on yhtälailla monelaisia kuin niin sanottuja ei avoimia. Tässäkään ei loppujen lopuksi oltu ihan avoimesti kenen kanssa vaan.
Minun mielestäni niin sanotuissa monogamisissa suhteissa nimenomaan puhuta asioista, vaikka he eivät olisikaan puhuneet. En oikein näe, että seksin suhteen avoimissa avioliitoissa olisi keksitty rehellisyyden merkitys.
Sen sijaan voisi miettiä tämäkin pari rehellisyyden merkitystä. Ihan kaikista ihastuksista kertominen ei ole välttämättä ainoa keino olla rehellinen. Kaiken tunteen automaattinen toitottaminen ääneen kumppanille ei välttämättä ole parasta avoimuutta. Enemmänkin omien tunnekuormien kaatamista toisen niskaan.

Toinen juttu on tämä lapsille kommunikoiminen. En ymmärrä miksi lapsille pitää kertoa kenen kanssa harrastaa seksiä ja kenen kanssa ei. Eihän se liity lapsiin mitenkään. Kun minä olen seurustellut ja välillä kumppani on vaihtunut ja sen lisäksi on ollut myös samaa ja muita sukupuolia kavereina, joskus on kaveriasteelta edetty ja joskus ei, niin en ole esitellyt lapsille, että kenen kanssa harrastan seksiä ja kenen kanssa en.
Vanhempien ei tarvitse eritellä sellaista. Seksistä voi puhua, mutta omasta seksistä puhuminen ei ole tarpeen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X