Parisuhde 21.09.2020

Vanhemmuudesta vieraannuttaminen: Missä menee lapsen suojelemisen ja vahingoittamisen raja?

Vieraannuttaminen on kipeää etenkin, jos lapsella on joskus ollut hyvä ja lämmin suhde toiseen vanhempaansa.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Lapsesta vieraannuttaminen voi käydä ilmi ehkä harmittoman kuuloisista ajatuksista tai lausahduksista: Hitsi, unohdin aivan kokonaan, että on sun tapaamisviikonloppu. Ehdin jo luvata, että mennään koko perhe lauantaina huvipuistoon.

Vieraannuttaminen on noussut kuluneen viiden vuoden aikana vahvasti esille eroneuvonnassa, Suomen Uusperheiden liitossa sekä psykoterapeuttien työssä.

– Narsisti ja vieraannuttaja ovat sanoja, joita käytetään usein eron yhteydessä, kertoo Suomen Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo.

Varsinaisesti vieraannuttaminen tarkoittaa tietoista, tahallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään katkaisemaan lapsen ja vanhemman hyvä suhde. Kirsi Heikinheimo näkee työssään vieraannuttamisilmiön eri muotoja:

1. Lapsen omiminen itselle

 Lapsen omiminen itselle voidaan nähdä vieraannuttamisen lievänä muotona. Kirsi Heikinheimon mukaan omiminen voi tapahtua huomaamatta ja tiedostamatta. Sitä esiintyy myös kahden vanhemman perheissä.

– Vanhempi ei esimerkiksi huomioi toisen vanhemman tärkeänä pitämiä ajatuksia kasvatukseen, arkirutiineihin tai vaikkapa lapsen harrastamiseen liittyen. Omimisessa toisen vanhemmuutta pidetään vähäpätöisempänä ja merkityksettömämpänä.

Lapsen isä tai äiti saattaa olla ikävä muisto menneisyydestä ja hänen osallistumisensa vanhemmuuteen voi tuntua riesalta. Joskus lähivanhemmalla on eron jälkeen itsellään niin paha olla, ettei hän siedä entisen puolison läsnäoloa omassa eikä lapsen elämässä.

Lapsi vaistoaa vanhempansa pahan olon ja tuntee huonoa omatuntoa siitä, että hänellä on mukavaa myös pois muuttaneen vanhempansa kanssa. Pikkuhiljaa lapsi saattaa ryhtyä välttelemään etävanhemman tapaamista ja hänen luonaan olemista.

– Jos lapsella ja vanhemmalla on joskus ollut hyvä suhde, sitä suhdetta kannattaa tukea ja vaalia, lapsen vuoksi. Toisen vanhemmuuden tukeminen voi tuntua kurjalta ja epäreilulta, mutta kyse on lapsen suhteesta vanhempaansa, ei sinun tunteistasi ja kokemuksistasi, Kirsi Heikinheimo toteaa.

– Lapselle tulee kuitenkin jossain vaiheessa elämäänsä tarve saada hyvä yhteys molempiin vanhempiinsa.

Miten vältät omimisen?

Keskeinen kysymys on: onko lapsen turvallista olla molempien vanhempiensa vanhemmuuden varassa?

Jos toisella vanhemmalla on ongelmia, joiden vuoksi hänen on vaikea olla juuri nyt turvallinen vanhempi, yhdessäolo kannattaa järjestää lyhyempinä tai valvottuina tapaamisina paikassa, jossa se toimii ja on turvallista, esimerkiksi isovanhempien luona.

Jos sinua vieraannutetaan:

  • Rauhoitu, älä reagoi tunteella.
  • Ota asia puheeksi: Minusta tuntuu, ettet anna tilaa minun vanhemmuudelleni. Joskus tuntuu, että vaikeutat minun ja lapsen yhdessäoloa. Onko sinulla jokin huoli siitä, että olen lapsen kanssa?
Tietoinen vieraannuttaminen on tahallista vanhemmuussuhteen rikkomista.

Tietoinen vieraannuttaminen on tahallista vanhemmuussuhteen rikkomista.

Tietoinen vieraannuttaminen

Tietoinen vieraannuttaminen on tahallista pyrkimystä katkaista lapsen ja vanhemman hyvä suhde.

Se on toisen vanhemman leimaamista pahaksi ja epäluotettavaksi, lapselle uskoutumista parisuhteen ongelmista sekä tapaamisten estämistä ja kiusaamista.

– Jos lapsen ja vanhemman välille ei ole koskaan muodostunut suhdetta, ei siitä voi vieraannuttaa. Mutta jos toisella vanhemmalla on aito halu rakentaa ja ylläpitää suhdetta, siihen tulisi antaa mahdollisuus. Ei kannata sanoa, että kun et silloinkaan, niin et kyllä nytkään, Kirsi Heikinheimo sanoo.

Miten vältät vieraannuttamisen?

Jos keskusteleminen ei onnistu, tueksi kannattaa ottaa ulkopuoliset ammattilaiset arvioimaan tilannetta. Yksi vaihtoehto on perheasioiden sovittelu. Sovittelussa etsitään hyvää tapaa olla yhteydessä vanhempina eron jälkeen.

Jos sinua vieraannutetaan:

  • Kerro toiselle vanhemmalle, mitä toivot lapsellesi.
  • Pidä keskustelun fokus vanhemmuudessa. Päättyneestä parisuhteesta puhumiseen on turha käyttää enää energiaa.
  • Pyri pitämään keskustelu asiallisena.

 3. Vanhemmuudesta vieraantuminen

Joskus vanhempi vieraannuttaa itse itsensä vanhemmuudestaan ja työntää vanhemman velvollisuutensa toisen hoidettavaksi.

– Tätä tapahtuu joskus myös ydin- ja uusperheissä. Lapsi saattaa esimerkiksi olla uusperhekuviossa uuden rakkauden tiellä. Lasta saatetaan ryhtyä työntämään toisen vanhemman vastuulle, Heikinheimo kertoo.

Miten vältät vieraannuttamisen?

Ota tilanne puheeksi vanhemman kanssa, joka on haihtumassa lapsen elämästä. Kysy, ymmärtääkö hän, mitä aikoo missata. Näitä vuosia lapsen kanssa ei saa takaisin.

Jos jäät lapsen kanssa yksin:

  • Järjestä arki niin, että jaksat.
  • Pyri siihen, ettet ole ainoa läheinen aikuinen lapsen elämässä. On tärkeää, että lapsella on muitakin läheisiä ja rakkaista aikuissuhteita.

4. Rakenteellinen vieraantuminen

Rakenteellinen vieraantuminen tarkoittaa sitä, että toisella vanhemmalla ei mahdollisuutta elää tavallista arkea lapsen kanssa, vaikka hän sitä haluaisi ja toinenkin vanhemmista toivoisi toimivaa yhteishuoltajuutta.

Joskus vanhemmalla ei esimerkiksi ole varaa edes pieneen kaksioon, jossa voisi asua lapsen kanssa. Lapsiperheen ruokaostostenkin tekeminen voi käydä ylivoimaisen kalliiksi.

Miten vältät rakenteellisen vieraantumisen?

  • Pyri olemaan lapsesi elämässä mahdollisimman paljon muuten. Soita, käy hänen harrastuksissaan tai ole etäyhteydellä apuna läksyjenteossa.
  • Anna lapsen käydä luonasi. Vaikka hänelle ei kodissasi olisikaan omaa huonetta, hänen piirustuksilleen ja kuvilleen löytyy varmasti yhdessä paikka.
  • Retkeilymielessä yö lattialla makuupussissa voi olla yhteinen seikkailu.
  • Hae tuetuille perhelomille ja retkille, pieni ylellisyys tekee hyvää kaikille.
  • Kerro, että lapsesi on sinulle rakas ja tärkeä.

Kommentit (1)

Eräs äiti vierraannutti ulkomaalaisen isän lapsesta kaikin mahdollisin keinoin. Isän kotona tehtiin mm. lastensuojelun toimesta tarkastus jossa ei todettu mitään huolta isän ja lapsen suhteelle. Valvottuihin tapaamisiin äiti ei tuonut lasta edes uhkasakolla ja lopuksi äiti sai kaiken kumottua korkeinta oikeutta myöten. Nyt lapsi on aikuinen . Isä haluaisi luoda edelleen suhteen lapseensa ja uuden perheensä lapsiin mutta tämä aivopesty vierraanettu aikuinen lapsi pelkää eikä uskalla puhua edes puhelimessa. Tosi surullista kun monta sydäntä särkyy. Näin Suomessa.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X