Myös avopuoliso saa ensi vuonna leskeneläkettä, jos toinen kuolee, esittää hallitus
Nykyinen leskeneläke ei vastaa tämän päivän tarpeisiin. Uudistus tulisi voimaan 2022. Suurin osa lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella.
Pian myös avopuolisot voisivat saada leskeneläkettä, Suomen hallitus esittää. Uudistuksella on tarkoitus turvata lesken ja perheen lapsien toimeentuloa toisen puolison menehdyttyä. Toistaiseksi eläkkeen saaminen puolison kuoltua on edellyttänyt avioliittoa.
Nykyisen perhe-eläkelainsäädännön katsotaan laahaavan jäljessä nykypäivän tarpeista. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2022 alusta.
Keskeisimpiin muutoksiin lukeutuvat myös leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi vuonna 1975 ja myöhemmin syntyneiden tapauksessa. Uudistuksessa luvataan myös parantaa työeläkelakien mukaisten lapseneläkkeen saajien asemaa.
Leskeneläke tultaisiin rajaamaan uudistuksessa 10 vuoteen tai vähintään kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta.
Uudistuksessa avopuolisolla olisi oikeus työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen, jos tämä on asunut puolisonsa kanssa samassa taloudessa vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi.
Leskeneläkkeen määrä oli keskimäärin 571 euroa vuonna 2018, työeläkejärjestelmästä maksettuna. Miehet saavat keskimäärin huomattavasti pienempää leskeneläkettä kuin naiset.
Leskeneläkkeen uudistuksen taustaa – lapsia avioliiton ulkopuolella
Nykyisin 56 prosenttia lapsista syntyy äidille, joka ei ole naimisissa.
– Lainsäädäntö on edennyt 1920-luvun alusta lähtien kohti sitä, että vanhemman siviilisäädyllä ei ole lapselle merkitystä, kertoi lakimies, varatuomari Kati Kyckling lakitoimisto Lexlysta kertoi Kaksplussalle maaliskuussa.
Lapsen asema on samanlainen – olivatpa vanhemmat avioliitossa tai eivät. Sen sijaan puolison oikeuksiin avioliitolla on ollut merkittävästi eroa verrattuna avoliittoon.
Kyckling muistuttaa, että perhejuridiikka koskee jokaista ihmisitä, vaikka sitä ei aina tulekaan ajatelleeksi.
– Jokainen meistä kuuluu perheeseen, perii ja kuolee. Lakiasiakirjat tulevat mieleen monesti vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Jos perheenjäsenen oikeustoimikelpoisuus on lakannut esimerkiksi sairauden vuoksi tai läheinen kuolee yllättäen, asiakirjoja ei voi enää ryhtyä laatimaan.
Jos avioparista toinen menehtyy, leskeneläkkeen lisäksi hänellä on mahdollisuus saada taloudellista turvaa myös perimällä osuuden puolison nimissä olleesta omaisuudesta. Avopuolisoilla tällaista oikeutta ei ole, ellei asiasta ole laadittu testamenttia.
Testamentin laatiminen voi myös olla tärkeää silloin, kun kaikki perheen lapset eivät pariskunnan biologisia lapsia. Vaikka isä- tai äitipuoli haluaisi jättää perintöä kaikille perheen lapsille, vain biologiset lapset ovat perijöinä, jos testamenttia asiasta ei ole laadittu.
Avoliitossakin kannattaa laatia juridiset sopimukset
Kyckling vinkkaa, että avoliitossa kannattaa tehdä neljä erilaista sopimusta, jotta hädän hetkellä asiat menevät mahdollisimman mutkattomasti ja ennaltasovitusti.
Tällaisia sopimuksia ovat hänen mukaansa edunvalvontavaltakirja, hoitotahto, avoliittosopimus ja testamentti.
Jaa oma kokemuksesi