Työ ja raha 11.11.2022

Näin hintojen nousu koettelee lapsiperheitä: ”Seuraavaksi on lopetettava lasten jääkiekkoharrastus”

Toisille hintojen nousu tarkoittaa herkuttelujuustoista luopumista. Toiset miettivät, miten ruokkia lapset kotona.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Hintojen nousu näkyy nyt monien perheiden arjessa. Sähkön, polttoaineen ja ruuan hinta on kohonnut vuoden takaisesta moninkertaiseksi.

Kaksplus kysyi lukijoiltaan lokakuussa, miten hintojen nousu on konkreettisesti vaikuttanut perheiden elämään. Kyselyyn vastasi yhteensä 715 henkilöä.

Tässä artikkelissa on koottuna tavallisten lapsiperheiden vanhempien kokemuksia siitä, miten he pärjäävät taloudellisesti tiukentuneessa maailmantilanteessa.

Lue myös: ”Suomalaiset ovat todella huolissaan” – Näistä asioista perheissä nyt säästetään

Hintojen nousu näkyy dramaattisesti

Kaikista vastaajista kaksi kolmasosaa ilmoitti, että perheen taloudellinen tilanne on tiukentunut viime aikoina jonkin verran tai merkittävästi. Yhden kolmasosan elämään tilanne ei ole vaikuttanut lainkaan.

”Enää ei ole vihanneksia eikä monipuolista ruokaa tarjolla kotona. Auto jää useammin talliin, koska bensa on kallista. Seuraavana on lopetettava lapsen jääkiekkoharrastus. Ei vaan enää riitä raha yksinhuoltajalla. Tienaan liikaa, jotta saisin tukia, mutta todellisuudessa rajat ylittyvät 50-100 euroa.”

Moni vastaaja mainitsi aloittaneensa alennetun ruuan metsästämisen sekä ruokahävikin minimoimisen, jotta kulut pysyisivät kurissa.

Etenkin sähkön hinta huolettaa monia lapsiperheitä. Vastaushetkellä enemmistö ilmoitti maksavansa sähköstä noin 100–200 euroa kuussa, mutta joillakin energiakriisin vaikutukset tuntuivat jo merkittävästi kukkarossa.

”Juuri elimme yhden viikon kuudella eurolla, koska rahat menivät 450 euron sähkölaskuihin. En tiedä mitä teemme, kun sähkö kallistuu vielä lisää tulevina kuukausina. Pitää vissiin sanoa lapsille, että syökää hyvin koulussa ja päiväkodissa, kotona ei ole ruokaa.”

”Tällä hetkellä menee vielä hyvin. Muutaman kuukauden päästä omakotitalon sähkölasku vähintään kymmenkertaistuu. Säästämme kaikessa nyt.”

Näin hintojen nousu hiipii ostoskärryyn

Hirmuisesti paisuneet sähkölaskut ovat ymmärrettävästi olleet syksyn kuumin puheenaihe. Vähintään yhtä kiivaasti on kuitenkin keskusteltu ruuan hinnasta.

Vastaajista ne, jotka olivat avo- tai avioliitossa, kertoivat koko perheen ruokatarvikkeisiin kuluvan noin 100–200 euroa viikossa. Sinkuilla ja yksinasuvilla vastaava summa oli useimmiten 50–100 euroa.

”Harmittaa, että en voi tehdä niin eettisiä ja ekologisia ostosvalintoja kuin tahtoisin, koska joudun valitsemaan edullisemman vaihtoehdon.”

”Ollaan vaihdettu osa tuotteista edullisempiin. Ostetaan harvemmin herkutteluerikoisjuustoja ja yritetään ostaa aiempaa enemmän tarjoustuotteita.”

hintojen nousu

Ostoskärryissä hintojen nousu huomataan.

Muutama kyselyyn vastannut nosti esille, että jos lapsi on allerginen monelle ruoka-aineelle, ei ole mahdollisuutta ostaa halvempia elintarvikkeita nykyisten tilalle.

”Taaperon useat ruoka-aineallergiat (maidoton, gluteeniton, munaton, maissiton, riisitön, ei hedelmiä, bataattia, porkkanaa, mansikkaa, luumua…) nostavat huomattavasti ruokakustannuksia.”

Elämän isot ratkaisut vaakalaudalla

Kaksplussan rahakyselyssä selvisi myös, että hintojen nousu ja epävarma taloustilanne ovat joillain vastaajilla vaikuttaneet pitkän tähtäimen suunnitelmiin, eivät pelkästään arkeen.

Joissain vastauksissa korostui huoli lastenhoidosta muuttuneessa tilanteessa.

”En haluaisi viedä nuorinta hoitoon ennen kuin hän täyttää 2, mutta näillä näkymin täytyy palata töihin jo, kun hän täyttää 1.”

Hintojen nousu ja tiukentunut taloustilanne vaikuttavat myös muihin päätöksiin.

”Työskentelen osa-aikaisesti hoitoalalla äitiyslomani aikana, mutta samalla opiskelen amk-tutkintoa päiväopiskelijana. Kun äitiyslomani loppuu, pitää miettiä, joudunko jättämään koulun kesken taloudellisen tilanteen takia.”

”Häät jäävät kauas tulevaisuuteen rahatilanteen takia. Alun perin oli suunnitteilla kesähäät 2023, mutta tällä inflaatiolla vuosi on ennemminkin 2123.”

Toiveina säästäminen ja taloudellinen turva

Liki 38 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole säästöjä. Lähes puolet eli 49 prosenttia vastasi, ettei säästä tai sijoita säännöllisesti.

”Olisi ihanaa, jos jäisi joskus jotain säästöön! Tai pystyisi hoitamaan hampaat kuntoon!” yksi vastanneista päivitteli.

Vastaajista 35 prosentilla oli varsin hyvä tilanne, sillä säästössä oli yli kolmen kuukauden menoja vastaava summa. Alle kolmen kuukauden menoja vastaava summa oli tallessa 27 prosentilla.

hintojen nousu

Hintojen nousu ei ole vaikuttanut kaikkien säästämismahdollisuuksiin.

Monissa vastauksissa silti ilmenee, että säästöt hupenevat pitkälti pakollisiin menoihin huvitusten tai sijoitusten sijaan.

”Monta vuotta on eletty säästäen, koska lapsen saaminen vaati kalliita hedelmöityshoitoja ja raskauden alettua piti säästää hoitovapaata varten, jolla olen nyt. Nyt on se aika kun ei säästetä vaan eletään niillä säästöillä, kunnes töihin paluuni jälkeen aletaan säästää toista lasta varten. Ehkä jonain päivänä ei tarvitse koko ajan aktiivisesti säästää.”

”Tulevana talvena sekä asuntolainan korko että sähkölasku nousevat merkittävästi, ja säästäminen jää sikseen. Tiedän, että ainakin toistaiseksi tulemme pärjäämään, mutta pienituloisten perheiden puolesta välillä hirvittää.”

Toisaalta jotkin vastaukset osoittavat, että säästäminen ja esimerkiksi edullisen ruuan ostaminen on ollut vapaaehtoisesti valittu elämäntapa jo ennen nykyistä tilannetta. Yleisimmin vastaajat nipistivät matkustelusta, ulkona syömisestä ja uusista vaatteista.

Mistä hintojen nousu johtuu?

Nykyiselle voimakkaalle inflaatiolle eli rahan arvon laskulle on monia syitä.

Kun koronakriisi alkoi hellittää, inflaatio kiihtyi, koska tuotantoketjuissa oli ongelmia ja energiahinnat nousivat.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on puolestaan iskenyt tuntuvasti energiamarkkinoihin ja johtanut siihen, että monille raaka-aineille on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Näin ollen sota on kiihdyttänyt inflaatiota entisestään.

Lainausmerkeissä olevat sitaatit ovat peräisin Kaksplussan suuresta rahakyselystä, joka toteutettiin lokakuussa 2022.

Lue myös: Pystyykö lapsilisän sijoittamaan? Kaksplus kysyi lähes tuhannelta vanhemmalta, ja vastaus on selkeä

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X