Vamman kanssa elävien lasten yhdenvertaisuus ei edelleenkään aina toteudu: ”Perheet joutuvat taistelemaan oikeuksistaan”

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa, että moni perhe joutuu toistuvasti taistelemaan kuljetuksista, apuvälineistä ja henkilökohtaisesta avusta.

Teksti

Maria Mäkituomas

Kuvat

iStock

Lapsiasiavaltuutettu julkaisi 26. lokakuuta uuden artikkeliteoksen nimeltä Vammaisuus ja lapsen oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa. Teoksessa käsitellään sitä, miten vamman kanssa elävien lasten oikeudet toteutuvat nykypäivän Suomessa.

Teoksen julkaisun tiimoilta julkaistiin tiedote, jossa kerrotaan teoksen taustoista sekä kerrataan tämänhetkistä tilannetta Suomessa.

Lue myös: Ida-Sofia, 10, saa illalla unilääkkeen mutta herää leikkimään aamukolmelta – isä lepää vain kun perhelomittaja saapuu

Suomessa on vielä paljon tekemistä

Vamman kanssa elävien lasten asema on parantunut hiljalleen suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta työtä on yhä edessä.

– Perheet joutuvat taistelemaan monista oikeuksistaan. Kuljetukset, apuvälineet ja henkilökohtainen apu ovat asioita, joita ilman arki ei rullaa – ja joista moni joutuu taistelemaan toistuvasti, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo tiedotteessa.

Lue myös: 5 viisautta, jotka erityislasten vanhemmat ymmärtävät

Lainsäädäntö tai varsinkaan sen tulkinta eivät kaikilta osin tue vammaisten lasten oikeuksia. Toisin sanoen vamman kanssa elävien lasten yhdenvertaisuus jää vielä monin paikoin toteutumatta.

Vammaiset lapset kohtaavat kielteisiä asenteita ja syrjintää, esteellisiä rakenteita erilaisissa palveluissa sekä heidän mahdollisuutensa toimijuuteen ovat hyvin rajallisia, tiedotteessa luetellaan.

Vammaisuus on yksi piirre muiden joukossa

Uusi teos koostuu 12 artikkelista. Mukana on myös lasten omia näkemyksiä sekä heidän kokemustietoaan.

Vamman kanssa eläville lapsille on tärkeää saada elää tavallista lapsen elämää yhdessä muiden kanssa ja olla osa yhteiskuntaa, kirjatiedotteessa muistutetaan. Lapsiasiavaltuutetun kanssa yhteistyötä tehneet vammaiset lapset ja nuoret itse toivoisivat, että heidät kohdattaisiin tavallisina lapsina, joilla on erilaisia ominaisuuksia.

Lue myös: Venla Ronkainen, 11, näyttelee Iina Kuustosen tytärtä – ”Erityisesti hulluttelin Mikko Leppilammen kanssa”

Erikoistutkija Anton Schalin huomauttaa, että lapsille mahdollinen vamma oli yksi ominaisuus muiden joukossa siinä missä ulkonäkö tai etninen taustakin. Kaikki ne ovat asioita, jotka eivät määrittele ihmistä kokonaan ja joihin ei voi itse vaikuttaa.

– Lapsille erilaisuus näyttäytyi rikkautena ja yhdenvertaisuus oli luonteva ja keskeinen arvo, Schalin toteaa.