Tällainen on onnistunut aprillipila – Mestariaprillaaja paljastaa parhaat jäynänsä: ”Sitä ilmettä en unohda koskaan”
Mestariaprillaajan mukaan paras aprillipila syntyy normaalin keskustelun lomassa. Nyt hän jakaa parhaat kujeensa.
Helsinkiläinen Ilona on lähipiirissään tunnettu aprillipilojen kehittelijä. Nyt hän paljastaa Kaksplussalle onnistuneimmat huijauksensa ja sen, kuinka syntyy hyvä aprillipila.
Ilonan ura aprillaajana alkoi jo nuorella iällä, kun hän päätti huijata pikkusiskoaan.
– Sulatin suurella vaivalla Mignon-munan vesihauteessa, nyhersin pohjassa olevan pienen reiän kautta sen täyteen talouspaperia ja sinetöin reiän uudelleen pikeerillä. Annoin munan pikkusiskolleni hänen tultuaan koulusta. Vaiva oli valtava, mutta sitä ilmettä en unohda koskaan, Ilona nauraa.
Onnistunut aprillipila ilahdutti pitkään. Sittemmin Ilona on siirtynyt käytännön kepposista toisenlaiseen huijaamiseen. Lapset hän havaitsi mahtavaksi maaperäksi pienelle jekuttelulle heidän ollessaan jo hyvin pieniä.
– Eräänä pääsiäisenä kävimme koko perheen voimin maatilalla katsomassa pupu- ja tipuvauvoja. Kokemus herätti kovasti tunteita, joten siitä sai mitä oivallisinta materiaalia aprillipilaan. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä avasin Facebookin ja ihastelin kovaan ääneen, kuinka maatilan puput ja tiput on nyt opetettu tekemään pyramidi. Täydestä meni yllättäen jopa mieheeni!
Paras palturi syntyy Ilonan mielestä keskustelun lomassa: kun aprillipila on naamioitu normaalin jutustelun sisään, ihmiset usein unohtavat olla varuillaan.
– Minulle oli tulossa koiranpentu vappuna. Huhtikuun ekana juteltiin koirista ystäväporukassa. Millaisia taitoja tuolle rodulle voi opettaa, kaverit kyselivät. Kerroin, että minun koirani on sen verran älykkäistä vanhemmista, että se pääsee peltipoliisiksi moottoritien varteen ilmoittamaan ylinopeuksista ihmiskollegoilleen. Tieto vastaanotettiin kunnioittavasti ihmetellen mutta vailla epäilyksiä sen todenperäisyydestä. Koska mihinpä koirat eivät pystyisi.
Onnistunut aprillipila voi herättää tunteita
Joskus Ilonan aprillipilat ovat herättäneet enemmänkin tunteita ennen kujeiksi paljastumistaan.
– Korona-aika oli ankeaa ja masentavaa. Ainoa mahdollisuus saada hupia elämään oli mielikuvitus. Kerroin miehelleni, että Helsingin kaupunki oli järjestänyt metroon karitsoja piristämään ihmisiä. Niitä sai silittää ja vuokrata kotiinkin piristämään karanteenia. Yllättäen miesystäväni harmistui, kun kaupunki sillä tavalla typerästi verorahoja tuhlasi. Itse lähes suutuin, koska idea oli mielestäni hyvä. Pieni riitakin saatiin aikaiseksi, ennen kuin muistin mainita, että tämä oli tosiaan aprillipila.
Ilona on vuosien mittaan todennut, että aprillipila menee parhaiten läpi, kun uhri ei perättäisinä vuosina ole sama. Joka vuosi häntä odottaa uusi, pahaa aavistamaton uhri. Kun lähipiiri on käyty läpi, voi kierroksen aloittaa uudestaan.
– Koska kaikki muut sukulaiset oli jo huijattu aiempina vuosina, he osasivat olla varuillaan. Tuore lankomies ei kuitenkaan tiennyt, että lähipiirissä vaanii mestariaprillaaja. Niinpä otin puhelun hänelle ja kerroin, että olen päässyt Haluatko miljonääriksi? -ohjelmaan kisaajaksi. Ehdottomasti halusin suvun sivistyneimmän ja fiksumman eli hänet taustajoukoksi kilauta kaverille -rooliin. Varmana voitosta lupasin miljoonasta puolet siskon miehelle. Hän oli tietenkin imarreltu, ja taisivat jo euronkuvat silmissä vilistä, kunnes APRILLIÄ SYÖ SILLIÄ -käkätykseni musersi haaveet. Mokoma suuttui ja löi luurit.
Tämän vuoden aprillipila on Ilonalla jo valmiiksi mietittynä, mutta sitä hän ei kuitenkaan vielä suostu paljastamaan. Perinteestä hän aikoo pitää kiinni niin kauan kuin järki pelaa.
– Pitäähän elämässä olla vähän iloa ja hauskuuttakin, hän summaa.
Kommentit (1)
Parhaat aprillipilat on niitä joissa ihmiset saadaan meneen paikan päälle katsomaan jotain mitä ei sitten olekaan..