Kaipaatko syvempää yhteyttä toisiin ihmisiin somen sijaan? Tätä on uusyksinäisyys, jota erityisesti vanhemmat kokevat
Kun olet pitkään yksin tai lasten kanssa, saatat täyttää aikuiskontaktien tarvetta selaamalla kaiken aikaa nettiä. Se ei kuitenkaan täytä sosiaalisia tarpeita, vaan olo tuntuu oudolta ja yksinäiseltä.
Jos haluat tietää, mitä seiskaluokan kaverisi tekevät nykyisin tai pitää päivittäin yhteyttä vanhoihin työkavereihin, voit tehdä sen sosiaalisessa mediassa. Ihmisten välinen yhteydenpito on helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan.
Vaikka verkkoyhteisöissä on paljon hyvää, ne ovat myös luoneet uudenlaista yksinäisyyttä ja tyhjyyden tunnetta. Monet kaipaavat syvempää yhteyttä toisiin ihmisiin.
Psykoterapeutti Robert Weiss on jakanut yksinäisyyden emotionaaliseen ja sosiaaliseen yksinäisyyteen.
Sosiaalinen yksinäisyys on sitä, ettei sosiaalinen verkosto tunnu riittävän suurelta. Ihminen toivoo, että ystäviä olisi enemmän.
Emotionaalinen yksinäisyys on puolestaan sitä, ettei kukaan tunnu olevan samoilla taajuuksilla. Kukaan ei tunnu oikein ymmärtävän elämääsi eivätkä ihmissuhteet ole sellaisia kuin haluaisit.
Uusyksinäisyys on älylaitteiden aiheuttamaa emotionaalista yksinäisyyttä. Laitteiden välityksellä keskusteleminen ei täytä riittävästi ihmisen sosiaalisia tarpeita, vaan olo tuntuu oudolta ja yksinäiseltä.
Valtasiko somepersoonallisuus elämäsi?
Joskus saattaa tuntua siltä, että sosiaalisessa mediassa vietetyistä tunneista huolimatta kukaan ei tiedä, mitä elämässäsi on meneillään.
Myös somepersoonallisuudet aiheuttavat uusyksinäisyyttä.
Jokainen, joka käyttää paljon sosiaalista mediaa, luo väistämättä itsestään somepersoonan.
Yleensä somepersoonallasi on hauskempi ja kauniimpi elämä kuin sinulla, sillä verkkoon päivitetään vain arjen tyylikkäimmät ja sykähdyttävimmät hetket.
Somepersoonallisuus ottaa helposti vallan. Joskus voi jopa tuntua, että ihmiset ovat pettyneitä tai vahingoniloisia, kun kohtaavat sinut kasvokkain. Et olekaan niin fressi ja lapsetkin käyttäytyvät livenä huonommin.
Somepersoona voi saada aikaan sen, että perustarpeet eivät täyty riittävästi.
Jokainen ihminen tarvitsee vauvasta vanhuuteen yhteyttä toisiin ihmisiin, hyväksyntää, arvostusta ja huolenpitoa. Näitä tarpeita voi täyttää jonkin verran verkossa, muttei useinkaan riittävästi.
Jos sosiaalinen vuorovaikutus on enemmän kuvia, esiintymistä ja pikaviestittelyä kuin kohtaamista, koskettamista, keskustelua ja aitoa välittämistä, tarpeet alkavat huutaa täydennystä.
Sosiaalisessa mediassa jaetaan usein vain elämän tähtihetkiä.
Uusyksinäisyys: Miksi kasvokkain keskusteleminen pelottaa?
Vanhat kaverit saattavat jopa kieltäytyä kahvittelusta kasvokkain. Se saattaa tuntua ajan haaskaukselta, kun yhteyttä voi pitää etänäkin.
Tieteen ja teknologian professori Sheryl Turkle MIT:sta on todennut, että teknologian tarkoitus on luoda yhteyksiä ihmisten välille, mutta se onkin saanut ihmiset piiloutumaan toisilta. Monet ovat alkaneet jopa pelätä kasvokkain keskustelemista.
Kasvokkain käydyssä keskustelussa et voi niin helposti muokata sanomisiasi ja vaikutelmaa, jonka annat itsestäsi.
– Kun keskustelet laitteiden välityksellä, voit aina editoida itseäsi, Turkle sanoo TED-puheessaan.
Teknologian tarkoitus on luoda yhteyksiä ihmisten välille, mutta se onkin saanut ihmiset piiloutumaan toisilta.
Hän muistuttaa, että ihmissuhteiden kuulukin olla epätäydellisiä, sotkuisia ja vaativia. Juuri siitä syntyy syvempi yhteys kahden ihmisen välille: Oman epätäydellisyyden paljastamisesta toiselle.
Älylaitteiden avulla myös vältellään yksin olemista. Kun olet pitkään yksin tai lasten kanssa, saatat tiedostamattasi täyttää aikuiskontaktien tarvetta selaamalla kaiken aikaa nettiä.
Ihmiset tarvitsevat myös yksin olemisen hetkiä, ilman jatkuvaa yhteyttä johonkin verkostoon.
Olemme tekemässä isoa korjausliikettä
Miksi laitteiden välityksellä tapahtuva vuorovaikutus ei voi täysin tyydyttää ihmisten sosiaalisia tarpeita?
– Sosiaalista luottamusta on vaikea rakentaa digitaalisessa ympäristössä, toteaa kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta.
Sosiaalinen luottamus kasvaa hetkissä, joissa on läsnä mikroilmeet, katsekontakti ja energiaa ihmisten välillä.
Junttila näkee, että olemme tekemässä isoa vuorovaikutuksen korjausliikettä.
Sosiaalista mediaa halutaan käyttää selvästi vähemmän ja laadukkaammin. Koronaepidemian jälkeen monet haluavat sopia tapaamisia pitkästä aikaa kasvotusten.
Syynä tähän kehityssuuntaan on se, että nuoret kokevat älypuhelimen lisäävän psyykkistä pahoinvointia.
– Tutkimusaineistoa lukiessa voi selvästi todeta, että ne nuoret, jotka käyttävät eniten sosiaalista mediaa, voivat todella huonosti.
Sosiaalista mediaa halutaan käyttää selvästi vähemmän ja laadukkaammin.
Junttilan mukaan koronaepidemialla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia ihmisten vuorovaikutukseen.
Epidemia oli konkreettinen opetus siitä, mitä fyysisen sosiaalisen vuorovaikutuksen puute tekee ajan myötä mielen ja kehon hyvinvoinnille.
– Kriisistä selviytyminen edellyttää, että on ihmissuhteita voimavarana. Koronakriisissä tärkeimmästä voimavarasta, eli toisista ihmisistä, tuli vaaratekijä, Junttila toteaa.
– Monet elävät koronaeristyksen kaltaisessa sosiaalisessa ”karanteenissa” kymmeniä vuosia yksinäisyyden tai arjen taloudellisen niukkuuden vuoksi.
Uusyksinäisyys voidaan voittaa tiedostamalla, että ihmiset tarvitsevat myös fyysistä yhdessäoloa. Pienetkin kohtaamiset tyydyttävät sosiaalisten kontaktien tarvetta.
– Joka kerran, kun hymyilet vastaantulijalle, pidät ruokakaupan ovea auki perässäsi tulijalle tai moikkaat naapuria, aivoissa virtaa vähän enemmän serotoniinia, Junttila sanoo.
Kotiliesi.fi: Oletko yksinäinen parisuhteessasi? Pariterapeutti kertoo, miten tilannetta voi ratkoa
Jaa oma kokemuksesi