Tästä syystä joulupäivänä tai uudenvuodenpäivänä ei juhlita nimiä – 3 faktaa joulun ajan nimipäivistä
Jouluisiin nimipäiviin liittyy sanontoja, perinteitä ja symboliikkaa, joita moni ei enää tunne.
Nimipäiväkalenteri on joulun ja vuodenvaihteen osalta mielenkiintoista tutkittavaa. Ajanjaksolle sattuvat kalenterivuoden ainoat kaksi päivää, jolloin ei vietetä nimipäiviä.
Luonnollisesti joulun aika huokuu muutenkin symboliikkaa, joka näkyy almanakassa asti. Tiesitkö näitä faktoja entuudestaan?
Hyvä Tuomas, pahat Nuutti ja Paavo
Sanonta hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi viittaa siihen, että perinteisesti joulun ajan katsotaan alkavan Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja päättyvän Nuutin päivään 13. tammikuuta. Tälle kahdenkymmenen päivän jaksolle ajoittuu joulurauha.
Nimi Tuomas pohjautuu aramealaiseen nimeen Thoma, joka tarkoittaa kaksosta. Nuutti on puolestaan muinaisskandinaavista alkuperää ja perustuu nimeen Knut, ’solmu, solmia’. Toisaalta Nuutin alkuperäksi on arveltu myös muinaissaksalaista sanaa knuz, joka tarkoittaa ylpeää tai reipasta.
Tuomas edustaa myös toisessa joulun ajan sanonnassa: Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa, paha Paavo pois sen ajaa. Tässä joulun ajan katsotaan kestävän pitkään, sillä Antin nimipäivä on 30. marraskuuta ja Paavon 25. tammikuuta.
Nimi Antti on kreikkalaista alkuperää ja tarkoittaa miehekästä tai rohkeaa. Paavo on sen sijaan suomalainen versio latinalaisesta nimestä Paulus, jonka merkitys on ’pieni’.
Lue myös: Mikä ihmeen nuuttipukki? Nuutinpäivän erikoinen perinne on nykyään monille vieras
Joulupäivänä tai uudenvuodenpäivänä ei ole kenenkään nimipäivä
Suomalaisessa kalenterivuodessa on vain kaksi päivää, jolloin ei vietetä nimipäiviä. Kyseiset päivämäärät ovat 25. joulukuuta ja ensimmäinen tammikuuta.
Kristillisessä perinteessä tulkitaan, että joulupäivä on Jeesuksen syntymäpäivä. Ensimmäinen tammikuuta eli kahdeksan vuorokautta syntymänsä jälkeen Jeesus ympärileikattiin ja hän sai nimensä.
Joulupäivänä ja uudenvuodenpäivänä ei juhlita nimipäiviä, koska on katsottu, ettei Jeesuksen nimen rinnalle sovi nostaa muita nimiä.
Nimipäiväsankarit jouluaattona ja tapaninpäivänä
Jouluaattona vietetään sekä Aatamin että Eevan nimipäivää. Perinteisesti miehillä ja naisilla on erilliset nimipäivänsä, mutta jouluaaton yhteisnimipäivä on ollut käytössä jo vanhastaan. Tapa perustuu ajatukseen siitä, että Raamatun mukaan Aatami ja Eeva luotiin samana päivänä.
Yhteinen nimipäivä ajoittuu jouluaatolle eli Jeesuksen syntymäpäivää edeltävälle päivälle, koska Aatami ja Eeva edustavat syntiin langennutta ihmiskuntaa, jonka Jeesus lunastaa.
Sekä Aatami että Eeva ovat heprealaista alkuperää. Aatami on suomalainen versio nimestä Aadam, ’ihminen’. Eeva tarkoittaa puolestaan ’elävää’ tai ’kaikkien elävien äitiä’. Jouluaattona juhlitaan nykyisin myös Eeviä, Eveliinaa ja Evelinaa. Kaikki kolme ovat Eevan variantteja.
Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä on marttyyri Pyhän Stefanoksen muistopäivä. Nimi Stefanos on kreikkalaista alkuperää ja tarkoittaa ’seppelöityä’ tai ’kruunattua’.
Tapani on Stefanoksen suomenkielinen asu. Muita tapaninpäivän nimipäiväsankareita ovat Tahvo ja Teppo, jotka niin ikään ovat Stefanoksen variantteja.
Lähteet: Kielikello, Kotus: Nimien alkuperästä, Kotus: Joulun ajan nimiä ja päiviä, Marianne Kiskola: Tunnetko nimesi? Kiehtova matka nimien maailmaan (2022, Kirjapaja); Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat (1978, Kirjapaja)
Lue myös: Tiesitkö, että nimipäiviä juhlitaan vain muutamassa maassa? 5 yllättävää faktaa juhlaperinteestä
Jaa oma kokemuksesi