Vapaa-aika 22.02.2024

Tutkija: Digitaalinen leikki ei ole pelkkää pelaamista – voi jopa kannustaa liikkumaan

Digilaitteita on tänä päivänä joka puolella. Ne ovat jo osa lasten leikkejä, mutta se ei välttämättä ole pelkästään huono asia.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Ruutuaika asettuu monien mielessä vastakkain leikin ja liikunnan kanssa. Toisaalta esimerkiksi pelikonsoleihin on mahdollista hankkia pelejä, joiden parissa touhuamisessa syke kohoaa. Tällainen on esimerkiksi tanssipeli Just Dance.

Lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka esittää tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että ruutuihin perustuvat teknologiat voivat jopa edistää liikkumista sekä yhteisöllisyyttä.

– Nykyajan digitaalista leikkiä pidetään suurelta osin pelaamisena, joka nähdään yksinäisenä vuorovaikutuksena leikkijän ja laitteen välillä. Ruutuaika näyttää monen mielestä uhkaavan perinteisen leikin toteutumista ja köyhdyttävän leikkijöiden mielikuvitusta, Heljakka sanoo tiedotteessa.

Heljakka määrittelee digitaalisen leikin vuorovaikutukseksi leikkikoneiden kanssa. Väitöstutkimuksessaan hän esittää, että jopa ruutuihin perustuvat teknologiat voivat edistää leikkijöiden mielikuvituksellista, kognitiivista ja fyysistä liikettä, liikuttaen leikkijöiden mieltä ja kehoa.

Leikkien ja leluhahmojen kuvaaminen sekä kuvamateriaalin jakaminen ovat myös monelle tärkeä osa leikkiä.

– Digitaalisten laitteiden parissa tapahtuva leikki on moniaistista, kun siinä hyödynnetään leluja. Erityisesti hahmolelujen kanssa digitaalinen leikki on luovaa, valokuvaukseen ja sosiaaliseen jakamiseen perustuvaa toimintaa. Lelutarinat, kuten kodin tilassa taltioidut nukkedraamat, kertovat pitkäaikaisesta sitoutumisesta leluhahmoihin. Leluturismissa lelut matkustavat seikkailemaan lähiympäristöön – jopa ulkomaiden matkakohteisiin, Heljakka havainnollistaa.

Myös verkottuneet älylelut ja liikkuvat eläinrobotit tarjoavat Heljakan mukaan mahdollisuuksia mielikuvitukselliseen ja keholliseen leikkiin.

Kameraa, somea ja mobiililaitteita käytetään leikin jatkeena

Teknologisesti suuntautuneeseen leikkiin kriittisesti suhtautuvissa näkökulmissa on korostettu fyysiseen hyvinvointiin, turvallisuusongelmiin, arveluttavaan sisältöön ja yksinäisyyteen liittyviä haasteita.

Taustalla vaikuttaa se, että etenkin pelaaminen on osittain siirtynyt fyysiseen läsnäoloon perustuvista yhteisleikeistä koneiden ja tietoverkkojen parissa harjoitettuun digileikkiin.

– Leikin digiloikka ulottuu pelaamista laajemmalle. Nykyleikkiä määrittävät teknologisessa murroksessa erilaiset leikin jatkeet: kamerat, mobiililaitteet, sosiaalinen media, verkottuneet esineet ja -ympäristöt. Ne luovat uusia ilmenemismuotoja ja ulottuvuuksia leikille, Heljakka toteaa.

Heljakka tutki digitaalista leikkiä monimenetelmällisillä tapaustutkimuksilla, joihin kuului muun muassa leikin osallistuvaa havainnointia, haastatteluja, lelutestauksia sekä leikkien visuaalista dokumentointia valo- ja videokuvattuna.

Hän tarkasteli eri-ikäisten digitaalista leikkiä keskittyen teknologisiin laitteisiin, verkottuneisiin älyleluihin ja lelurobotteihin.

Heljakan väitöskirja ”How Play Moves Us: Toys, Technologies, and Mobility in a Digital World” tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 2.3.2024.

Lue myös: Oletko huono leikkimään? Se ei luultavasti pidä paikkaansa – lapsen kanssa leikkiminen on vain erilaista

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X