Näin helposti vahvistat lapsen keskittymiskykyä: ”Kun vanhemmat oivaltavat idean, menetelmä on uskomattoman tehokas”
Vanhemmat voivat opettaa lapselle hyvät keskittymisen taidot. Siihen tarvitaan tietoisuutta kolmesta keskittymisen perustaidosta, sitoutumista ja leikkiä.
Keskittymiskyky on taito, jonka jokainen lapsi voi oppia, toteaa Neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori Liisa Klenberg oppimisvaikeuksien tutkimiseen keskittyvästä Niilo Mäki Instituutista.
Klenberg toimi hankevastaavana Leikitään ja keskitytään yhdessä -projektissa, jossa vanhemmat ja varhaiskasvattajat harjoittelevat yhdessä lapsen kanssa keskittymisen perustaitoja.
– Keskittymiskyky ei ole yksi taito, vaan se koostuu kolmesta perustaidosta, Klenberg kertoo.
Kun aikuiset oppivat tunnistamaan nämä kolme taitoa, he huomaavat, missä taidossa lapsi tarvitsee harjoitusta.
Lue myös: Elmeri, 9, on älykäs ja nopea oppimaan – ADHD-diagnoosi ei silti tullut vanhemmille yllätyksenä
Keskittymiskyky: kolme perustaitoa
- Itsehillintä. Lapsi oppii hillitsemään omaa käyttäytymistään ja valitsemaan, mihin ympärillään tapahtuviin asioihin hän reagoi. Itsehillintää voi harjoitella tilanteissa, joissa lapsen pitää hiljentää vauhtia, odottaa omaa vuoroa tai jatkaa tekemistä ympäristön houkutuksista huolimatta. Aikuinen voi auttaa näyttämällä mallia tai ohjaamalla lasta aluksi vaikka kädestä pitäen.
- Tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Lapsi oppii, mihin hänen kannattaa suunnata huomionsa. Tarkkaavaisuuden suuntaamista opitaan tilanteissa, joissa lapsi ja aikuinen keskittyvät yhdessä samaan asiaan. Yhteinen lukeminen on hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta. Lasta voi auttaa keskittymään kuuntelemiseen esim. äänenpainoilla tai suuntaamalla huomiota tarinan kuviin.
- Joustavuus. Lapsi oppii irrottautumaan jostakin tekemistä ja vaihtamaan huomion kohdetta. Jos kivan tekemisen lopettaminen on vaikeaa, taitoa voi harjoitella ennakointia hyväksi käyttäen: Nyt on vielä 10 minuuttia aikaa leikkiä, nyt vielä 2 minuuttia, nyt leikki loppuu! Joustavuus kehittyy pikkuhiljaa. Pientä lasta kannattaa ohjata keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja tukea siirtymistä yhdestä tekemisestä toiseen.
”Kun vanhemmat oivaltavat idean, menetelmä on uskomattoman tehokas”
Leikitään ja keskitytään yhdessä -projektissa keskittymisen taitoja harjoitellaan tuttujen leikkien välityksellä. Esimerkiksi pelaamalla muistipeliä, harjoittelemalla hyppynarun hyppimistä tai heittelemällä yhdessä palloa.
Leikki eroaa tavanomaisesta siinä, että aikuisen huomio on suuntautunut lapsen keskittymiskyvyn säätelyyn. Ei niinkään siihen, sujuuko leikki, miten lapsi käyttäytyy tai oppiiko hän vaikka hyppimään hyppynarulla.
Leikkiä ei myöskään lopeteta välittömästi, jos lapsen keskittyminen herpaantuu, vaan esimerkiksi muistipeliä pelataan kolme eri tasoista erää.
Aikuinen sitoutuu leikkimään lapsen kanssa puoli tuntia päivässä kahdeksan viikon ajan.
Jos lapsi kyllästyy leikkiin tai haluaa puuhata jotain muuta, aikuinen ohjaa lasta takaisin kesken jääneeseen leikkiin. Aikuinen voi säädellä leikkien sisältöä niin, että lapsi saa ensin onnistumisen kokemuksia ja vähitellen leikkiin tulee mukaan haastavampaa sisältöä.
Menetelmä on lähtöisin Uudesta-Seelannista. Sitä on tutkittu ja sen on osoitettu vähentävän ylivilkkautta ja aggressiivisuutta sekä vahvistavan lasten tarkkaavaisuutta.
Suomessa menetelmän vaikuttavuutta on arvioitu aikaisemmassa, kolmevuotisessa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa. Tutkimus ei ole vielä valmis, mutta Klenberg kertoo tulosten olevan samansuuntaisia kuin Uudessa-Seelannissa.
– Kun vanhemmat oivaltavat idean, menetelmä on uskomattoman tehokas. Tehokkuus perustuu paljolti siihen, että leikit ovat hauskoja, helppoja ja tuttuja.
Keskittymiskykyä kannattaa vahvistaa ennen kouluikää
Keskittymisen pulmiin kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hyvissä ajoin ennen kouluikää.
– Keskittyminen vaikuttaa moneen tärkeään asiaan lapsen elämässä, kuten oppimiseen, ihmissuhteisiin, arjenhallintaan ja harrastamiseen.
Kaikki ihmiset voivat kehittää taitojaan missä iässä tahansa, myös keskittymisen taitoja. Keskittymistaitoja kannattaa vahvistaa erityisesti silloin, jos lapsella on diagnosoitu ADHD, ADD tai muu tarkkaavaisuuteen vaikuttava oireyhtymä.
– Vilkkaudesta tai pohdiskelevasta luonteesta on paljon hyötyä. Näitä piirteitä ei tarvitse poistaa lapsesta. Vilkkaasta lapsesta ei pidä tulla rauhallista eikä omiin ajatuksiinsa syventyvästä lapsesta aina valmiina -tyyppiä, Klenberg sanoo.
– ADHD, ADD ja muut neurologiset oireyhtymät ovat ihan hyviä diagnooseja. Diagnoosi kertoo ympäristölle, että tässä ei ole kyse laiskuudesta tai kasvatuksen puutteista. Mutta diagnoosin lisäksi lapsi tarvitseen harjoitusta niissä taidoissa, joissa hänellä on pulmia.
Keskittymistaidot ovat nimenomaan taitoja. Ne taidot kehittyvät, joihin lapsi saa harjoitusta ja mallia.
Jos keskittyminen on lapselle vaikeaa, monesti keskittymistä vaativia juttuja ryhdytään välttelemään perheessä.
Vanhemmat saattavat ajatella, ettei tästä tule mitään eikä tällaiset leikit tai harrastukset sovi meidän lapselle. Seurauksena on, että lapsen taidot eivät saa riittävän paljon harjoitusta.
– Lapset ovat myös paljon kännykällä. Keskittymisen taidot eivät saa samalla tavalla harjoitusta kuin ennen. Arjessa on vähemmän tilanteita, joissa lapsi esimerkiksi keskittyy pelkästään kuuntelemaan, vaikka satua.
Lapsen tarkkaavuuden ohjaaminen on vanhemman tärkeä taito.
Tunnista kuumat tilanteet
Lapsilta vaaditaan usein keskittymistä arjen tilanteissa, joissa aikuisilla on kiire.
– Arjen kiireisissä tilanteissa keskittymiskyvyn harjoittelu ei ole mahdollista. Jos keskittymistä ryhdytään koulimaan esimerkiksi aamukiireessä, lapsi saa jatkuvia epäonnistumisen kokemuksia ja itsetunto heikkenee, Klenberg toteaa.
Keskittymistaitoja kannattaa harjoitella muulloin kun kuumassa tilanteessa.
– Kuumissa tilanteissa kannattaa keskittyä siihen, missä asioissa lapsi itse asiassa onnistuu mainiosti.
Joskus vanhemmat sanovat, ettei tämän lapsen kanssa ole hyviä hetkiä. Vanhemmasta tuntuu kurjalta, kun asiat ei suju niin kuin pitäisi.
– Vanhemmat kertovat usein, että meidän lapsi on ryhmässä aina se, joka erottuu joukosta ja jolla homma ei suju. Myös tuttavien kanssa voi olla vaikea keskustella lapsista, koska kokemukset vilkkaan ja tarkkaavaisuuden pulmien kanssa kamppailevan lapsen vanhempana ovat niin erilaisia kuin muilla perheillä, Klenberg pohtii.
Hän kehottaa tarkkailemaan viikon ajan, missä asioissa lapsi onnistuu.
Pienetkin onnistumiset kannattaa reagoida ääneen. Näin syntyy lisää myönteisen vuorovaikutuksen tilanteita ja onnistumisen kokemuksia.
Klenberg painottaa, ettei keskittymistaitojen oppiminen ole taikatemppu. Siihen tarvitaan vanhempien tukea ja sitoutumista, aikaa ja läsnäoloa – ja paljon kärsivällisyyttä.
Harjoittelua ei pidä jättää kesken, jos keskittymisleikit eivät ensimmäisellä, toisella tai kolmannellakaan kerralla onnistu. Kun lapsella on keskittymisen pulmia, hän tarvitsee enemmän aikaa ja toistoja.
Lähes kaikissa projektiin osallistuneissa perheissä on podettu kisaväsymystä. Alkuinnostuksen jälkeen on tuntunut, ettei tästäkään ole apua lapsen pulmiin.
– Jos jaksaa jatkaa vielä vähän aikaa, voi huomata, että tässähän tapahtuu pientä edistystä, Klenberg kannustaa.
Usein perheillä on haasteita löytää aikaa leikkimiseen. Yksinkertaisia keskittymisleikkejä voi leikkiä vaikka autossa tai kentän laidalla, kun sisarus on harrastustunnilla.
Vinkkejä keskittymisleikkeihin sekä tietoa lapsen itsesäätelyn kehittämisestä löytyy osoitteesta keskitytään.fi.
Jaa oma kokemuksesi