Supernanny Suomi -ohjelmaan osallistunut vantaalainen perhe oli pulassa 4-vuotiaansa kanssa: ”Itku oli niin riipaisevaa, että tuli annettua periksi”

Rajojen asettamien lapsille, etenkin vahvatahtoisille persoonille, vaatii vanhemmilta tietynlaista lujuutta. Heidin ja Markon oli vaikea ottaa vastaan kuopuksensa pahaa mieltä.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat MTV
Kuopus oli alkanut hallita perhettä, koska häntä oli ollut vaikea rajoittaa.
Kuopus oli alkanut hallita perhettä, koska häntä oli ollut vaikea rajoittaa.

Kun Heidi ja Marko Savolaisen perheeseen syntyi kahden pojan jälkeen vielä tyttö, hellittelyltä ei vältytty.

– Taloon tuli prinsessa, jota tuli hemmoteltua vähän liikaakin, hoitotyötä vanhusten parissa tekevä Heidi, 34, kertoo.

Vanhempien oli vaikea ottaa vastaan yleensä iloisen Pepin harmistusta ja kiukkua, ja he antoivat hänelle helposti periksi. Kuopusta oli vaikeaa kieltää ja tuottaa hänelle pahaa mieltä.

Vähitellen vanhemmat huomasivat olevansa vaikeuksissa 4-vuotiaaksi varttuneen Pepin kanssa. Vauhdikas ja temperamenttinen tyttö laittoi kampoihin myös isoveljilleen Rasmukselle, 12, ja Juliukselle, 10.

Lapsen riipaiseva itku sai vanhemmat antamaan periksi

Pienet lapset ovat taitavia venyttämään rajoja ja huomaamaan, kun vanhemmat ovat heidän kanssaan pulassa.

Peppi halusi syödä kaikkialla muualla paitsi keittiössä. Jos tytön vei keittiöön syömään, hän sai hirveän hepulin. Peppi ei myöskään halunnut nukkua omassa sängyssään vaan vanhempien välissä. Koska hän pyöri paljon unissaan, vanhemmat eivät saaneet öisin kunnolla nukuttua.

– Yritimme laittaa rajoja ja viedä hänet keittiöön syömään ja omaan huoneeseen nukkumaan. Itku ja raivo oli kuitenkin niin riipaisevaa, että tuli annettua lopulta periksi.

– Mies pystyi ehkä vähän paremmin pitämään rajoista kiinni kuin minä, ja siitä tuli kinastelua meidänkin välillemme, Heidi kertoo.

Lopulta perhe päätti hakea mukaan Supernanny Suomi -ohjelmaan saadakseen tilanteeseen muutosta. Supernanny Pia Penttala oli auttanut perhettä aiemminkin. He osallistuivat ohjelman ensimmäiselle tuotantokaudelle, kun poikien jatkuva pelaaminen aiheutti ongelmia.

– Niinkin pieni vinkki, että tarjoaa pelaamisen tilalle jotain muuta, jätti sen sitten vähemmälle.

Periksiantamattomuus lisääntyi Pia Penttalan vinkeillä.

Supernanny auttoi Savolaisia palauttamaan vallan takaisin vanhemmille.

Yksinkertaiset ratkaisut tekivät arjesta toimivampaa ja periksiantamattomuus lisääntyi

Savolaiset toivoivat saavansa Superannylta apua rajojen asettamiseen tyttärelleen sekä poikien ja Pepin jatkuvaan riitelyyn. Lisäksi toiveena oli, että Peppi alkaisi viihtyä paremmin omassa huoneessaan omien leikkiensä parissa.

Perheen arki alkoi rullata lopulta hyvin yksinkertaisilla neuvoilla sekä sillä, että vanhemmat alkoivat pysyä aiempaa jämptimpinä. Periksiantamattomuus tuotti tulosta.

– Se, että aikuinen vietti Pepin kanssa aikaa hänen huoneessaan, johti lopulta siihen, että hän oppi viihtymään ja leikkimään siellä yksinkin.

Neuvo siitä, että riitelyn alkaessa lapset pitäisi yhden varoituksen jälkeen erottaa eri huoneisiin, puolestaan auttoi ratkaisemaan riitatilanteet.

– Aluksi Peppi protestoi uusia sääntöjä voimakkaasti, mutta hän on jo sopeutunut niihin hyvin.

Miksi rajojen asettaminen omalle lapselle voi olla hankalaa?

Supernanny Pia Penttala on nähnyt monessa perheessä vastaavia tilanteita kuin Savolaisilla. Periksiantamattomuus ja rajojen asettamien lapselle, etenkin vahvatahtoiselle persoonalle, vaatii vanhemmilta tietynlaista lujuutta.

– Tilanteeseen hirveän helposti turtuu. Vanhemmat eivät myöskään välttämättä näe oman lapsensa kohdalla ongelmaa, Penttala sanoo.

Ongelmien kasautuminen saatetaan esimerkiksi kuitata tahtoikään kuuluvaksi ohimeneväksi vaiheeksi.

Jos tilanne on kuitenkin eskaloitunut sellaiseksi, että lapsi esimerkiksi repii vaatteista, lyö tai käyttää tietoisesti kovaa ääntä, sitä ei voi kuitata uhmaiällä tai lapsen persoonalla.

– Vanhemman on lastaan suojellakseen saatava tällainen käyttäytyminen loppumaan. Kannattaa miettiä, ovatko lapsen käyttäytymismallit sellaisia, joilla hän pärjäisi päiväkotiryhmässä. Jos lapsi käyttäytyy päiväkodissa näin, miten tulevat kaverisuhteet lähtevät muodostumaan? Penttala kysyy.

– Siihenhän, että lapsella on hyvät kyvyt sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen, häntä kotona niin sanotusti valmennetaan.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä