Natalia Salmela: ”Aina kun lähden vessaan imettämään, tekisi mieli julistaa kaikille”

Bloggaaja Natalia ”Nata” Salmelasta ei koskaan pitänyt tulla äitiä. Vauva on tuonut jo useita yllätyksiä. Salavihkaa alkanut parisuhde ja odottamaton raskaus panivat elämän uusiksi.

Teksti Riikka Heinonen
Kuvat Natalia Salmelan kotialbumi
Natalia Salmelan vauva ja ainoa lapsi Benkku
Benkku on osoittautunut vauhtivauvaksi – kuten Natalia Salmela on kuulemansa mukaan itsekin ollut.

Kesällä 2019 Natalia Salmela, 32, oli juuri eronnut avioliitostaan, kun hän törmäsi sattumalta Tuska-festivaaleilla Jontte Heinoon. Mies oli tuttu työkuvioista muutaman vuoden takaa.

– Olimme tavanneet kaksi vuotta aiemmin erään mainostoimiston neuvotteluhuoneessa. Jontte oli asiakkaani alkoholittoman oluen ympärille keskittyvässä projektissa. Olimme silloin kumpikin tahoillamme naimisissa, eikä meillä ollut mitään sutinaa, Nata kertoo.

Tavatessaan keskellä festarihulinaa heistä kumpikaan ei etsinyt parisuhdetta. Molemmilla oli takana tuore ero, ja Jonttella oli pieni lapsi edellisestä liitosta.

– Huomasimme kuitenkin viihtyvämme yhdessä, joten sovimme treffit Slayer-bändin keikalle festivaaleilla. Sieltä jatkoimme iltaa baariin ja sitten homma jotenkin roihahti. Ihastuin Jontten iloisuuteen. Hän hymyilee aina, eikä hänellä ole huonoja päiviä. Hän on sosiaalinen, epäitsekäs, ystävällinen ja ottaa aina toiset huomioon.

Molemmat kävivät edelleen avioerojaan läpi, mutta heidän oli helppo ymmärtää toisiaan samanlaisissa elämäntilanteissa.

He sopivat, että kumpaakaan ei haittaisi, jos suhde ei kantaisi kesää pidemmälle. Syksy kuitenkin saapui ja kesäheilat olivat edelleen yhdessä. Joulun alla Nata huomasi yhtäkkiä olevansa raskaana.

Vauva pakotti punnitsemaan suhteen vakavuuden

Vannoutuneelle lapsettomalle yllätysraskaus oli valtava shokki.

– Lasten hankkiminen ei kuulunut suunnitelmiini, vaikka muiden lapsista tykkäänkin. Kävin raskauteni alussa läpi aikamoisen kriisin, koska ajatus lapsiperheestä ei istunut identiteettiini. Olin tottunut olemaan vastuussa vain itsestäni ja pitänyt jopa ajatusta lemmikin ottamisesta liian sitovana, Nata naurahtaa.

Nataa mietitytti sekin, että suhde Jontten kanssa oli kestänyt vasta puoli vuotta, eivätkä he asuneet vielä saman katon alla.

– Jouduimme punnitsemaan sitä, miten kestävällä pohjalla parisuhteemme oli. Varmuuttani lisäsi se, että Jonttella oli ennestään lapsi ja olin nähnyt, miten hyvä isä hän oli tyttärelleen. Jälkikäteen ajateltuna ehkä asioiden piti tapahtua juuri näin, yhtäkkiä ja suunnittelematta, muuten niitä ei olisi ehkä koskaan tapahtunut.

Kun päätös lapsen hankkimisesta oli tehty, Nata alkoi itselleen ominaiseen tapaan suunnitella tulevaa mahdollisimman tarkasti: hän laati Excel-taulukot vanhempainvapaista ja niiden aikaisista tuloista, hankki vauvantarvikkeet hyvissä ajoin ja mietti ennakolta vauvanhoitovuorot ja perheen nukkumisjärjestelyt.

Hän kuunteli valtavan määrän äitiyttä sekä lapsen kehitystä ja ravitsemusta käsitteleviä äänikirjoja.

– Monet naureskelivat suunnitelmilleni, mutta ainakin toistaiseksi ne ovat pitäneet, Nata toteaa.

– Palasin töihin juuri silloin kun olin suunnitellut, tein koko äitiysvapaan ajan töitä, olemme jakaneet hoitovuorot Jontten kanssa kuten sovimme ja vauva on nukkunut omassa sängyssään aivan niin kuin olimme ajatelleet. Minulle on ollut alusta saakka tärkeää, että lapsi mukautuu meidän elämäämme, eikä toisinpäin.

”Raskaus oli elämäni kamalinta aikaa”

Nata ja Jontte muuttivat yhteen, kun raskautta oli takana ensimmäinen kolmannes. Nata oli remontoinut kodin Helsingin Kruunuvuorenrantaan kauniiseen loft-asuntoon, joten pariskunta päätti perustaa yhteisen kotinsa sinne.

Jontten 3-vuotias tytär on asunut siitä lähtien heidän kanssaan vuoroviikoin.

Raskausaikaansa Nata ei muistele lämmöllä.

– Raskaana oleminen oli elämäni kamalinta aikaa. Etenkin raskauden alku ja loppu olivat hirveitä, jossain puolivälissä oli lyhyt hetki, jolloin raskaus oli jotenkin siedettävää. Alussa rankinta oli mielenmyllerrys, Nata kertoo.

Natan perheen kotipesä on rakentunut Helsingin Kruunuvuoreen.

Natan perheen kotipesä on rakentunut Helsingin Kruunuvuoreen.

– En kestä epäselviä tilanteita ja haluaisin tietää heti vastauksen kaikkiin asioihin. Oli raskasta, kun en tiennyt mitä raskaudesta pitäisi ajatella.

Loppuraskaus taas oli fyysisesti raskasta aikaa. Nata hikoili kesähelteissä, eikä halunnut poistua kotoa.

– Olin valmis tekemään mitä tahansa, ettei minun olisi tarvinnut enää olla raskaana. Synnytyksen jälkeenkin kaikkein parasta oli se, ettei tarvinnut olla enää raskaana, Nata naurahtaa.

Vauhdikas vauva ja imetyshaasteita

Nata Salmelan ja Jontten lapsi syntyi elokuussa 2020. Siitä lähtien elämä on ollut uusien asioiden opettelua ja vauhdin hämmästelyä. ”Benkku” on osoittautunut todelliseksi vauhtivauvaksi – samanlaiseksi kuin Nata on kuulemansa mukaan itsekin ollut lapsena.

– Benkku on todella utelias vauva. Hän on halunnut heti syntymästään lähtien olla jatkuvasti pystyasennossa ja liikkeessä, Nata muistelee.

– Olen vasta myöhemmin tajunnut, miksi ensimmäiset kolme kuukautta vauvan syntymän jälkeen tuntuivat minusta niin rankoilta. Koin äitiyden erityisesti fyysisesti rankaksi, sillä aina kun Benkku oli unessa, häntä piti kärrätä vaunuissa ympäri kyliä ja kun hän oli hereillä, häntä oli kanniskeltava ympäri asuntoa.

Benkulla riitti vauhtia jo ennen syntymäänsäkin. Nata postasi raskauden aikana omiin somekanaviinsa kuvia ja videoita, joissa hänen vatsansa heilui villisti ympäri.

– En ole koskaan tiennyt, että pieni vauva voi heilua itsensä hikiseksi ja hengästyneeksi. Jopa neuvolan lääkäri ihmetteli, onko hän aina näin aktiivinen. Olen kuulemma itsekin ollut vauvana ja lapsena samanlainen. Hän on selvästi perinyt levottomat jalkansa minulta. En ole koskaan ollut hyvä istumaan aloillani, Nata nauraa.

Nata oli varautunut siihen, että imetys tulisi olemaan haastavaa puuhaa. Sitä se on ollutkin.

”Imetyksen kanssa on sama kuin joku lykkäisi sinulle puujalat ja sanoisi, että lähde kävelemään.”

– Eräs kaverini totesi osuvasti, että imetyksen kanssa on sama kuin joku lykkäisi sinulle puujalat ja sanoisi, että lähde kävelemään. Siinä sitä sitten ollaan, että apua, enhän minä osaa ollenkaan, miten ihmeessä näiden kanssa kävellään? Yhtäkkiä vain pitäisi hallita jokin täysin uusi taito täydellisesti.

Benkku syntyi pienikokoisena, joten hänelle määrättiin lisämaitoa lääkärin toimesta. Sen jälkeen hän on ollut täysimetyksellä. Etenkin alussa vaati paljon työtä, että imetys lähti sujumaan. Nata imettää Benkkua edelleen, mutta nykyään syödään myös kiinteitä ruokia.

Nata ei ole ikinä hävennyt julkisilla paikoilla imettämistä. Nykyään hän ei siitä huolimatta voi enää imettää keskellä ravintolaa.

– Benkku ei pysty keskittymään syömiseen, jos ympärillä tapahtuu jotain kiinnostavaa, Nata kertoo.

– Siksi minun on mentävä pimeään ja rauhalliseen vessaan imettämään. Aina kun lähden ravintolassa vessaan imettämään, tekisi mieli julistaa kaikille julki-imetyksen puolesta ja kertoa, etten mene vessaan imettämään siksi, että minua hävettää.

Ulkoilutusavun palkkaaminen toi helpotusta äitiysvapaalla

Natan omaa hyvinvointia ja jaksamista äitiysvapaalla ovat edistäneet äitikaveri, palkallinen lapsen ulkoilutusapu sekä vanhemmuuden ja hoitovastuun jakaminen puoliksi lapsen isän kanssa.

– Kun Jontte lähti töihin ja jäin vauvan kanssa kotiin, huomasin tuntevani itseni yksinäiseksi ja muusta maailmasta eristetyksi. Onneksi löysin omasta naapuristani äitikaverin, jolla oli lähes saman ikäinen vauva. Kävimme yhdessä vaunulenkeillä ja jaoimme ajatuksia vauva-arjesta. Koin sen todella arvokkaaksi, Nata kiittelee.

Helpotusta toi myös päätös lapsenvahdin palkkaamisesta.

– Palkkasin avukseni henkilön, joka auttoi minua vaunulenkkien kanssa muutaman kerran viikossa. Ainut tapa saada Benkku nukkumaan päiväunia, oli kävelyttää häntä vaunuissa.

Kun Natan ei tarvinnut hoitaa jokaista vaunulenkkiä, hän saattoi käyttää ajan töihin tai sohvalla pötköttelyyn.

Kaikkein suurin merkitys on ollut sillä, että Nata ja Jontte ovat alusta lähtien jakaneet vanhemmuuden tasapuolisesti.

– Meillä on ollut vauvan hoitovuorot öisin. Järjestelyn ansiosta minun ei ole vielä kertaakaan tarvinnut nukkua päiväunia, enkä ole missään vaiheessa kokenut voimakasta väsymystä. Minusta on päinvastoin tuntunut siltä, että ensimmäistä kertaa elämässäni nukun kunnolla. Vauva on muuttanut rytmejäni niin, että nykyään menen ajoissa sänkyyn ja herään aikaisin, mitä en ole aiemmin 32 vuoden aikana onnistunut tekemään.

”En usko lapsentahtisuuteen”

Kun vanhemmat ovat jakaneet hoitovastuun puoliksi, Natallakin on ollut mahdollisuus tehdä töitä äitiysvapaansa aikana. Lapsi on tuonut tullessaan paljon uusia työmahdollisuuksia.

– Liikevaihdollisesti vuoden kaksi parasta kuukautta ovat ajoittuneet juuri äitiysvapaani aikaan. Työnteko on ollut minulle tärkeä henkireikä, koska olen voinut puklujen ja vaippojen sijaan ajatella välillä aikuistenkin asioita. Aina töiden tekeminen ei ole ollut helppoa, sillä keskeytyksiä on tullut vähän väliä, Nata myöntää.

Myös Benkku on ehtinyt elämänsä ensimetreillä tienata jo sievoisia summia.

– Suuri osa blogi- ja someyhteistöistä on liittynyt vauvaan. Olen linjannut, että Benkku saa itselleen ansiot kaikista niistä yhteistöistä, jotka eivät olisi mahdollisia ilman häntä. Pankkitilin avaaminen Benkulle ja sijoitusrahastosopimusten solmiminen olivat ensimmäisiä asioita, jotka hoidin äitiysvapaallani. Benkulla onkin jo varsin messevä sijoitussalkku.

Natan on edelleen vaikea mieltää itseään äidiksi.

– En yleensä käytä itsestäni sanaa äiti, koska se ei tunnu minusta omalta. Käytän mieluummin sanoja mamma tai mutsi. Äiti-sanaan on latautunut niin paljon ennakko-odotuksia ja -luuloja. Minulla on edelleen samat intohimon kohteet, harrastukset, projektit, unelmat ja suunnitelmat elämässäni, mutta nyt minulla sattuu olemaan myös lapsi, josta huolehtia niiden asioiden ohessa.

Nata kokee olevansa vanhempana huolehtiva, suunnitelmallinen, tarkka ja rakastava.

– Koen, että tärkein tehtäväni on luoda lapselle raamit, joiden sisällä hän voi kasvaa ja kehittyä. En usko lapsentahtisuuteen lainkaan.

Parisuhdetta hoidetaan juustoilla ja viinillä

Natan ja Jontten parisuhdetta yhteisen lapsen saaminen ei ole juurikaan muuttanut. Ennen Benkun syntymää he olivat ehtineet totutella elämään lapsiperheenä Jontten pienen tyttären kanssa.

– Toki meillä on Benkun syntymän myötä ollut vähemmän kahdenkeskistä aikaa. Etenkin alussa saatoin mennä vauvan kanssa nukkumaan jo iltakahdeksalta, jolloin meiltä jäivät kokonaan yhteiset ruuanlaitto- ja herkutteluhetket. Olemme aina hoitaneet parisuhdettamme kokoontumalla keittiösaarekkeen ympärille haistelemaan punaviinejä ja herkuttelemaan juustoilla.

Syöminen ja juominen ovat kuuluneet parisuhteeseen vahvasti alusta asti, ovathan Nata ja Jontte tutustuneet juomisen kautta tehtyään yhdessä kampanjan alkoholittomalle oluelle. Myös lapset on otettu mukaan ruuanlaittoon:

– Jontten tytär istuu usein keittiötasolla sekoittelemassa kastikkeita ja osallistuu ikätasoisesti ruuan valmistukseen. Jotain ruokainnostuksestamme kertoo sekin, että hän syö kolmevuotiaana mielellään savusilakkaa ja aurajuustoa, Nata hymyilee.

Pariskunnan nukkumisjärjestelyt ovat kummastuttaneet monia. Nata ja Jontte nukkuvat eri huoneissa.

”Emme vietä Jontten kanssa öitä vierekkäin. Koitamme paikata fyysistä läsnäoloa muutoin.”

– Olen niin herkkäuninen, etten pysty nukkumaan kenenkään kanssa. Emme vietä öitä vierekkäin, joten koitamme paikata fyysisen läsnäolon aukkoa parhaamme mukaan muilla tavoin arjessa.

Yksi lapsi ja vitsejä pikkuveljestä

Nata on äskettäin palannut takaisin töihin, ja Jontte on jäänyt vanhempainvapaalle hoitamaan viiden kuukauden ikäistä Benkkua. Jontte on kotona juhannukseen asti ja hänen kesälomansa jälkeen Nata palaa takaisin vanhempainvapaalle.

– Odotan jo jännityksellä sitä, millaista elämä yksivuotiaan kanssa sitten syksyllä on. Töideni suhteen tunnen olevani jännässä vaiheessa, koska ensimmäistä kertaa en tiedä varmasti, mitä ryhdyn seuraavaksi tekemään. Jatkan edelleen Satokausikalenteria julkaisevan Satokausi Median toimitusjohtajana. Minulla on uusia yritysideoita ja pari kirjaprojektia mielessä, mutten ole vielä päättänyt mitä niistä lähden seuraavaksi viemään eteenpäin.

Entä haluaisiko Nata saada vielä lisää lapsia?

– En todellakaan! Koen, että tässä meidän uusperhekuviossamme, jossa on kaksi lasta ja kaksi aikuista, on riittävästi tekemistä. Olemme Jontten kanssa kyllä joskus vitsailleet Benkun tulevasta pikkuveljestä, joka toimisi hänen turvamiehenään.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä