Päiväkotien hoitajilta hätähuuto henkilöstöpulasta – ”Lasten turvallisuuden varmistaminen jopa mahdotonta”
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat väsyneet alan henkilöstöpulaan: nyt vaaditaan kestäviä ratkaisuja ja lastenhoitajien osaamisen tunnustusta.
Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista on vaivannut jo vuosia henkilöstöpula, ja varhaiskasvatuksen arvostus ja palkkaus ovat puhuttaneet erityisesti korona-aikana.
Nyt henkilöstopulan korjaamiseksi vaaditaan pikaisia toimia: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer haluaa kiinnittää huomiota sijaispulaan, joka koettelee useita kuntia.
Tilanne on erityisen paha pääkaupunkiseudulla.
– Työoloja on parannettava oleellisesti ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien arvostusta on nostettava, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.
– Jatkossakin varhaiskasvatus tulee säilymään kuntien vastuulla ja sen kehittämiseen tulee suunnata riittävästi rahaa.
Kuntavaalien alla aihe on erityisen kuuma peruna.
Laki ei toteudu, sillä sijaisia ei ole
Ongelman taustalla on myös varhaiskasvatuslaki. Laissa haluttiin lisätä opettajien määrää suhteessa lastenhoitajien määrään.
Kun lastenhoitajien vastuita on vähennetty, monet hoitajat ovat olleet entistä halukkaampia hakeutumaan muualle töihin.
Vaikka ryhmiin on pyritty lisäämään opettajia varhaiskasvatuslain mukaisesti, työvoimapulan takia tämä ei ole onnistunut – ja käytännössä usein lastenhoitajat sijaistavat opettajia.
– Opettajien määrän lisääminen suhteessa lastenhoitajien määrään on lisännyt henkilöstöpulaa, Paavola kertoo.
Henkilöstömitoitus ei ole varhaiskasvatuksessa toteutunut, vaikka varhaiskasvatuslaki ei nykyiselläänkään mahdollista mitoituksista poikkeamisia muutoin kuin lasten hoitoaikoihin liittyvistä syistä.
Lakia on kuitenkin sovellettu vastoin sen tarkoitusta. Elokuusta alkaen lakia täsmennetään, jotta se turvaisi henkilöstömitoituksien toteutumista.
Kunnat vastuussa – erityisesti korona-aikana sijaispula on aiheuttanut vaaraa
SuPerin kannanotto korostaa, että varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee huolehtia riittävästä sijaisjärjestelmästä.
Monet kaupungit ja kunnat ovat ostaneet varhaiskasvatuksen sijaispalvelut henkilöstöpalveluyritysten kautta. Korona-aika on tarkoittanut useille henkilöstöpalveluyrityksille yt-neuvotteluita. Monet yritykset eivät ole saaneet toimintaansa ennalleen, mikä on pahentanut sijaispulaa.
Korona-aikana sijaispula on johtanut ryhmien yhdistelyyn – vastoin viranomaisten ohjeistuksia. Pahimmillaan tämä on saattanut aiheuttaa useamman ryhmän tai päiväkodin altistumisia ja vaikeuttanut sijaispulaa entisestään.
Lastenhoitajien arvostus huolena
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan varhaiskasvatus oli aiemmin erittäin suosittu sektori lähihoitajien keskuudessa. Näin ei kuitenkaan ole enää.
Merkityksellinen työ on suuri syy hoitoalalle hakeutumiseen, ja aiemmin varhaiskasvatus onkin rakentunut vahvasti lastenhoitajien osaamiselle. He ovat työskennelleet lähellä lapsia sitoutuneesti ja lasten tarpeet tuntien.
Lastenhoitajien osaamista on arvostettu ja he ovat saaneet käyttää osaamistaan lasten parhaaksi.
Lue myös: Päiväkoti vai perhepäivähoito – Kumpi on pienelle lapselle parempi hoitopaikka?
Laadukas varhaiskasvatus ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu, sillä kasvattajia ei ole riittävästi paikalla. Pedagogisia suunnitelmia on jouduttu perumaan. SuPerin tiedotteen mukaan ”lasten turvallisuuden ja valvonnan varmistaminen päivän jokaisena hetkenä on liian vähäisellä kasvattajien määrällä haastavaa, ellei jopa mahdotonta”.
SuPer peräänkuuluttaa, että päättäjien tulisi osoittaa tukensa lasten kanssa työskenteleville konkreettisin keinoin: työoloja ja palkkausta tulisi parantaa.
Keinoja sekä työolojen että lasten hyvinvoinnin parantamiseksi olisivat esimerkiksi ryhmäkokojen pienentäminen ja kelpoisuudet täyttävän henkilökunnan riittävä määrä.
Jaa oma kokemuksesi