Podcast 14.02.2022 Päivitetty 14.03.2022

Keskenmenot – miksi henkiseen puoleen ei saa apua? Asiantuntija: ”Meillä Suomessa ei ole systeemiä”

Mitä voi tehdä, jos epäilee keskenmenon käynnistyneen? Miten toistuvista keskenmenoista kärsivää hoidetaan? Kuuntele Kaksplussan uusi podcast!

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Keskenmenot ovat valitettavan monelle tuttu asia, vaikka niistä ei ole tapana puhua hiekkalaatikon reunalla, summaa naistentautien erikoislääkäri, gynekologi Tuulia Tikka Kaksplussan Onks tää normaalia? -podcastin toisessa jaksossa.

Tikka kohtaa usein työssään keskenmenon vuoksi hädissään olevia potilaita.

Lue myös: Vaatteita ei ole pakko riisua, ohjeistaa kokenut gynekologi – nämä seikat voivat helpottaa gynekologipelkoa

Yleensä alkuraskauden keskenmenon vuoksi ei tarvitse rientää päivystykseen tai soittaa heti lääkärille, vaikka niin moni ymmärrettävästi tekee.

Jos kipujen ja vuodon kanssa pärjää kotona, saattaa riittää kiireetön lähete lääkärin vastaanotolle, jossa asia voidaan vielä varmistaa ultraäänitutkimuksella.

– Me lääkäritkään emme valitettavasti voi tehdä keskenmenolle mitään.

Juontaja, Kaksplussan sisällöntuottaja Maria Mäkituomas varmistaa vielä:

– Eli kertauksena: ihminen itse tai lääkäri ei voi tehdä asialle mitään.

Tikan vastaus on kaikessa yksinkertaisuudessaan surullista kuultavaa monelle keskenmenoa epäilevälle.

– Voimme ainoastaan kohdata heidät empaattisesti ja ottaa osaa suruun. Tämä on luontoa, emmekä voi sille mitään, Tikka pahoittelee.

Lue myös: Keskenmenon jälkeen toinen, ja kolmas – äiti kertoo, miltä peräkkäiset keskenmenot tuntuvat: ”Ensin sitä kysyy, miksi tämä tapahtuu minulle”

Keskenmenot – henkinen puoli monelle raskas

Juontaja Mäkituomas kysyi Kaksplussan Instagram-seuraajilta, mikä heitä mietityttää keskenmenoissa.

Moni halusi tietää, miksi keskenmenotilanteessa henkistä puolta ei juuri hoideta.

Tikka on pohtinut itse samaa.

– Osa kokee selviävänsä ilman, mutta osa kokee tarvitsevansa tukea enemmän. Meillä ei ole Suomessa systeemiä, jonka kautta keskenmenon kokenut saisi rutiininomaisesti apua. Osassa neuvoloista tämän tyyppistä toimintaa on kuitenkin jo, mutta sitä saisi olla enemmän.

Tikka ehdottaa, että jo neuvolan asikkaana olevan keskenmenopotilaan ei tarvitsisi perua neuvola-aikaansa. Varattu aika olisi edelleen voimassa, ja sillä käyntikerralla puitaisiin nimenomaan keskenmenon psyykkistä ulottuvuutta.

Vaikka keskenmeno sattuisikin hyvin lyhen ajan kuluttua positiivisesta raskaustestistä, on raskauden päättyminen silti monelle kriisi.

– On hirveän inhimillistä, että ajatukset kiitävät. Odottaja saattaa nähdä jo mielessään lapsen ylioppislasjuhlat. Silloinhan keskenmeno tuntuu kuin joku vetäisi maton jalkojen alta.

– Moni saattaa miettiä, onko oikein surra. Mutta silloin pitää surra, kun toiveet olivat aivan muuta.

Entä jos kohtu ei tyhjenny spontaanisti?

Varsinaisia toimenpiteitä vaaditaan vasta silloin, jos kesken mennyt raskaus ei poistu kohdusta itsestään.

Kaavinta on yleensä vasta viimeinen vaihtoehto, Tikka selittää.

Mäkituomas ihmettelee, miksi näin on.

– Eikö kaavinta olisi henkisesti helpompi?

Kuuntele Tikan vastaus Kaksplussan podcastista.

Podcastissa Tikka esittelee myös mahdollisia syitä sille, miksi raskaus päättyy keskenmenoon. Entä miksi keskenmenon aikana tulee käyttää mieluummin sidettä kuin tamponia?

Anna.fi: Suru keskenmenosta voi tuntua jopa fyysisenä kipuna – nämä asiat voivat auttaa surun käsittelemisessä

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X