Neuvolaan aviomiehen luvalla, ehkäisy epäilyttää – Afganistanin lapsi- ja äitiysterveydenhuolto on vapissut aina

Kun Afganistan ja naiset mainitaan samassa lauseessa, on sävy usein huolestunut. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut, mutta tuleva pelottaa.

Teksti Maria Mäkituomas
afganistan naiset
Kuva on lastensairaalasta Kabulista. (C)UNICEF / Fazel

Kun Afganistan ja naiset mainitaan samassa lauseessa, on sävy useimmiten huolestunut. Myönteistäkin kehitystä on silti tapahtunut.

Lue myös: Afganistan oli jo entuudestaan yksi maailman kurjimmista paikoista lapsille – miten kaikkein pienimpien käy kriisin keskellä?

  • 2000-luvun alussa vain noin 10–20 prosenttia afganistanilaisista naisista kävi neuvolassa ennen synnytystä, mutta tällä hetkellä lukema on jo noin 70 prosenttia.
  • Vuonna 2012 synnytyksistä vain 40 prosenttia oli sellaisia, että niissä oli mukana terveydenhuollon ammattilaisia. Vuoteen 2018 mennessä lukema oli kasvanut 60 prosenttiin.

Unicefin humanitäärisen avun asiantuntijan Tarmo Heikkilän mukaan on vaikeaa arvioida, miten uusi hallinto tulee vaikuttamaan lapsi- ja äitiysterveydenhuoltoon. Talebanin ideologiaan kuuluu vanhoillisten arvojen ja perinteiden vaaliminen. Maassa pelätään, että monissa asioissa tulee takapakkia.

Anna.fi: Kabulista palannut Zahra Karimy, 18, kertoo Afganistanin naisten tilanteesta: ”Todennäköisesti kivityksiä tapahtuu jo”

Aviomiehen luvalla neuvolaan

Heikkilä kertoo, että viime vuosikymmenien aikana perheet ovat päässeet paremmin neuvolapalvelujen äärelle, kun naistyöntekijöiden määrä terveydenhuoltohenkilökunnassa on kasvanut. Vaimot saavat aviomiehiltään helpommin luvan mennä tutkimuksiin, jos terveyskeskuksessa onkin vastassa nais- eikä miespuolinen ammattilainen.

– Jos naisten työssäkäynti kielletään tai jos sitä rajoitetaan merkittävästi, se tulee vaikuttamaan myös neuvola- ja perhesuunnittelupalveluiden käyttöön.

Kolme kätilöä 10 000 ihmistä kohden

Vuonna 2019 arvioitiin, että Afganistanissa on noin kolme kätilöä ja sairaanhoitajaa 10 000 asukasta kohden. Luku on maailman alhaisimpia.

Holm vahvistaa, että Afganistanin terveydenhuolto on jatkuvan paineen alla.

– Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, mukaan lukien synnytyssairaaloissa, on alinomainen pula osaavasta henkilökunnasta, hoitotarvikkeita ja lääkkeistä.

Pikkulasten rokotekattavuus huonoa – polio jyllää yhä

Afganistan ja Pakistan ovat tällä hetkellä maailman ainoat maat, joissa jyllää aktiivisesti villi poliotauti. Valitettavasti poliorokotuksia ei  ole voinut antaa kaikille tarvitseville. Konfliktin lisäksi resurssipula ja koronapandemian aiheuttamat terveyspalvelujen sulut ovat vaikeuttaneet poliorokotusten etenemistä.

– Monet ihmiset asuvat kaukana keskuksista, mikä vaikuttaa kaikkien terveydenhuollon palveluiden saamiseen, Heikkilä huomauttaa.

Vuodesta 2000 vuoteen 2018 alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on kuitenkin puolittunut.

Äitikuolleisuus suurta

Sen sijaan äitiyskuolleisuuden viimeaikaiset luvut ovat yhä suuria, vaikka kehitys on pitkällä aikavälillä ollut myönteistä, Pelastakaa Lapset ry:n tiedottaja Max Holm kertoo.

– Äitiyskuolleisuus on Afganistanissa ollut jopa 16 kertaa suurempaa kuin naapurimaissa keskimäärin.

Vuonna 2017 arvioitiin, että 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden kuoli 638 naista raskauteen tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin.

Lue myös: Lapsella on oikeus olla turvassa – 10 syytä, miksi jokainen lapsi pitää rokottaa

Ehkäisy epäilyttää

Afganistanilaisista naisista vain noin viidennes pääsee ehkäisyneuvonnan ja perhesuunnittelupalveluiden piiriin.

– Ehkäisyvälineitä on koko ajan saatavilla enemmän, mutta asenteet hidastavat niiden käyttöä, Tarmo Heikkilä kertoo.

Ehkäisystä kieltäytymisen taustalla vaikuttavat usein uskonnolliset syyt. Asian eteen kuitenkin tehdään jatkuvasti asennekasvatustyötä.

– Avustusjärjestöt käyvät uskonnollisten johtajien kanssa keskustelua ja perustelevat, miksi terveyspalvelujen tarjoaminen äideille ja lapsille on uskonnon ja perinteiden näkökulmasta hyväksyttävää.

Avunannossa ei luovuteta

Afganistan on tehnyt muutamia vuosia sitten kansallisen strategian siitä, miten valtio voisi vastata äitiys- ja lapsiterveydenhuollon tarpeeseen. Se, mitä tälle budjetille tapahtuu nyt, on uuden hallinnon käsissä.

Unicefin humanitäärisen avun asiantuntija Tarmo Heikkilä ja Pelastakaa Lapset ry:n tiedottaja Max Holm muistuttavat, että Afganistan on ollut jo ennen Talebanin uutta valtaannousua yksi maailman hauraimmista valtioista niin ruoka- kuin terveydenhuollonkin osalta. Miljoonat afganistanilaiset ovat osin tai täysin humanitäärisen avun varassa.

– Tämä on tietysti kestämätön perusta mille tahansa valtiolle. Tilanne ei kuitenkaan korjaannu sillä, että avunanto yhtäkkiä lopetettaisiin, Heikkilä toteaa.

Avustusjärjestöjä nyt mietityttää, miten yhteistyö uuden hallinnon kanssa saadaan käynnistettyä nopeasti, ennen kuin ihmisten hätä kasvaa suuremmaksi.

Pelastakaa Lapset ry on joutunut väliaikaisesti keskeyttämään kehitysapuohjelmansa Afganistanissa. Se aikoo kuitenkin jatkaa normaalia toimintaansa heti, kun turvallisuustilanne sen sallii.

Unicef jatkaa työtään Afganistanissa lähes normaaliin tapaan. Jotkin kehitysapuohjelmat on täytynyt toistaiseksi keskeyttää, mutta humanitäärinen apu – josta kaksi kolmasosaa kaikesta Unicefin tarjoamasta avusta yleensäkin koostuu – jatkuu ja jopa laajenee parhaillaan.

Tällä hetkellä Unicef keskittyy humanitäärisen avun, kuten ruuan, puhtaan veden, lääkkeiden ja suojan tarjoamiseen maansisäisille pakolaisille ja muille apua tarvitseville.

Lue lisää afganistanilaisten naisten tilanteesta: Unwomen.fi

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä