Ensimmäinen tutkimus maailmassa: Raskausajan mindfulness-harjoittelu vaikuttaa merkittävästi vauvan tulevaan stressinsietokykyyn
Äidin raskausajan tietoisuustaidoilla ja elämäntavoilla on merkittävä vaikutus lapsen stressinsietokykyyn. Mindfulness-harjoituksia tehneiden äitien vauvoilla on tyynempi autonominen hermosto, osoittaa tuore tutkimus.
Äidin raskausajan mindfulness-harjoitukset, ruokavalio ja päivittäinen liikunta vaikuttavat merkittävästi lapsen stressinsietokykyyn.
Kalifornian yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kuuden kuukauden ikäisten vauvojen autonomisen hermoston stressivasteet ovat paremmat, jos äiti on osallistunut raskausaikana mindfulness-valmennusohjelmaan.
Lue myös: Äidin stressi raskaudessa voi vaikuttaa eri tavalla tyttö- ja poikavauvoihin
Vauva palautuu nopeammin stressistä, mikäli äiti on vahvistanut raskausaikana yhteyttään hengitykseensä, omaan kehoonsa, vauvaan sekä ravintoon.
Stressinsietokyvyn mekanismit kehittyvät elämän kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Ne pysyvät varsin samankaltaisina varhaislapsuudesta aikuisikään, ellei ihminen aktiivisesti ja tietoisesti pyri muuttamaan stressireaktioitaan.
Kalifornian yliopiston tutkimus osoittaa ensimmäisenä maailmassa, että sekä äidin että lapsen stressinkäsittelyyn voidaan vaikuttaa jo raskausaikana tietoisuusharjoituksilla.
Lue myös: Taaperokin voi stressaantua – tunnista lapsen stressin merkit
Sisäistä viisautta ja mindfulness-kävelyä
Tutkimukseen osallistui 135 äitiä, joilla oli hyvin stressaavat elinolot, muun muassa rahahuolia ja terveysongelmia.
Äidit sitoutuivat kahdeksan viikon pituiseen mindfulness-ohjelmaan, jossa he saivat tietoa ”sisäisestä viisaudesta” suhteessa ravintoon, käytännön ravintoneuvontaa, ideoita mindfulness-venyttelyyn ja -kävelyyn sekä harjoittelivat tietoisuustaitoja.
Valmennusryhmä kokoontui kerran viikossa kahden tunnin tapaamisiin.
Äidit oppivat valmennuksessa harjoituksia, joiden kautta yhteys omaan kehoon, hengitykseen ja vauvaan vahvistuu. He myös sitoutuivat liikkumaan vähintään 20 minuuttia päivässä, esimerkiksi venyttelemällä tai käymällä ”tietoisuus-kävelyllä”.
Olennaista valmennuksessa ei ollut pelkästään tietoisuustaitojen vahvistaminen, vaan äitien saama tieto, huomio, arvostus, välittäminen sekä ryhmän sosiaalinen tuki.
Monesti stressaavassa elämäntilanteessa elävät äidit jäävät pois perhevalmennuksesta ulkopuolisuuden tunteen vuoksi, vaikka juuri he tarvitsevat tukea kaikkein eniten.
Myös verensokerin tasapaino parantui
Lasten stressivasteen myönteinen kehitys ei ollut tutkimuksen ainoa merkittävä löydös. Tulokset osoittivat myös, että äitien fyysinen aktiivisuus lisääntyi ja verensokerin tasapaino parantui.
Glugoosi-tasapainolla eli verensokerilla on suuri vaikutus äidin energisyyteen, jaksamiseen, aivojen toimintakykyyn ja mielialaan.
Tutkimuksessa testattiin, miten kuuden kuukauden ikäsinen vauva reagoi ja mitä hänen aivoissaan tapahtuu, jos äiti muuttuu yhtäkkiä kahden minuutin ajan ilmeettömäksi.
Mindfulness-ryhmän äitien vauvat eivät juurikaan hermostuneet kahden minuutin katkoksesta vuorovaikutuksessa, toisin kuin muut vauvat. Ehkä äidin keho viestii niin vahvasti läsnäoloa ja huolenpitoa, ettei ilmeitä ja sanoja aina tarvita.
Lue myös: Mindfulness auttaa lapsiperheen stressiin ja kiireeseen – 7 tilannetta ja ratkaisua
Jaa oma kokemuksesi