Äidin stressi raskaudessa voi vaikuttaa eri tavalla tyttö- ja poikavauvoihin

Tyttöjen stressinsäätelyjärjestelmää on pidetty alttiimpana odotusajan stressin vaikutuksille. Asiaa on kuitenkin tutkittu aiemmin pääasiassa eläimillä sekä havainnoimalla istukan toimintaa.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock

Odottajan raskauden aikana kokema stressi vaikuttaa tyttö- ja poikavauvojen stressinsietoon hieman eri tavalla. Asia on saatu selville biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tekemistä havainnoista.

Stressi määriteltiin Kortesluoman väitöstutkimuksessa masennus- ja ahdistusoireiksi.

Lue myös: Henna, 31, sairastui raskausajan masennukseen: ”Ajattelin, etten merkitse mitään, ja että en halua tätä vauvaa”

Mitä useammin odottaja oli kärsinyt stressistä, sitä hitaammin tyttövauvojen kortisolivasteet palautuivat lyhytkestoisen stressin jäljiltä 10 viikon iässä.

Myöhemmin, 14 kuukauden iässä, kortisolitasojen palautuminen oli muita nopeampaa.

Poika-vauvojen osalta asiasta ei ollut havaintoa.

Sen sijaan odotusajan stressille altistuneiden poikavauvojen osalta kävi ilmi, että elimistössä oleskelevan viruksena aikana kortisolivaste oli matala.

Kortisolivaste tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti veren kortisolitaso nousee stressin seurauksena ja kuinka pian se palautuu normaalille tasolle.

– Lisäksi kymmenen viikon ikäisillä, äidin raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla oli heikentynyt kortisolivaste oireettoman rinovirusinfektion aikana. Tämä yhteys puolestaan näkyi selvemmin pojilla, Susanna Kortesluoma kertoo tiedotteessa.

Tyttöjen stressinsäätelyjärjestelmää on pidetty alttiimpana odotusajan stressin vaikutuksille. Asiaa on kuitenkin tutkittu aiemmin pääasiassa eläimillä sekä havainnoimalla istukan toimintaa.

– Tutkimustemme perusteella äidin raskausajan oireilulla ei ole yksinään merkitystä vain tyttöjen kortisolin stressivasteeseen. Sukupuolierot näissä yhteyksissä riippuvat todennäköisesti muistakin tekijöistä, kuten omassa aineistossamme oireettomasta rinovirusinfektiosta, Kortesluoma tähdentää.

Hän myös lisää, että tutkimuksessa mukana olleiden äitien raskausajan oireilu oli lievää.

– Tällöin yhteys vauvojen kortisolistressivasteeseen oli odotetusti suhteellisen heikko.

Lue myös: Raskaus ja masennuslääkkeet? ”Jos lääkitys on alkanut ennen raskautta, sitä pääsääntöisesti jatketaan – omatoimisesti ei pidä missään nimessä lopettaa”

Lasten terveyttä kannattaa edistää jo odotusaikana

Jos stressinsäätelyjärjestelmä eli lääketieteessä HPA-akseli (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori) ei toimi pitkällä aikavälillä, se saattaa lisätä riskiä sairastua masennukseen myöhemmin elämässä.

– Parempi HPA-akselin toimintaan ja kehitykseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen voisi auttaa sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoitojen kehittämisessä. Lasten terveyden edistäminen pitäisikin aloittaa jo raskauden aikana tukemalla äidin psyykkistä hyvinvointia, Kortesluoma sanoo.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä