Jos raskaana oleva saa koronan, hänelle voidaan määrätä verenohennuslääke – syynä veritulpan riski

Lääkityksen tarkoituksena on ehkäistä komplikaatioita ja suojella äitiä ja vauvaa.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock
Raskauden aikana veritulpan riski on suurentunut.
Raskauden aikana veritulpan riski on suurentunut.

Raskaana olevilla on suurentunut riski saada laskimotukos, jos hän sairastuu koronavirusinfektioon. Sekä raskaus että koronavirus lisäävät veritulpan riskiä. Siksi COVID-tautiin sairastuneelle odottajalle suositellaan verenohennuslääkekuuria eli ihonalaisia hepariinipistoksia.

– Raskaana – erityisesti ensimmäisen kolmanneksen sekä viimeisen kuukauden aikana – elimistössä vallitsee veren hyytymistä edistävä tila. Tällöin odottajilla on kohonnut laskimotukosriski, kertoo osastonylilääkäri Riitta Lassila HUSin Syöpäkeskuksen hematologian klinikasta ja hyytymishäiriöiden yksiköstä.

Veritulpan riskiin vaikuttaa se, kuinka rajun tautimuodon odottaja sairastaa, mutta sitä ei voida etukäteen tietää.

– Äitikuolleisuuden yleisimpiä, joskin hyvin harvinaisia syitä on keuhkoveritulppa. Tästä syystä haluamme olla hyvin varautuneita, ja pyrimme lääkityksellä välttämään komplikaatiot. Suojelemme sekä äidin että syntyvän lapsen henkeä.

Aikaisemmin HUSin alueella vain osa koronaviruksen saaneista odottajista sai kuurin, mutta 14.12.2020 tulleen suosituksen mukaan verenohennuslääkkeet määrätään nyt suurimmalle osalle raskaana olevista. Hoito-ohjeet voivat olla erilaisia sairaanhoitopiireittäin.

Verenohennuslääke raskaana oleville annetaan HUS-alueella vastikkeetta

Ennen verenohennuslääkkeen määräämistä on varmistettava, ettei odottajalla ole lääkkeen käytölle vasta-aihetta, kuten synnynnäistä verenvuototaipumusta tai aiemmin todettua allergiaa hepariineille.

Lääkityksen kesto riippuu siitä, missä vaiheessa raskautta nainen sairastuu koronavirusinfektioon. Kuuri on kestää tyypillisesti noin 30 vuorokautta. Jos sairastuminen tapahtuu 32. raskausviikon jälkeen, kuuria jatketaan hieman pidempään: synnytykseen saakka ja sen jälkeenkin vielä 6 viikon ajan. Raskauden lisäksi lapsivuodeaika altistaa tukosriskille.

Verenohennuslääke annetaan pistoksin ihon alle. Pistokset on periaatteessa annettava itse. HUS on tehnyt videon siitä, kuinka pistos annetaan.

– Jos itse ei pysty pistämään, puolisoa tai muuta läheistä kannattaa pyytää apuun. Mikäli pistäminen ei mitenkään onnistu, kotisairaanhoidosta voidaan poikkeustilanteissa pyytää apua, Riitta Lassila kertoo.

Jos lääkkeen pistäminen jostain syystä ahdistaa, kannattaa ajatella sen suojelevan sekä itseä että vauvaa.

– Kuuri kestää vain pienen hetken elämästä, ja itse pistos pari sekuntia. Diabeetikot pistävät koko ikänsä joka päivä insuliinia.

Verenohennuslääke voi tuottaa raskaana olevalle haastetta sen suhteen, että sopivaa pistokohtaa voi olla vaikea löytää. Maha on pinkeänä, joten vatsan reuna-alueelta pitäisi löytää sopia paikka. Lääkkeen voi kuitenkin pistää myös ihon alle reiteen tai pakaraan.

HUS-piiri päättänyt antaa verenohennuslääkkeen laskimotukoksen riskiryhmille, kuten raskaana oleville, vastikkeetta. Lääke haetaan koronaterveysasemilta, kunnan osoittamalla tavalla tai reseptillä apteekista.

Tietoa koronaviruksen vaikutuksista raskauteen on edelleen melko niukasti

Tyypillisimmät koronavirusinfektion oireet ovat raskaana olevilla hyvin samankaltaisia kuin muilla saman ikäisillä naisilla. Kolme yleisintä oiretta ovat yskä, päänsärky ja lihaskivut.

Tähänastisen tiedon perusteella näyttää siltä, ettei raskaana olevien riski saada vakava koronavirustauti ole suurempi kuin muilla saman ikäisillä naisilla. Vakavan koronavirustaudin riski on kuitenkin suurempi niillä raskaana olevilla, joilla on jokin vaikealle koronavirustaudille altistava riskitekijä, kuten huomattava ylipaino.

– Merkittävää on se, että kaikki vakavan COVID-taudin ja veritulpan riskit ovat identtiset.

Raskauden vaihe saattaa nykytiedon mukaan lisätä riskiä vakavaan tautimuotoon. Viimeisellä kolmanneksella sikiön ja kohdun kasvaessa äidin hapenkulutus kasvaa, jolloin tartunta voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan.

Kattavia tutkimuksia koronavirusinfektion vaikutuksista raskauden kulkuun on edelleen vähän. Tähän mennessä kertyneen kokemuksen mukaan syntymättömälle lapselle ei ollut aiheutunut vakavia seurauksia, vaikka odottava äiti oli sairastanut koronavirusinfektion loppuraskauden aikana.

– Äiditkin ovat pärjänneet hyvin, sillä heille on sairaalaan tullessa viimeistään aloitettu hepariinihoito.

Aiemmin muiden koronavirusten (SARS ja MERS) aiheuttamissa raskaudenaikaisissa hengitystieinfektioissa on todettu muun muassa keskenmenoja ja ennenaikaisia synnytyksiä, mutta ei kehityshäiriöitä.

Koronavirus raskauden aikana voi tarttua veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. On kuitenkin toistaiseksi epäselvää, mikä tartuntatien merkitys on. Tartunnan saaneiden vastasyntyneiden oireet ovat olleet onneksi pääosin lieviä ja nopeasti ohimenneitä.

.

Lähteet: THL ja Riitta Lassilan haastattelu

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä