Raskaus 19.06.2022 Päivitetty 23.06.2022

Marja Kihlström: ”Kumppani voi olla paras apu viehättävään oloon raskausaikana”

Raskaana ollessa ja pienen lapsen äitinä suhde omaan vartaloon on usein herkillä.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
Kuvayhdistelmä: iStock & Sampo Korhonen

Osa odottajista tuntee olonsa hyvin hehkeäksi raskaana ja niin myös synnytyksen jälkeen. Osan kehollinen itsetunto taas laskee pohjamutiin raskausaikana ja kehon muutoksien hyväksyminen vie aikaa.

Suhde kehoon on tärkeä osa seksuaalisuutta, mitä ei sovi unohtaa.

Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström kertoo, mistä hyväksyntää ja hehkeää olo kannattaa lähteä etsimään.

Lue myös: Eikö puolisolta paljon kehuja kuule? Kehujen puute vaikuttaa parisuhteeseen ja lapsiin merkittävällä tavalla

Kumppani voi olla paras apu

Toimituksen havaintojen mukaan, erityisesti moni raskaana oleva ja pienen vauvan äiti kaipaa kumppaniltaan kehuja ulkomuodostaan.

Kihlström toteaakin, että se miten, kumppani suhtautuu odottajan vartaloon, ”on hurjan iso asia”. Kunnioittava puhe kantaa pitkälle.

Valitettavasti myös kipuilut ja ikävät möläytykset saattavat näkyä kipukohtina parisuhteessa vielä pitkään.

Marja muistelee äitiä, joka lähti tervehtimään miestään työpaikalle vauvan kanssa. Äiti oli itse ajatellut laittautuvansa kauniiksi. Kumppani totesi ensimmäisenä, että eikö naisen valitsema paita ole liian lyhyt.

Se sattui pienen vauvan äitiin, vaikka mies ei Marjan mukaan todennäköisesti tajunnut lainkaan miten kipeää kommentti teki.

– Raskaus- ja pikkulapsiajan ajan voi sanoa olevan herkintä aikaa, miten naisen vartalosta puhutaan. Kumppani ei voi muuttaa odottajan oloa viehättäväksi, mutta voi olla paras apu siihen.

Kumppani ei kuitenkaan voi tietää, mikä saa juuri sinut tuntemaan olosi ihanaksi. Sen pohtimiselle kannattaa itsekin uhrata hetki ja koittaa sanoittaa se tavalla tai toisella: jollekin voi olla helpompi kirjoittaen kuvailla kuin sanoin, millaista huomioimista kaipaisi.

Hyvä tapa auttaa kumppania ymmärtämään on kertoa tilanteista, jolloin hänen tai jonkun muun kommentit ovat tuntuneet hyviltä ja milloin taas ikäviltä.

Lisää syvyyttä saa, kun vielä lisää, mitä tunteita tilanteessa heräsi. Esimerkiksi: ”Kun sanoit naureskellen vyötäröni kadonneen, minusta tuntui todella ikävältä ja aloin pelätä näetkö vartaloani enää haluttavana.”

Lue myös: Ovatko molemmat halunneet lasta yhtä paljon? Marja Kihlströmin vastaanotolla nousee esille usein kipeä kysymys

Vauvan saapumiseen valmistautuminen on oleellista jakaa yhdessä.

Rehellisen yhteyden hakeminen

Marja muistelee, miten itse päätyi kolmatta lastaan odottaessa suutelemaan vierasta miestä.

Pienten lasten äiti kaipasi hellyyttä, kehuja ja läheisyyttä etsiessään äitiyslomalla itseään. Puolisolla, Matilla, puolestaan työelämässä oli juuri silloin paljon tekemistä ja työmatkoja.

Väsyneen perheenisän oli silloin vaikea vastata Marjan toiveisiin. Ongelma oli myös siinä, että keskustelut johtivat nopeasti kinasteluun.

Marjan opiskeluihin kuului tuolloin keskustelutehtäviä, joiden avulla pari alkoi uudelleen lähentyä. Tärkeää oli myös järjestää kahdenkeskistä aikaa.

Kun keskusteluyhteys on kunnossa ja molemmat ovat sekä itselleen että toisilleen rehellisiä, tuo se turvallisuutta ja läheisyyttä suhteeseen.

Se puolestaan auttaa odottajaa löytämään hyväksyntää itseään kohtaan.

– Puhumattomat asiat jäävät suhteessa ihmisten väliin ja alkavat kasvattaa salakavalasti välimatkaa, mikä ulottuu usein läheisyyteen ja seksielämään.

Jos kosketus vähenee samaa tahtia kuin puhe, on odottajan tai pienen vauvan äidin mielessä paljon tilaa oletuksille. Sama voi käydä myös kumppanille.

Moni miettii omaa naiseuttaan ja seksuaalisuuttaan, mutta jää asioiden kanssa yksin.

– Ystävänkin kanssa keskustelu voi auttaa, mutta suosittelen käymään seksuaaliterapeutin luona matalalla kynnyksellä. Yksikin käynti voi auttaa paljon.

Kihsltrömin omat vastaanottoajat ovat aivan täyteen varattuja. Tänä kesänä Kihlström avaa Parisuhteen Bootcamp -verkkokurssin.

– Siinä laitetaan parit puhumaan rehellisesti toisilleen ja itselleen sekä lopetetaan tyytyminen, jotta ei tarvitsisi erota, vaan olisi ihanaa ja intohimoista olla yhdessä.

Odottajan kumppani! Muista sanoa, että rakastat

Kun vauva kasvaa vain toisen vanhemman vartalossa, on hyvin tavallista, että odottajan ja kumppanin valmistautuminen vauvan saapumiseen on hieman eri tahtista.

Kun raskaus ei vielä näy ulospäin, saattaa odottaja jo tuntea monia raskausoireita kehossaan, kuten pahoinvointia ja väsymystä.

Kumppani ei välttämättä meinaa ymmärtää, miten paljon tsemppiä toinen kaipaisi keho- ja mielenmuutosten keskellä. Puhuminen omista tunteista ja ajatuksista onkin valtavan tärkeää molempien osalta.

Raskaana olevan puolison ei kannatakaan säästellä kehuja tai hellyyden osoituksia.

Välittämistä kannattaa osoittaa sanojen lisäksi myös konkreettisilla toimilla: osallistumalla tavarahankintoihin, hoitamalla kotitöitä ja huolehtimalla, että odottaja saa lepoa ja ravintoa riittävästi. Tämä on erityisen tärkeää, jos kotona on entuudestaan pieniä lapsia.

Niin odottajalle vahvistuu kokemus siitä, että hän on arvokas. Yhtälailla kumppani, joka ei odota vauvaa, kaipaa tunnetta, että häntä tarvitaan perheessä.

Kumppani ei välttämättä koe äidillistä kehoa viehättävänä

Tämä on kivulias asia, usein myös kumppanille itselleenkin.

Marja Kihlström on työssään kohdannut miehiä, jotka eivät halua seksiä kumppaninsa kanssa, koska kokevat raskaana olevan vartalon niin pyhäksi.

Toisaalta on myös niitä, jotka eivät koe äidillistä kehoa viehättävänä.

– Se on täysin ok, mutta merkittävää on se, miten asian ilmaisee ja miten sitä käsitellään parisuhteessa tai suhteessa, johon vauva on tulossa.

Kyse ei ole siitä, että kumppani haluaisi olla ilkeä.

– Tämä saattaa liittyä puhtaasti mieltymykseen ja olla yllätys kumppanille itselleenkin. Pahin vaihtoehto on esittää kuin mitään ongelmaa ei olisi.

Tämänkin asian käsittelyyn voi saada tukea seksuaaliterapeutilta.

Kihlströmillä on yksi viesti, jonka hän toivoi odottajien ja pienten lasten vanhempien lisäksi myös terveydenhuollon huomioivan:

– Kumppanin kohtaaminen sekä rakkaudesta ja seksuaalisuudesta huolehtiminen pitäisi nostaa vielä paljon paremmin esiin vauvaa odottavien perheiden tukemisessa.

Anna.fi: Päivi, 55, on hoitanut autistipoikaansa lähes 20 vuotta, mutta pian hän ei enää pysty: ”Haluan auttaa Jalin uuteen elämänvaiheeseen”

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X